<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Urkuri arkistot - Lehteri</title>
	<atom:link href="https://www.lehteri.fi/avainsana/urkuri/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.lehteri.fi/avainsana/urkuri/</link>
	<description>Seurakuntien yhteinen verkkolehti</description>
	<lastBuildDate>Mon, 24 Jun 2024 06:50:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.5</generator>
	<item>
		<title>Koko orkesteri yhdellä soittimella</title>
		<link>https://www.lehteri.fi/henkijaelama/koko-orkesteri-yhdella-soittimella/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Henki&#38;Elämä lehti]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 26 Jun 2024 01:30:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Puheenvuorot]]></category>
		<category><![CDATA[Urkuri]]></category>
		<category><![CDATA[Urut]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.lehteri.fi/?p=10893</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tänä kesänä 16-vuotias Konsta Lallukka konsertoi Helsingin tuomiokirkossa. </p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/koko-orkesteri-yhdella-soittimella/">Koko orkesteri yhdellä soittimella</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<pre class="wp-block-preformatted">Konsta Lallukka soittaa mielellään Kaupunginkirkon urkuja. Sähköisen muistijärjestelmän ansiosta erilaisten äänikertayhdistelmien vaihtaminen on siellä helppoa ja nopeaa.</pre>



<p>Pitkä nuorimies sitoo mustat nauhakengät jalkoihinsa ja asettuu tottuneesti urkupenkille. Pian ranskalaisen <strong>Léon Boèllmannin</strong> <em>Goottilaisen sarjan</em> voimallinen <em>Toccata </em>täyttää koko Jyväskylän kaupunginkirkon.</p>



<p><strong>Konsta Lallukan</strong>, 16, molemmilla käsillä ja jaloilla on urkujen ääressä omat tehtävänsä. Oikea käsi tiluttaa sormiossa nopeasti korkeita säveliä, vasen antaa niille tasaisen sointipohjan. Jalkion koskettimia hän soittaa sekä kengän kärjillä että kantapäillä. Tässä teoksessa jalkiolle on kirjoitettu solistinen rooli. Matalilla äänillä kulkeva, puolisävelaskelin etenevä rytmikäs melodia luo tilaan harrypottermaisen taikamaailman.</p>



<p>Koska urkurin kädet ja jalat ovat kiinni soittamisessa, hän tarvitsee avukseen sivunkääntäjän. Soittotunneilla nuottikirjan sivuja kääntää opettaja. Samalla hän seuraa oppilaan soiton laatua ja antaa hänelle palautetta.</p>



<p>– Teit tosi kivasti tuon kohdan ja hiljensit rauhallisesti tässä. Tuo c tahtoo jäädä pohjaan. Seuraapa, että nostat sen heti, kommentoi Lallukan opettaja <strong>Anna-Maija Valjus </strong>soiton päätyttyä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p>Uruista saa valtavan äänen ilman äänentoistoa.</p>
</blockquote>



<p><strong>Päinvastoin kuin</strong> pianossa, uruilla äänenvoimakkuutta ei voi lisätä painamalla koskettimia kovemmin. Erilaiset nyanssit tehdään uruissa äänikertojen ja paisutuskaapin avulla. Äänikerralla tarkoitetaan urkupillejä, joilla on sama äänenväri. Kun halutaan soittaa mahdollisimman voimakkaasti, kuten loisteliasta häämusiikkia soitettaessa, lisätään äänikertoja ja avataan paisutuskaapin luukkuja. Silloin soitetaan siis urku auki.</p>



<p>Kaupunginkirkon uruissa on järjestelmä, jolla äänikertayhdistelmiä voi taltioida muistiin. Silloin yhtä nappia painamalla voi muuttaa soinnin tai äänenvoimakkuuden toisenlaiseksi. Uruissa on erilaisia soittimia, kuten trumpettia tai klarinettia matkivia äänikertoja.</p>



