Koronan vuoksi käytössä ollut etätyösuositus sai lisäpontta sisäilmaongelmista: keskusseurakuntatalosta kannatti pysyä poissa, jos vain suinkin mahdollista.

Nopeat
päätökset

Uusien tilojen etsintä käynnistyi heti, ja juhannuksen jälkeen vuokratiloista tehtiin jo päätös. Isokin laiva liikkuu rivakasti, kun on aivan pakko.

– Jouduimme pakon sanelemana vaikeaan tilanteeseen, mutta samalla saimme loistavan tilaisuuden tulla tähän ihan keskelle, missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Kun astun ovesta ulos, aina tulee hetken päästä
vastaan joku, jonka kanssa voi vaihtaa muutaman sanan, kirkkoherra
Kimmo Reinikainen kuvailee.

Vuokratilat ovat paljon pienemmät kuin entiset tilat Rauhankadulla.
Reinikainen näkee vuokratilat mahdollisuutena kokeilla, miten koronan aloittama työskentelytapojen muutos vaikuttaa tilatarpeisiin tulevaisuudessa.

Päivittäisen työnteon tavat ovat nyt muuttuneet valtavasti.
Monilla työntekijöillä ei ole enää pysyvää työpistettä, omasta huoneesta puhumattakaan.

Vaikka tilojen muutostyöt ja muutto lähtivät käyntiin rivakasti,
on matkalla vähän kompuroitukin.

On muutettu keskeneräisiin tiloihin, monia vastaamattomia kysymyksiä
mielessä.

– Muutostilanne on tosi stressaava monelle, toiset solahtavat
sujuvasti uuteen tilanteeseen. Tässä voi olla kyseessä hyvin syvä työtapojen muutos, Reinikainen pohtii.
Vuokratiloissa on tarkoitus olla noin viisi vuotta. Joulukuussa kirkkovaltuustolle esitetään tilatyöryhmän näkemys pitkäaikaisemmista seurakunnan tilatarpeista ja tilaratkaisuista.

Uusi kokoontumistila
keskelle kaupunkia

Yksi muuton tuoma mahdollisuus on uudenlainen kokoontumistila
entisessä liikehuoneistossa.

– Uuden tilan rakentaminen yhdessä kaupunkilaisten kanssa on innostavaa. Erityisesti minua kiehtoo se, miten kaupunkilaisten ideat ohjaavat uudenlaisiin toimintatapoihin. Koska seurakunta elää ajassa ja muuttuu toimintaympäristön mukana, täytyy seurakuntatilan ja seurakunnan toiminnankin uudistua, miettii Auli Saarsalmi-
Paalasmaa, joka aloitti seurakunnan viestintäpäällikön määräaikaisessa tehtävässä elokuussa.

Perheneuvonnan vastaanottotilat ovat osoitteessa 
Sibeliuksenkatu 5, 3. kerros.

Seurakunnan palvelutoimisto on osoitteessa Raatihuoneenkatu
19, eli Reskan kävelykadulla lähellä toria.

Palvelutoimisto on avoinna arkisin klo 9–12 ja 13–15.

Taloustoimisto ja monet muut Hämeenlinnan seurakuntayhtymän
työntekijät ovat Poltinaholla osoitteessa Verhonkatu 25–27.

Diakoniatoimisto ei muuttanut. Se on edelleen osoitteessa Birger Jaarlin katu 3.

Artikkeli Pakkorako toi ihmisten keskelle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vaikuttaa monella tavalla

Jatkovalituksessa vedotaan edelleen siihen, että kirkkovaltuuston Reimaria koskeva päätös on lainvastainen ja virheellinen, vaikka Vaasan hallinto-oikeus ei pitänytkään valituksen väitteitä päätöksenteon salailusta, toimivallan ylityksistä ja lainvastaisuuksista perusteltuina. Valituksessa todetaan muun muassa, ettei pysäköintipaikkojen järjestämistä ole ratkaistu asemakaavan määräysten mukaisesti osakekauppojen yhteydessä.

– Valituksessa ei ole mitään sellaista, mitä ei olisi tullut esiin jo hallinto-oikeuden käsittelyssä, toteaa Jyväskylän seurakunnan hallintojohtaja Anu Lajunen.

Valituskierteen jatkumisesta Lajunen on harmissaan. Päätöksen venyminen kun vaikuttaa myös moniin muihin seurakunnan tilaratkaisuihin.

