Kristitty perheenäiti puolestaan ihmettelee, onko kouluopetus jotenkin vinossa.
– Alakoulussa opetetaan Raamatun kertomuksia kirjaimellisina tositarinoina. Minulla on ollut joskus surrealistinen olo, kun olen kuulustellut lastani kokeita varten uskonnon kirjasta. Esimerkiksi Vanhan testamentin myyttiset kertomukset tuntuvat hassuilta, jos niitä opetellaan kuin historiaa ja jätetään selvittämättä kertomusten tausta ja symboliikka.

Uskon ja Raamatun ymmärtämistä tukeva monitieteisyys ei näy äidin mielestä kunnolla myöhemmilläkään luokka-asteilla.
– Yliopistossa uskontoa tutkitaan esimerkiksi historian, arkeologian, psykologian, sosiologian ja kirjallisuustieteen keinoin, joten uskonnon ja tieteen näkökulmien ei tarvitsisi olla erossa toisistaan.

Tieto, järki ja usko voivat nivoutua yhteen

KOULU antaa yleissivistyksen eri tieteenalojen löydöistä. Sen myötä saattaa herätä kriittisiä uskonnollisia kysymyksiä.
Usko voi alkaa tuntua tyhmältä ja tiedevastaiselta, elleivät alakoulussa opetetut kristinuskon kertomukset jäsenny yhteen aikamme tiedon kanssa.
– Nuori voi joutua vaikean valinnan paikkaan: Jos laitan käteni ristiin, hylkäänkö samalla järkeni ja kaiken mitä tiede opettaa?
– Valkopartaiseen Jumalaan uskomisen lapsenomainen luonne nähdään jo varhain: 15–20-vuotiaana moni sanoo, ettei halua enää sitoutua siihen jumalakuvaan, kommentoi Jarmo Kokkonen.

Kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtaja korostaa, että tieto, järki ja usko voivat nivoutua yhteen. Ne ovat samanaikaisesti mahdollisia maailman hahmottamistapoja.

Luottamus Jumalaan riittää

LAPSI voi kasvaa kohti niin sanottua ”aikuista uskoa”. Se ottaa tosissaan sekä tieteen ja tiedollisen ymmärryksen lisääntymisen että hengellisen pohdinnan myötä tulleet löydöt: näkymättömän uskon todellisuuden, joka haastaa koko ihmisen, tunteet, aistit, älyn, arvot ja elämän.

Myös ”lapsenusko”, sydämestä kumpuava turvallisuudentunne, on omistajalleen erittäin arvokas asia, ja moni sanoo liittyvänsä siihen mieluusti vielä aikuisenakin.

Kriitikot saattavat leimata luottavaisen lapsenuskon todellisuuspakoiseksi, naiviksi ja ajattelemattomaksi. Se, että elämä tuo perspektiiviä, ei kuitenkaan ole vastakkaista sen kanssa, että yksinkertainen usko ja luottamus Jumalaan riittää. Ihmisen sydämessä voi asua yhtä aikaa sekä lapsen että aikuisen usko.

Usko ja tiede voivat kulkea rinnakkain

KIRKON koulutuskeskuksen raamattukouluttaja Mika Aspinen tähdentää, että luterilaiset arvostavat suuresti järkeä, tietoa ja tiedettä.
– Tutkikoon tiede vain vapaasti Jumalan kädenjälkiä maailmassa. Melkein kaikki prosessit voidaan selittää tieteen kannalta.
– Kun annamme tieteen olla rauhassa tiedettä, annamme kunnian Jumalalle, joka on läsnä kaikessa, missä elämme, liikumme ja olemme.

Usko ja tiede voivat kulkea rinnakkain kuin vanha aviopari, Aspinen vertaa.
– Välillä on hyvä kulkea käsi kädessä, välillä on parempi pysyä vähän kauempana toisesta.
– Kumpikaan ei voi omistaa toista eikä hyväksyä toisen kaikkia tapoja, vaan molemmat saavat oman tilansa toteuttaa itseään. Puolisoiden on suostuttava myös kantojensa muuttamiseen.

Tiede vetoaa Aspisen mukaan moneen kriittiseen nuoreen, sillä se on avoin ja itseään korjaava systeemi.

Mutta niinhän ihmisen uskokin voi olla jatkuva kehitysprosessi.

Kannattaa kuunnella lapsen kysymykset loppuun asti

KRISTINUSKO ei ole yksi paketti, joka pitäisi ottaa sellaisenaan ja pysyä siinä samassa sisällössä. Käsitykset uskosta ja tiedot maailmasta voivat kasvaa ja kehittyä koko iän.– Jo Lutherin aloittamassa uskonpuhdistuksessa nähtiin, että uskonnossa oli paljonkin korjaamisen tarvetta.

Osa nuorista kaipaa analyyttisia vastauksia, Mika Aspinen huomauttaa.

Lapsi on hänen mielestään lähtökohtaisesti hyvä filosofi ja teologi, mutta osaammeko ottaa lapsen ja nuoren kysymykset vakavasti?
– Ehkä meillä on koko ajan takaraivossa ajatus siitä, miten lasta voitaisiin ohjata oikeaan suuntaan. Ihmetellään tässä nyt hetki, mutta tunnin lopussa saatte oikean vastauksen…

Aikuisen kannattaa kuunnella lapsen kysymykset loppuun asti, eikä antaa vaikutelmaa, että uskossa olisi patenttivastaukset kaikkeen, Aspinen neuvoo.

