Jyväskylän uudet kaupunginvaltuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että talous on tulevan valtuustokauden ykköshaasteita.

– Menoja on pakko karsia ja kohdentaa toimintaa siihen, mikä aidosti tavoittaa ja vaikuttaa. Tärkeä kysymys on, miten jaamme vähenevät eurot jatkossakin oikeudenmukaisesti, Leena Lyytinen (vihr.) toteaa.

Korona-aikana yksinäisyys ja taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet ja monet ovat voineet huonosti. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen nousee esiin kaikkien valtuutettujen puheenvuoroissa.

– Korona-aikana kaikkein eniten ovat kärsineet vanhukset, yksinhuoltajaperheet, pienten lasten vanhemmat, työttömät ja vanhukset pienituloisia unohtamatta. Tärkeintä on pitää kaikki mukana, Irma Hirsjärvi (vas.) korostaa.

Valtuutetut kantavat huolta erityisesti nuorista, lapsiperheistä, vanhuksista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivistä.

– Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Jyväskylässä noin 3 000:lla seuraavan viiden vuoden aikana. Miten pystymme vastaamaan ikääntyneiden palvelutarpeisiin, on iso kysymys ja siihen tarvitaan myös seurakuntien apua, Marika Visakorpi (kd.) sanoo.

– Tarvitsemme kaikkia kolmannen sektorin toimijoita muun muassa inhimillisen vanhuuden ja mielenterveyspalveluiden turvaamiseksi. Tämä on haaste koko yhteiskunnalle, Heidi Rentola (kesk.) vahvistaa.

Jyväskylän seurakunnan työtä syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ehkäisemisessä arvostetaan. Diakonia auttaa haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja seurakunnan tarjoamat palvelut lapsille, nuorille ja perheille tukevat kunnan nuoriso- ja perhetyötä.

On mentävä sinne, missä ihmiset ovat.

– Seurakunta täydentää hyvin kaupungin palvelutarjontaa, sillä kaikesta emme pysty huolehtimaan yksin. Seurakunta pitää huolta erityisesti niistä, jotka ovat tippumassa yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Niistäkin, jotka eivät kuulu kirkkoon, Caius Forsberg (kok.) toteaa.

Ilse Weijon (kesk.) mielestä seurakunnassa tehdään hyvää työtä lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi. Myös kristillisten perinteiden ja kulttuurin vaalimisen hän kokee tärkeäksi.

Entistä tiiviimpiä yhteistyömahdollisuuksia nähdään etenkin lasten ja nuorten, perheiden, iäkkäiden ja monien erityisryhmien tukemisessa sekä vapaaehtoistyössä.

Paljon vapaaehtois- ja katutyötä tehnyt Kaisa Garedew (ps.) tähdentää kohtaamisen merkitystä.

– On mentävä sinne, missä ihmiset ovat, jotta löytäisimme avun tarvitsijat. On autettava ja toimittava jo ennaltaehkäisevästi. Kun tiedämme ja tunnemme toistemme toimintatavat ja resurssit, yhteistyötä voidaan tiivistää.

Uuden valtuustokauden alussa valtuutetut peräänkuuluttavat sekä resurssi- että arvokeskustelua.

 Politiikka on vaikeiden ja hankalien asioiden eteenpäin viemistä.

– Emme voi tehdä kaikkia asioita kuten ennen, vaan on pakko etsiä uudenlaisia tapoja toimia. Tämä koskee niin kuntaa kuin seurakuntaakin, Leena Lyytinen huomauttaa.

– Seurakunnalla on suora yhteys ihmisiin. Keskusteluyhteyden diakonian kanssa pitäisi olla äärimmäisen läheinen ja suora, Irma Hirsjärvi tähdentää.

Yannick Lahti (sd.) toivoo, että edessä olevista ikävistäkin päätöksistä pystytään keskustelemaan ja puhumaan suoraan.

– Politiikka on vaikeiden ja hankalien asioiden eteenpäin viemistä. Ihmisten arjen pitää kuitenkin olla sellaista, että mitä tahansa vaikeuksia eteen tuleekin, pitää olla myös uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.

Jyväskylän kaupunginvaltuustoon valittiin yhteensä 67 edustajaa. Jyväskylän seurakunnan valtuutetuista valituiksi tulivat Aimo Asikainen (kesk.), Bella Forsgrén (vihr.), Petteri Muotka (kd.), Terhi Pulli (kok.), Mia Puolimatka (kd.), Juha Suonperä (kok.), Eila Tiainen (vas.) ja Tuulikki Väliniemi (sd.).

Artikkeli ”Pidetään kaikki mukana” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.