Vesalan leiri- ja toimintakeskuksen uuden päärakennuksen suurista ikkunoista aukeaa huikea näkymä Vähä-Vesanka-järvelle ja ympäröivään metsämaisemaan. Päärakennusta ei suotta kutsuta Rantakeitaaksi. Luonto on vahvasti läsnä kaikkialla. Maisemia voi ihailla niin majoitusrakennusten ikkunoista kuin saunan lauteilta.

– Vesalassa luonto tulvii sisälle asti, kuvailee Jyväskylän seurakunnan Yhteisen seurakuntatyön johtaja Heli Ahonen.

Rakennustyöt Vesalan leiri- ja toimintakeskuksessa alkavat olla valmiina. Tilat – päärakennus, kaksi majoitusrakennusta ja sauna – luovutetaan seurakunnalle kesäkuun alussa. Toiminta uudessa leirikeskuksessa käynnistyy lokakuussa. Sitä ennen rakennukset kalustetaan ja tuuletetaan ja piha-alue kunnostetaan.

Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki siunaa uudet tilat käyttöön lokakuun puolivälissä.

Vesalan leirikeskuksen kantavina teemoina ovat luonto, liikunta ja hiljentyminen. Luonnon läheisyys on huomioitu suunnittelussa. Kauneus ja esteettisyys näkyvät niin rakennusten arkkitehtuurissa, kalustuksessa kuin värimaailmassa. Sisustuksessa on käytetty materiaaleja, jotka sopivat hyvin luonnon keskellä olevaan leiripaikkaan. Ympäristöystävällisyys on huomioitu muun muassa niin, että pää- ja majoitusrakennusten vesikatoilla olevista aurinkopaneeleista saadaan uusiutuvaa energiaa.

Paikan toivotaan palvelevan hyvin erilaisia käyttäjäryhmiä. Majoitustiloissa on muun muassa neljä täysin esteetöntä huonetta. Yksi huoneista varataan koirien kanssa liikkuville kävijöille.

– Muunneltavat tilat antavat hyvät mahdollisuudet monenlaisten tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen. Mietimme myös, mitä kaikkia liikuntamahdollisuuksia Vesalan ympäröivä luonto voi tarjota, Heli Ahonen sanoo.

Uudet rakennukset korvaavat entisen, 1970-luvulla rakennetun päärakennuksen ja majoitustilat. Vanha Vesalan päärakennus oli pitkään poissa käytöstä ja se purettiin viime vuonna. Vanhasta rakennuskannasta on säilytetty Riihikirkko, majoitusrakennus Rysä sekä pihapiirissä sijaitseva hirsinen talousrakennus. Majoitustilaa uudessa Vesalassa on noin sadalle hengelle. Päärakennuksen kokous- ja ruokailutiloihin mahtuu noin 130 vierailijaa.

Jatkossa seurakunnan leiri- ja retriittitoiminta keskitetään Vesalaan. Tiloja vuokrataan mahdollisuuksien mukaan kaupunkilaisille, yrityksille ja yhteisöille muun muassa kokouksia, koulutuksia ja perhejuhlia varten.

Kunnostustöiden vuoksi suljettuna ollut Riihikirkko avataan lokakuussa yhtä aikaa leirikeskuksen muiden tilojen kanssa.

Rakennusprojektin budjetti on 7,931 miljoonaa euroa, josta rakennustöiden osuus noin 7 miljoonaa euroa.

Uuden leirikeskuksen rakentaminen Vesalaan on ollut monen vuoden projekti. Pitkä odotus on vihdoin päättymässä.

– Vesalan rakentamiseen on liittynyt paljon toiveita ja odotuksia. Tuntuu todelta hyvältä, että nyt olemme tässä vaiheessa. Tämä on valtavan hieno panostus tulevaisuuteen, Heli Ahonen iloitsee.

– Ajanmukaiset, modernit tilat ja ympäröivä luonto antavat hyvät puitteet yhteisöllisyyden rakentamiseen, lepoon, hiljaisuuteen ja hengellisyyteen.

Artikkeli ”Vesalassa luonto tulvii sisälle asti” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Odotetut rakennushankkeet Jyväskylän seurakunnassa ovat ottaneet askeleen eteenpäin. Vesalan leirikeskuksen päärakennus on päätetty toteuttaa seurakunnan omana rakennushankkeena ja ensimmäiset havainnekuvat uusista tiloista ovat nyt nähtävillä.

Ensimmäisten leiriläisten odotetaan pääsevän uusiin tiloihin loppuvuodesta 2022. Erityisesti rippileiriläisille tuttu leirikeskus sijaitsee Jyväskylän Vesangassa.

Lähes seitsemän miljoonan euron hankkeessa Vesalaan rakennetaan uusi päärakennus, kaksi majoitusrakennusta ja keittiö- ja ruokailutilat. Vanhat rakennukset puretaan majoitusrakennus Rysää ja riihikirkkoa lukuun ottamatta. Päätös rakentamisesta tehtiin viime kesäkuussa.

Tänä keväänä seurakunta arvioi erilaisia rakentamisen toteuttamis- ja rahoitusvaihtoehtoja ja sai myös tarjouksen Samla Capital Oy:ltä, joka olisi ollut valmis toteuttamaan rakennushankkeen ja vuokraamaan leiritilat seurakunnalle 30 vuodeksi.

