Muutos ei kuitenkaan katkaissut välejä perheeseeni, vaan yhteydet ovat säilyneet hyvinä pesäeron jälkeenkin. Nyt minulla on oma perhe ja elämäni keskiössä on puolivuotias Lenni-poika. Olen aina ollut lapsirakas. Johtunee siitä, että olen kasvanut isossa sisaruskatraassa. Pojallani on peräti 39 serkkua.

Kotoa lähdön jälkeen ehdin asua monella paikkakunnalla. Jyväskylässä olemme asuneet vajaat kaksi vuotta. Ensimmäistä kertaa meillä on se tunne, että tämä ei ole vain väliaikaista, vaan paikka tuntuu oikeasti kodilta. Olen sosiaalinen ja puhelias, mutta tykkään olla paljon ihan yksin tai vain oman perheeni kanssa.

Luonto on minulle tärkeä. Ulkoilemme paljon ja teemme vaunulenkkejä. Mieheni kanssa käymme myös vuorotellen salilla kuntoilemassa.

Moni pikkulapsen vanhempi valittaa väsymystä ja yöunien vähyyttä. Taidamme poiketa valtavirrasta, koska menemme aikaisin nukkumaan ja heräämme yleensä ennen Lenniä. Poika nukkuu jo omassa huoneessaan, usein heräämättä kertaakaan yön aikana. Sitten jaksaakin hyvin seuraavana päivänä touhuta. Minusta on mukavaa olla äiti. Lapsen kehitystä ja uusien asioiden oppimista on hienoa seurata. Lenni on ollut aina helppo lapsi, varsin iloinen ja nauravainen.

Olen ammatiltani kokki ja äitiyslomalle jäädessäni tarjoilijaopinnot olivat aivan loppusuoralla. Tarkoituksena olisi saattaa opinnot loppuun ensi syksynä. Yrittäjänä toimiva mieheni olisi sen aikaa kotona hoitamassa lasta.

Minusta kokin ja tarjoilijan ammattitutkinnot ovat hyvä yhdistelmä. Koen olevani omalla alallani. Tykkään myös asiakaspalvelusta, mutta enemmän elementissäni olen silti keittiön puolella. Haaveissa on, että minulla olisi jonain päivänä vielä oma ravintola, ensin täytyy kuitenkin hankkia runsaasti työkokemusta. Mieluiten jossakin tasokkaassa ravintolassa.

Artikkeli Pienen lapsen äiti nukkuu hyvin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.