Viime lokakuussa julkistettiin Suomen Pipliaseuran yhteistyökumppaneineen toteuttama Uuden testamentin käännös. Kyseessä on rohkea hyppy tulevaisuuteen. Tavoitteena ei ole ollut kirjamuotoinen Uusi testamentti, vaan kääntäminen on tapahtunut alkukielestä, kreikasta, suoraan mobiilikäyttäjälle. Uuteen käännökseen voi kuka tahansa tutustua maksutta Raamattu.fi-verkkopalvelussa tai puhelimeen hankittavassa Piplia-sovelluksessa.

SUOMEN PIPLIASEURAN toiminnanjohtaja Markku Kotila perustelee uudenlaista käännöstä ajattelutavan muutoksella. Raamattua ei ole enää mielekästä ajatella ainoastaan perinteisessä formaatissa, painettuna kirjana.
– Digitaalisuus on paljon enemmänkin kuin pelkkä jakelukanava. Se on väline vaikuttaa tekstin muotoiluun ja vastaanottoon.

Käännöshanketta pohjustettiin DigiMarkus -pilottihankkeella. Siinä Markuksen evankeliumi käännettiin suoraan alkukielestä digitaaliselle päätelaitteelle.
– DigiMarkuksesta tuli hyvää palautetta ja kirkkohallitus lähti mukaan koko Uuden testamentin kääntämiseen uudenlaisella tavalla. Kirkkohallituksen lisäksi UT2020 -hanketta rahoittivat ekumeeniset kumppanit.

UT2020 -KÄÄNNÖS haluaa välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. – Tätä käyttävä ei tarvitse apunaan sanakirjaa, Googlea tai teologia, sanoo UT2020-hanketta johtanut Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.

KAHDEN JA PUOLEN vuoden projektin tuloksena julkistettu Uusi testamentti merkitsee raamatunkäännöstyössä melkoista digiloikkaa. Käyttöliittymässä voi tehdä hakuja ja sieltä löytyy linkityksiä taustamateriaaliin. Mukana on myös monia lukemista helpottavia toimintoja, kuten erilaiset fonttikoot.

Oman haasteensa kääntäjille asetti se, että käännöksen tulee toimia samaan aikaan luettuna, puhuttuna ja kuultuna. Audioversion luki näyttelijä Krista Kosonen.
Toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo, että käännöstyön avuksi luotiin mallilukija, joka edustaa noin 20-vuotiaan kielentajua. Ajatuksena on se, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on ymmärrettävää myös vanhemmille.
– Mallilukijamme kielelliset valmiudet ovat hyvät, mutta korkea käsitteellisyys ja uskonnolliset termit tuottavat hankaluuksia. Hänen maatalous- ja luontosanastossaankin on aukkoja.
Kotila korostaa sitä, että mallilukijaa ei pidä sekoittaa kohderyhmään.
– Tämä käännös on tarkoitettu iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat lukea ja kuunnella sanaa puhelimesta suomen kielellä.

MARKKU KOTILA muistuttaa Raamatun yhdestä merkittävästä piirteestä, joka helposti unohtuu. Raamattu ei pohjimmiltaan ole kirja vaan hyvin erilaisista osista koostuva kirjakokoelma. Asia tulee uudessa käännöksessä huomioitua.
– Digitaalisessa ympäristössä lukeminen on kirjaan verrattuna katkelmallisempaa. Digikäännöksen käyttäminen onkin lähempänä varhaista tapaa käyttää raamatuntekstejä.

Kotilan mukaan perinteisessä raamatunkäännöksessä on meillä ja maailmalla usein lähdetty yhdenmukaistamaan tyylejä. Tästäkin on tuoreessa Uuden testamentin käännöksessä pyritty tietoisesti eroon. On haluttu kirjoittajan äänen nousevan aidosti esiin. – Esimerkiksi Ilmestyskirja on alun perin aika ronskia kieltä. Sitä on käännöksessä saatettu hieman silotella.

