Emaus-Etindelle tapaa työssään lähinnä näkövammaisia, huonokuuloisia ja omaishoitajia. Työ koostuu sekä kotikäynneistä että ryhmätapaamisista. Kotikäynneillä käydään ulkoilemassa ja hoidetaan arkisia asioita yhdessä.
– Tämä on sellaista rinnalla kulkemista. Joku voi kaivata apua esimerkiksi Kelan lomakkeiden täyttämisessä, Emaus-Etindelle kertoo.
– Omaishoitajina toimivat puolisot saattavat toivoa tuurausta kotona, jotta he pääsevät hetkeksi tuulettumaan, vaikka kävelylenkille itsekseen, hän jatkaa.

Eri ryhmille järjestetään monipuolista virkistystoimintaa: leirejä, kerhoja, metsäretkiä, brunsseja. Seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin, keskussairaalan ja erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden, kuten Keski-Suomen Näkövammaisten, Jyvässeudun Omais­hoitajien ja Keski-Suomen Muistiyhdistyksen kanssa.
– Vertaistuki on todella tärkeää, samoin riittävä ulkoilu – että ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Jokainen kaipaa sosiaalista kontaktia, Emaus-Etindelle sanoo.
Avun tarpeet ovat huonokuuloisilla ja näkövammaisilla erilaisia. Huonokuuloisten kanssa oppii puhumaan rauhallisesti ja selkeästi. Heikkonäköisille on oltava isot tekstit. Näkövammaisille saatetaan lukea kirkossa laulettavan virren sanoja.

Parasta diakoniatyössä on Emaus-Etindellen mukaan ihmisten tapaaminen ja yhdessä tekeminen. Yksin töitä ei tarvitse tehdä. Siitä pitävät huolen uskolliset vapaaehtoiset, joita ilman seurakunta ei pärjää. Näkövammaistyössä vapaaehtoiset auttavat esimerkiksi kerhotoiminnassa sekä äänilehden lukemisessa.
Emaus-Etindelle vietti kuusi vuotta Kamerunissa diakoniatyössä. Afrikan-reissuilta jäi vaikutteena uskallus ottaa rukoukset rohkeammin osaksi diakoniatyötä. Matkalta jäi myös arvostus sitä kohtaan, kuinka hyvin Suomessa monet asiat ovat: turvallisuus, luonto ja puhdas juomavesi.
– Ja että osaa iloita pienistä asioista. Koen sen jonkinlaisena johdatuksena.
Tärkeitä ominaisuuksia diakoniatyössä ovat tietynlainen tilannetaju, herkkyys kuunnella ja taito reagoida. Taitojen lisäksi vaaditaan tietoja, mitä erityisryhmät vaativat. Kaikki sokeat eivät esimerkiksi kaipaa värien selostamista. Pitää osata asettua toisen ihmisen rooliin.
– Avoin mieli on tärkeää, sillä ensimmäiselle kerralla ei tiedä, millainen ihminen odottaa vastassa.

Artikkeli Rinnalla kulkija julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.