<p>Urut onkin varsin kokonaisvaltainen soitin, jolla yksi ihminen voi soittaa melkein koko sinfoniaorkesterin äänet. Juuri tämä kiehtoo Lallukkaa tässä instrumentissa.</p>



<p>– Uruista saa valtavan äänen ilman äänentoistoa. Uruilla voi myös soittaa laajasti kaikenlaista musiikkia. Tähän samaan ei oikeastaan pysty millään muulla soittimella, hän toteaa.</p>



<p><strong>Nuorempana Lallukka</strong> soitti rumpuja ja pianoa, mutta kun hän oli 12-vuotiaana koulun joulukirkossa Taulumäellä ja kuuli kanttori <strong>Pertti Tahkolan</strong> soittaman väkevän loppusoiton, hän oli myyty. Hän ilmoitti vanhemmilleen haluavansa vaihtaa urkuihin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p>Sillä hetkellä minulle oli selvää, että tämä oli minun soittimeni.</p>
</blockquote>



<p>Aktiivisena musiikin harrastajana Lallukan äiti <strong>Tuija Kopiseva</strong> tunsi Taulumäen kirkon kanttorin <strong>Jukka Hassisen</strong> ja tiedusteli, voisiko hän esitellä Konstalle urkuja. Keväällä 2019 Lallukka pääsi kuuntelemaan häämusiikkikonserttia, jossa Hassinen ja <strong>Petri Lintunen</strong> soittivat. Konsertin jälkeen he antoivat hänelle urkujensoiton lyhyen oppimäärän, ja pääsipä nuorukainen käymään myös urkujen sisällä.</p>



<p>– Se oli aika jännittävä paikka, paljon kapeita tunneleita ja hurja määrä pillejä. Sain myös kokeilla urkujen soittamista. Sillä hetkellä minulle oli selvää, että tämä oli minun soittimeni.</p>



<p>Kohtalaisen harvinaisena soittimena urkuja ei voi opiskella Jyväskylässä pääaineena musiikkialan ammatillisessa koulutuksessa. Niinpä Lallukka hakeutui Valjuksen musiikkikouluun. Hän oli melko nuori aloittaessaan urkujensoiton, sillä monet alkavat soittaa urkuja vasta lähempänä aikuisikää.</p>



<p>Valjuksen mukaan Lallukka on kehittynyt nopeasti, koska hän on motivoitunut, harjoittelee ahkerasti päivittäin ja ottaa reippaasti haasteita vastaan.</p>



<p>– Hän on musikaalinen ja haluaa oppia jatkuvasti lisää. Se vie Konstaa vauhdilla eteenpäin.</p>



<p>Lallukalla on kotona urut, mutta hän harjoittelee myös Jyväskylän eri kirkoissa. Kesäisin hän kiertää vanhempiensa kanssa kirkoissa ympäri maata soittamassa urkuja. Hänestä on kiinnostavaa testata erilaisia urkuja, koska jokaisessa kirkossa on yksilöllinen soitin ja akustiikka. Tähän mennessä nuorimies on soittanut jo yli 50 kirkossa.</p>



<p>Eniten Konsta Lallukka tykkää soittaa Kangasalan urkutehtaan valmistamilla uruilla, joita on suurimmassa osassa suomalaisista kirkoista. Parhaiten hänen mieleensä ovat kuitenkin jääneet Helsingin Johanneksenkirkon urut vuodelta 1921, jotka on kunnostettu 2005.</p>



<p>– Walckerin rakentamat urut soivat upeasti<br>katedraalimaisen kirkon akustiikassa.</p>



<p>Tänä kesänä Lallukka pääsee myös konsertoimaan Helsingin tuomiokirkkoon.</p>



<p>– Näin Facebookissa ilmoituksen, että Helsingin Urkukesään kaivattaisiin soittajia ja otin yhteyttä. Tuomiokirkon johtava kanttori oli kuullut soittoani jo aiemmin, joten minun ei tarvinnut käydä koesoitossa, hän kertoo.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p>Katsotaan sitten lukion jälkeen, mihin päädyn.</p>
</blockquote>