Vesalan hankesuunnitelma sekä sen toteuttaminen seurakunnan omana rakennushankkeena lähtevät tiedoksi kirkkovaltuustolle. Hankkeen rahoittamiseksi myös pyydetään lainatarjoukset, kuitenkin siten, että varsinaiset lainapäätökset tuodaan myöhemmin erikseen päätettäväksi.

Myös Lehtisaareen suunnitellaan päärakennusta, uutta punaista tupaa. Tosin uusi tupa on noin kolmanneksen entistä, lasten tulitikkuleikkien seurauksena tuhoutunutta rakennusta pienempi, pinta-alaltaan enintään sata neliötä. Uusi kesäkoti myös vaatii kaupungilta poikkeusluvan, ja prosessiin on varattava aikaa pari vuotta.

Lehtisaaren suunnitelmat etenevät seuraavaksi kirkkoneuvoston puitaviksi.

Artikkeli Vesalan leiriläiset nukkuvat pian harjakaton alla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Tuli ajatus, että löytyisikö vielä vanhoja kavereita vuosikymmenien takaa. Elämän ruuhkavuodet ovat useimmilla jo takana, ja nyt olisi nostalgialle aikaa.

Seurakuntapastori Heidi Watia on itsekin Vesalan alkuvuosien aktiivikuluttaja, ja hän ryhtyi järjestämään yhteistä tapaamista. Päärakennuksen käyttö loppui jo syyskuun alkupuolella, joten siellä ei leiripäivää enää voi järjestää, mutta Rysä on käyttökunnossa.

– Itselleni ainakin jäi mukavat muistot kaikista Vesalan leireistä. Se on ihana paikka, ja Rysän leireiltä saimme hyviä eväitä elämää varten, 1970-luvun alkuvuosina muun muassa isoskoulutukseen osallistunut Peitsenheimo-Aarnio toteaa.

Nostalgiahenkinen iltapäivä järjestetään lauantaina 26. lokakuuta. Tila on kuitenkin pieni, joten mukaan mahtuu 40 ensin ilmoittautunutta. Lauantaipäivä aloitetaan Vesalan riihikirkossa 1970-luvun nuorisomessulla. Päivän muu ohjelma sisältää yleistä seurustelua, Punaisen veisukirjan lauluja ja keittolounaan.

Ensimmäiset leiriläiset pääsivät Rysään vuonna 1969, ja se rakennettiin nimenomaan lasten ja nuorten leirikäyttöön. Rysä on peruskorjattu vuosina 2000 ja 2016. Lähiaikoina tehdään saunaan pientä pintaremonttia.

Vesalan leirikeskuksen Nuotta valmistui vuonna 1972 ja Verkko 1983. Nämä rakennukset puretaan uuden leirikeskuksen tieltä. Vanhasta saarijärveläisestä riihestä tehty riihikirkko on tuotu paikalle vuonna 1976.

Vanhojen nuorten päivä lauantaina 26.10. Vesalan Rysässä klo 10–16.  Ilmoittautuminen 22.10.mennessä sähköpostitse: heidi.watia@evl.fi. Leirimaksu (keittolounas ja kahvi) 10 euroa.

Artikkeli Nostalgiapäivä 1970-luvun seurakuntanuorille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakunnan kiinteistöpäätösten odottamisesta on tullut pysyvä olotila. Seurakunnan työ ja toiminta on ollut jo vuosia tilapäisyyden, väistötilojen ja monenlaisen käytännön ongelmanratkaisun värittämää. Esimerkkinä vaikkapa oma työpisteeni: seitsemästä työvuodesta seurakunnalla viimeiset kuusi ja puoli olen ollut erilaisissa väistötiloissa.

Keskustan tilahankkeet ovat jonossa jumissa, koska Reimarin kiinteistökaupoista tehtiin valitus. Niin kauan kun valitusprosessi on kesken, mitään ei tapahdu kunnostusta vaativalle Kaupunginkirkolle eikä sisäilmaongelmista kärsivälle Vanhalle Pappilallekaan. Ja yhtä kauan seurakunnan toiminta keskustan alueella on ripoteltu kirjaviin tilapäistiloihin useaan osoitteeseen. Vuokrakulut väistötiloissa polttavat puolisen miljoonaa vuodessa, vaikka sille rahalle voisi helposti keksiä viisaampaakin käyttöä.

Tuore päätös leirikeskushankkeen hylkäämisestä voi olla vaikutuksiltaan dramaattisempi kuin Reimari-asian jarruttaminen. Siinä missä puheissa, kyselyissä ja vaalilupauksissa jaksetaan väsymättä korostaa lasten ja nuorten toiminnan merkitystä seurakuntien tulevaisuudelle, Vesalan hankkeen hylkäämisellä lyödään eniten korville juuri näitä. Terve, toimiva ja riittävän tilava leirikeskus palvelisi erityisesti lasten ja nuorten retki- ja leiritoimintaa. Tällaista ei tuoreimman ratkaisun seurauksena ole lähitulevaisuudessa tarjolla.

Työntekijöiden jaksaminen on oma lukunsa. Sisäilmaongelmaisissa tiloissa työskenteleminen uhkaa terveyttä, ongelmallisten tilojen väisteleminen taas vaikeuttaa työntekoa. Loppumaton odottaminen vie virtaa, jonka voisi suunnata työntekoon. Vaikka joulupukin odottaminen käy voimille, siitä voi sanoa varmasti, milloin odotus päättyy. Se päättyy jouluna.

Artikkeli Odotuksen aika julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.