– Vanhan pappilan peruskorjaus, kryptan rakentaminen Kaupunginkirkon yhteyteen sekä Keskusseurakuntatalon kohtalo ovat kaikki jäissä niin kauan kunnes Reimarin-asia ratkeaa, Lajunen  toteaa.

”Harmillista”

Kirkkovaltuusto teki jo keväällä 2017 päätöksen, että seurakunta ostaa noin 1600 neliömetrin hallintaan oikeuttavat tilat Valtiontalon viereen rakennettavasta Kiinteistö Oy Reimarista. Myyjinä ovat Järvi-Suomen Asunnot Oy sekä Royal House Oy. Puolitoista vuotta kestänyt epävarmuus seurakunnan uusista toimitiloista jatkuu valituksen takia ainakin ensi kevääseen.

Tomi Nieminen Järvi-Suomen Asunnot Oy:stä pitää tilannetta erittäin harmillisena.

– Meillä on edelleen vahva tahtotila tehdä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Tähän hankkeeseen on käytetty paljon aikaa ja resursseja niin meidän kuin seurakunnan puolesta, joten haluaisimme viedä hankkeen seurakunnan kanssa loppuun asti.

Yhteistyön jatkuminen vaatii kuitenkin perusteellisempaa tilannearviota. Järvi-Suomen Asunnot Oy sekä Royal House Oy ovat käyneet neuvotteluja kyseessä olevista toimitiloista myös toisen ostajan kanssa. Kiinteistö Oy Reimarin on määrä valmistua elokuussa 2020.

– Kovin pitkälle suunnitelmia ei voi enää venyttää, mutta haluamme ensin tutustua tarkemmin valitusperusteisiin ja selvittää, kuinka kauan valituksen käsittely Korkeimmassa hallinto-oikeudessa mahdollisesti kestää. Vasta sen jälkeen arvioimme kokonaisuutta, ja mietimme, miten jatkamme eteenpäin, Nieminen sanoo.

Valituksen tehneet kirkkovaltuutetut eivät halua kommentoida asiaa.

Artikkeli Uusi valitus venyttää Reimari-ratkaisua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkko on pyhä paikka, mutta ostoskeskus varsin arkinen tila. Kärkkäinen ei näe tässä ongelmaa. Hän sanoo ajattelelevansa, että pyhä ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan, vaan se voi olla mukana missä tahansa, vaikkapa arkisella kauppareissulla.
– Pyhä voi tapahtua myös kirkon ulkopuolella ja muulloinkin kuin sunnuntaina. Ehkä tässä ajassa pyhää joutuu joskus jopa hieman hakemaankin, Kärkkäinen pohtii.
– Kaupat ovat nykyään auki sunnuntaisin, ja monet asiat ovat muuttuneet. Myös kirkon pitää uudistua muun maailman mukana ja puhua sellaista kieltä, jota ihmiset ymmärtävät, Kärkkäinen sanoo.
Kirkko on menettänyt jäseniä viime vuosina eri syistä. Huhtasuon alueella, jossa Kärkkäinen työskentelee, seurakunnan jäsenenä on noin kaksi kolmasosaa väestöstä. Uudenlaista puhetta ja jalkautumista ihmisten pariin tarvitaan.

Seurakunta teki kesällä selvityksen. Ihmisiltä kysyttiin, millaista toimintaa he näkisivät mielellään seurakunnan uusissa tiloissa ja millaiset tilojen heidän mielestään pitäisi olla.
– Sen pohjalta on tehty suunnitelmia. Edelleenkin meille voi tulla kertomaan omia ideoita, Kärkkäinen kertoo.
Sepän toisessa kerroksessa sijaitsevat seurakunnan tilat ovat pinta-alaltaan noin 700 neliömetriä. Tavallista kirkkosalia ostoskeskukseen ei tule, vaikka siellä järjestetäänkin messuja. Pääosan pinta-alasta vie yli 300 neliön pääsali, jonka sivustalla on lava.
Estradilla tullaan näkemään erilaisia puhujia ja esityksiä. Nuorten kokoontumistila, lasten kerhohuone sekä hiljainen huone ovat muita tiloja. Pääsalin täyttävät sohvaryhmät, jotka tekevät paikasta rennon ja modernin ympäristön.
– Siellä on helppo järjestää erilaisia tapahtumia, ja sinne on helppo tulla, Kärkkäinen kertoo.