MAAILMA KEHITTYY. Myös raamatunkäännöstyön luonne on muuttunut aika paljon perinteisestä. Kääntäjä ei enää vetäydy tekemään työtään jonnekin kammioon. – Tätä Uuden testamentin käännöstä on tehty isolla joukolla ja testaamisen myötä myös joukkoistaen, Terhi Huovari kertoo.
Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thurén työskenteli projektin ekumeenisessa ohjausryhmässä. Hänen roolinsa oli se, että käännös vastasi mahdollisimman hyvin alkuperäistekstin ajatuksia.
– UT2020:aa on käännetty alkukielestä osin tarkemmin kuin aiempia raamatunkäännöksiä. Emme siis käyttäneet perinteistä menetelmää, jossa olisi otettu vanha käännös ja lähdetty korjailemaan sitä.

Thurén huomauttaa, että myös Luther oli sillä kannalla, että käännöstyössä pitää huomioida se, millä tavalla tavalliset ihmiset puhuvat. – Toivon, että etenkin nuoret pystyisivät tutustumaan Uuteen testamenttiin entistä helpommin tämän käännöksen pohjalta.

Muuttuneita käännöksiä UT2020

Joh. 3:16
Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän.

1 Kor. 1:10
Veljet ja sisaret, kehotan teitä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimissä: välttäkää erimielisyyksiä ja pitäkää yhtä, olkaa yksimielisiä ja eläkää yhteisymmärryksessä.

Mark. 2:16
Kun oppineet fariseukset näkivät Jeesuksen syövän syntisten ja tullimiesten kanssa,
he sanoivat hänen oppilailleen: »Miksi hän syö syntisten ja tulliaseman välistävetäjien kanssa?

Käännöksiä syntyy harvakseltaan

Raamatun ja Uuden testamentin käännöstyö on aina valtava urakka. Käännöksiä onkin maassamme toteutettu aika harvakseltaan.

Tienraivaajana toimi Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti vuonna 1548. Sen jälkeen erityisesti vuoden 1642 Raamatulla on ollut tärkeä merkitys.

Kyseisen käännöksen korjattu laitos ilmestyi vuonna 1776. Vanhan Kirkkoraamatun nimellä tunnettu teos säilyi evankelis-luterilaisen kirkon virallisena käännöksenä aina vuoteen 1938 asti.

Monien vaiheiden jälkeen Vanhan testamentin seuraava virallinen käännös hyväksyttiin vuonna 1933 ja Uuden testamentin viisi vuotta myöhemmin.

Kirkolliskokous asetti vuonna 1973 raamatunkäännöskomitean. Komitea jätti asiaa koskevan mietinnön kirkolliskokoukselle 1975. Tavoitteeksi uudelle käännökselle annettiin selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli.

Uuden testamentin teksti ilmestyi kokeilupainoksena 1989 ja Vanha testamentti kahdessa osassa 1990 ja 1991. Kirkolliskokous hyväksyi raamatunkäännöksen virallisesti käyttöön vuonna 1992.

Näiden virallisten käännösten ohella on olemassa epävirallisempia. Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistiin Raamattu Kansalle -käännös.

Artikkeli Uusi testamentti taipui digitaaliseen muotoon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hän kirjoitti, että koska kulttuuri on muuttunut ja kieli kehittynyt, on hienoa saada käyttöön myös uusi suomennos.

Vertaus, joka on avautunut maaseutukulttuurissa varttuneelle, ei välttämättä herätä ymmärrystä nykykaupunkilaiselle. Siksi uudessa käännöksessä veljensä silmässä tikun näkevän ”omasta silmästä törröttää tukki” (Matteus 7:4). Edellisessä käännöksessä tukin paikalla oli hirsi ja sitä edeltävässä käännöksessä malka, tuohikaton painoksi laitettu kuusiseiväs. – Uusi käännös auttaa näkemään kertomukset eri silmin. Tutulle tekstille tulee joskus sokeaksi, Kosola sanoo.

Sanaa päivittäin

Kosola tutkii Raamattua päivittäin, sillä hän pyrkii lukemaan sen vuodessa läpi. Menossa on nyt neljäs tai viides vuosi putkeen samaa tahtia.
– Elämänrytmini on aika kiireinen. Parhaiten ehdin lukea ennen töihin menoa kuopuksen aamutoimien aikana, Kosola sanoo.