<p>Lallukka on konserttisarjan nuorimpia urkureita ja soittaa tuomiokirkossa Boèllmannin koko 20-minuuttisen Goottilaisen sarjan. Hän lähtee Helsinkiin innokkaalla ja odottavalla mielellä.</p>



<p>– Tämä on ensimmäinen kerta, kun pääsen soittamaan tällaisessa konserttipaikassa.</p>



<p><strong>Jyväskylän Normaalikoulun</strong> lukiota käyvä urkurilupaus ei osaa vielä sanoa, haluaisiko soittaa urkuja työkseen. Se on yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta häntä kiinnostavat myös tekninen ja kaupallinen ala.</p>



<p>– Panostan koulussa luonnontieteisiin. Katsotaan sitten lukion jälkeen, mihin päädyn.</p>



<pre class="wp-block-preformatted">Konsta Lallukka soittaa Helsingin Urkukesän konserttiohjelmistonsa Laukaan kirkossa to 4.7. klo 18. Helsingin tuomiokirkossa hän konsertoi pe 12.7. klo 12.</pre>
<div class='heateor_sss_sharing_container heateor_sss_vertical_sharing heateor_sss_bottom_sharing' style='width:36px;right: 10px;top: 200px;-webkit-box-shadow:none;box-shadow:none;' data-heateor-sss-href='https://www.lehteri.fi/avainsana/urkuri/feed/'><div class="heateor_sss_sharing_ul"><a aria-label="Facebook" class="heateor_sss_facebook" href="https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Furkuri%2Ffeed%2F" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg" style="background-color:#0765FE;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="0 0 32 32"><path fill="#fff" d="M28 16c0-6.627-5.373-12-12-12S4 9.373 4 16c0 5.628 3.875 10.35 9.101 11.647v-7.98h-2.474V16H13.1v-1.58c0-4.085 1.849-5.978 5.859-5.978.76 0 2.072.15 2.608.298v3.325c-.283-.03-.775-.045-1.386-.045-1.967 0-2.728.745-2.728 2.683V16h3.92l-.673 3.667h-3.247v8.245C23.395 27.195 28 22.135 28 16Z"></path></svg></span></a><a aria-label="Twitter" class="heateor_sss_button_twitter" href="https://twitter.com/intent/tweet?text=Urkuri&url=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Furkuri%2Ffeed%2F" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg heateor_sss_s__default heateor_sss_s_twitter" style="background-color:#55acee;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="-4 -4 39 39"><path d="M28 8.557a9.913 9.913 0 0 1-2.828.775 4.93 4.93 0 0 0 2.166-2.725 9.738 9.738 0 0 1-3.13 1.194 4.92 4.92 0 0 0-3.593-1.55 4.924 4.924 0 0 0-4.794 6.049c-4.09-.21-7.72-2.17-10.15-5.15a4.942 4.942 0 0 0-.665 2.477c0 1.71.87 3.214 2.19 4.1a4.968 4.968 0 0 1-2.23-.616v.06c0 2.39 1.7 4.38 3.952 4.83-.414.115-.85.174-1.297.174-.318 0-.626-.03-.928-.086a4.935 4.935 0 0 0 4.6 3.42 9.893 9.893 0 0 1-6.114 2.107c-.398 0-.79-.023-1.175-.068a13.953 13.953 0 0 0 7.55 2.213c9.056 0 14.01-7.507 14.01-14.013 0-.213-.005-.426-.015-.637.96-.695 1.795-1.56 2.455-2.55z" fill="#fff"></path></svg></span></a></div><div class="heateorSssClear"></div></div><p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/koko-orkesteri-yhdella-soittimella/">Koko orkesteri yhdellä soittimella</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