Artikkeli Pyhä ei ole paikasta kiinni julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakunnan tilat sijoittuisivat Reimarin kakkoskerrokseen. Tämän lisäksi seurakunnan hallintaan tulisi noin 60 neliön tila ykköskerroksesta, Kilpisenkadun varrelta.

Hanketta valmistellut seurakunnan kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen on tyytyväinen tila-asian etenemiseen.

– Olemme menossa kohti uutta. Tilat on suunniteltu uudenlaisen tiimityömallin mukaan, mikä merkitsee, että pystymme tekemään entistä tiiviimmin töitä yhdessä.

Reimariin sijoittuisivat muun muassa kirkkoherranvirasto, diakoniatyön asiakastilat sekä nuorisotyön tiloja.

Seurakunnan tilatarpeiden mahdollisesti ajan myötä muuttuessa osa kakkoskerroksen tiloista voidaan tarvittaessa myydä tai vuokrata.

– Tilojen muunneltavuus on olennaista, koska tulevaisuudesta emme tiedä. Työtehtävät ja tarpeet muuttuvat koko ajan, Lukkarinen huomauttaa.

Siellä missä nuoret liikkuvat

Keskustan alueseurakunnan nuorisotyönohjaajan Kirsi-Marja Piippasen mukaan suunnitelmat näyttävät tässä vaiheessa hyviltä.

– Nuorisotyön kannalta on tärkeintä, että tilat ovat keskustassa, jossa nuoret liikkuvat. Reimari on mainiolla paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella, Piippanen sanoo.

Kiinteistö Oy Reimarin arvioidaan valmistuvan keväällä 2019. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa loppukesästä.

Ongelmia useissa tiloissa

Reimarin ohella tila-asiat ovat monella tapaa tapetilla Jyväskylän seurakunnassa. Sisäilmaongelmien kanssa kamppaillaan useissa kiinteistöissä. Sisäilmakartoituksia on tehty muun muassa Huhtasuon seurakuntakeskuksessa, Palokan kirkolla ja Neulaskodilla.

Huhtasuon seurakuntakeskus on tehdyn kartoituksen mukaan laajan peruskorjauksen tarpeessa.

– Tilanne on todella ikävä, toteaa vs. aluekappalainen Päivi Kärkkäinen.

– Huhtasuon seurakuntakeskuksen ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitemmän aikaa, mutta se, että tilat ovat näin huonossa kunnossa, oli yllätys.

Yhtenä vaihtoehtona on toiminnan siirtäminen seurakunnan omistamiin tiloihin Huhtakeskuksessa. Tilojen soveltuvuutta väistötiloiksi selvitellään parhaillaan.

Seurakuntakeskuksen peruskorjauksen laajuus kartoitetaan kevään aikana. Kärkkäisen mielestä tila-asioita tulisi miettiä ennakkoluulottomasti. Toiminnan kannalta vuokratilatkin voisivat olla riittävät, jos sopiva yhteistyökumppani löytyisi, Kärkkäinen pohtii.

Huhtasuon seurakuntakeskus on seurakunnan tiloista kaikkein suurin.

– Käyttöön nähden seurakuntakeskus on auttamatta liian iso, Maritta Lukkarinen myöntää.

Ongelmat monen asian summa

Seurakunnan toimitilojen sisäilmaongelmat ovat Maritta Lukkarisen mukaan monen asian summa. Rakennukset ovat oman aikakautensa tuotteita, joita on rakennettu ja laajennettu useaan otteeseen.

– Eri rakennusvaiheiden yhteensovittaminen ja kokonaisuuden hallinta on usein pettänyt teknisten järjestelmien, esimerkiksi ilmanvaihdon, osalta.

– Asioita on tehty sen hetkisen tietämyksen valossa, eivätkä kaikki ratkaisut ole olleet parhaita mahdollisia, teknologiateollisuudessa lähes koko työuransa ajan toiminut ja rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden hankkinut Lukkarinen toteaa.

Teknisten järjestelmien läpikäyminen on tänä vuonna tavoitteena kaikissa seurakunnan tiloissa. Jo ilmanvaihdon kuntoon saattamisella voidaan ilman laatua parantaa välittömästi.

Lukkarinen muistuttaa, ettei kaikkien tilojen peruskorjaukseen ole seurakunnassa hetkessä varaa. Tämä ja pitkälti ensi vuosi menevät Korpilahden kirkon remontissa ja sankarihautausmaan kunnostustöiden loppuun saattamisessa.

Artikkeli Seurakunnan tila-asiat melkoisessa myllerryksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.