Hänellä on kännykässään lukusovellus YouVersion, johon hän on määritellyt lukutahtinsa. Päivittäin tulee luettavaksi kohta Psalmeista ja Sananlaskuista sekä jostain Uuden testamentin ja Vanhan testamentin kirjasta.
– Parina vuonna olen lukenut Raamatun järjestyksessä alusta loppuun. Se on aika tahkoamista. Luet viikon sananlaskuja ja Uusi testamentti alkaa joskus lokakuussa. Raamattu on kuin kirjasto. Siinä on monta kirjaa, joita voi lukea haluamassaan järjestyksessä.

Kosolan käyttämässä sovelluksessa on nähtävissä kolme eri suomenkielistä käännöstä ja englanninkielisiä käännöksiä laidasta laitaan. Joitain kohtia Kosola vertailee eri käännöksissä. – Siten ne saattavat avautua ihan eri tavalla.

Raamattu osaksi arkea

Uusinta käännöstä Kosola pitää kielellisesti selkeänä ja luettavana. Teksti on niin soljuvaa, että yksittäinen kirja on helposti käytävissä kerralla läpi.

Kosolalla on antaa ehdotus niille, jotka haluavat lisätä Raamatun luvun osaksi arkea.
– Suosittelisin ottamaan lukuun ensin jonkun evankeliumin. Esimerkiksi Markuksen. Vähän isompi kokonaisuus on Luukaksen evankeliumi ja Apostolien teot, jotka ovat samalta kirjoittajalta. Niistä piirtyy aikajana Jeesuksen syntymästä ensimmäisten seurakuntien perustamiseen.

Toinen helppo tapa on ottaa käyttöön lukusovellus kännykässä.
– Voi valita vaikkapa 10 päivän lukuohjelman tai määritellä aihealueet – esimerkiksi rakkaus tai suru – joista haluaa lukea, Kosola vinkkaa.

Jos Kosolalta jää lukeminen aamulla kesken, hän kuuntelee meneillään olevan kohdan autossa matkalla töihin. – Äänikirjaversion parissa ajatukseni tuppaavat tosin karkaamaan.

Askeleita elämään

UT2020-KÄÄNNÖS löytyy vain digiversiona sekä luettuna versiona Piplia-sovelluksessa. Tämä on Kosolalle pieni pettymys. – Vaikka käytänkin nykyisin pääosin lukusovellusta, ostaisin mielelläni paperiversion ja tekisin sivuille muistiinpanoja. Haluan pysähtyä yksityiskohtien äärelle.

YouVersion näyttää, että Kosolalla on 381 päivän putki menossa Raamattusovelluksen parissa. 109 täyttä viikkoa.

Kosola uskoo, että Jumala puhuu Raamatun tekstien kautta hänelle henkilökohtaisesti. Siksi hän etsii oman elämänsä askeleita Raamatun avulla.
– Olen lukenut Raamattua enemmän tai vähemmän 14-vuotiaasta asti, mutta se jäsentyy jokaisen lukukerran jälkeen paremmin. Kun historialliset tasot ovat tutumpia, alkaa ymmärtää, kuinka Jumala ohjaa oman elämämme ratkaisuja. Uudessa testamentissa on paljon asioita, joita voi lukea suoraan ohjeina.

Mitään yksittäistä elämänohjetta Kosola ei nosta kuitenkaan esille.
– Opettelen tekstiä työkseni ulkoa, mutta en vieläkään muista sanasta sanaan Raamatun jakeita. Itselleni keskeisin ajatus liittyy lähetyskäskyyn. Kun on löytänyt aarteen, siitä haluaa kertoa muillekin. Tärkeimpiä tarinoita minulle on vertaus lammaspaimenesta. Siinä paimen jättää 99 lammasta mennäkseen etsimään yhtä kadonnutta.

Mitä annettavaa vanhalla kirjakokoelmalla on nykyihmiselle?
– Se antaa vastauksia siihen, miksi olemme olemassa ja mikä merkitys elämällämme on.

Kosolan lukupiiri

Sami Kosola aloittaa verkossa (facebook.com/laituri14) lukupiirin, jossa käsitellään eri Raamatun kirjoja. Kosola kutsuu sitä ei-uskonnollisten Raamattupiiriksi. Mukaan saa tulla kuka tahansa. Jokainen lähestyy tekstiä omasta näkökulmastaan.

Artikkeli Kieli muuttuu, sanoma pysyy julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.