Samaan tapaan ajattelee Jarmo Kokkonen. – Arvoitus, joka pitää ratkaista, saattaa viedä lasta etsimisen tietä eteenpäin enemmän kuin se, että joka käänteessä kerrotaan varmuuden vuoksi se ratkaisu.

Pohditaan yhdessä

LUTERILAISEEN tapaan elää kristittynä kuuluu syvällinen harkinta, toteaa kirkon koulutuskeskuksen asiantuntija Marja Pesonen.

Hän kannustaa lapsia ja aikuisia kyselemään ja pohtimaan yhdessä kaikkia elämän ilmiöitä ja lähtemään älyllisiin leikkeihin.
– Lasten kanssa päästään luontevasti ihmettelemään luonnon, ihmisen ja Jumalan olemusta. Aikuisetkin voisivat välillä heittäytyä lasten kaltaiseen ihmettelyyn!

Vaikeita kysymyksiä tai vertailua tieteen ja uskon maailmojen välillä ei tarvitse pelätä.

Jeesuksen ajatus ”joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan kuin lapsi” tulkitaan usein siten, ettei lapsi kysele liikoja, vaan ottaa uskon vastaan noin vain pakettina.

Lapset kuitenkin myös kyselevät, ihmettelevät ennakkoluulottomasti asioita ja ovat ehdottoman kiinnostuneita totuudesta.

Elämän merkityksellisyyttä ja hengellisyyttä voi etsiä rauhassa

AIKUISEN tehtävä on kasvatustieteen maisteri Marja Pesosen mukaan mahdollistaa elämään ja itseensä luottavan lapsen kasvu. Tällöin hän voi heittäytyä turvallisesti tulevaisuuteen.

Kun lapsi kasvaa luottamuksen ja toivon ilmapiirissä, myös elämän syvää merkityksellisyyttä ja hengellisyyttä voidaan etsiä rauhassa.

Nykyään vanhemmat, koulu ja kirkkokin ovat usein yhtä ymmällään, pastori Mika Aspinen myöntää. – Jokainen pesee käsiään, kun ei osaa vastata maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin.

Ilmastonmuutos masentaa monia.
– Kasvaako nyt ihmisiä, jotka ovat oppineet, että kaikki on turhuuksien turhuutta?
– Miten voisimme välittää kaksoisviestin, että meillä on tukeva pohja, jolle heittäytyä, ja kuitenkin voimme etsiä kaiken aikaa myös uutta tietoa, Aspinen kysyy.

Pappi Jarmo Kokkonen painottaa, että kaikissa olosuhteissa on kristillisestä näkökulmasta aina vahva toivon pohjavire. – Meillä on tulevaisuudenorientaatio: Jeesus Kristus on eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Tieteen lahja luoduille

Kirkko ja tiede ovat historian aikana vahvasti kietoutuneet mutta toisinaan myös törmäilleet toisiinsa.

Nykyteologiassa ymmärretään, etteivät kristillinen ja tieteellinen maailmantulkinta ole vastakkaisia vaihtoehtoja, saati vihollisia.

Tätä lähtökohtaa korostaa netistä löytyvä, marraskuussa 2019 julkaistu kannanotto Tieteiden lahja – Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa.

Piispojen mukaan uskon ja tieteen näkökulmat voivat elää limittäin rakentavassa vuoropuhelussa ja olla luontevia osia ihmisen katsomusta.

Kristityillä ei ole syytä torjua tieteen tutkimustuloksia.

Uskolle Jumalaan on tilaa ja tarvetta. Moni etsii elämäänsä syvempää mieltä ja merkitystä, joita kristinusko tarjoaa.

Artikkeli Tarjolla lapsen ja aikuisen uskoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Löytäkää meidät -veistossarja kuvaa lapsen sisäistä ja ulkoista kasvua kuten arvoja ja minuuden rakentumista

– Lapsuuteen liittyvää tutkimustietoa on paljon, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi ruohonjuuri- ja päättäjätasolla, Noramies sanoo.

Lapsi tarvitsee kasvussaan rakkautta, aikaa ja rauhaa, mutta esimerkiksi suuret päivähoitoryhmät ja koululuokat häiritsevät kasvurauhaa. Lasten vanhempiin kohdistuu suorituspaineita.

– Työssä ihminen nähdään vain kulueränä, ja vapaa-aikaakin pitää suorittaa: mikään ei tunnu riittävän, Lääperi summaa.

Lapset seuraavat aikuisten maailmaa ja tekevät siitä päätelmänsä. Lasten pitäisi kokea, että on mukava kasvaa aikuiseksi. Nyt ei välttämättä ole niin.

Tiede, taide ja hengellisyys kohtaavat

Onneksi meillä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa, ja siihen Human Art & Forum Jyväskylä tähtää. Pohjoismaissa on hyvät rakenteet kuten koulu ja tutkimus, samoin kuin sananvapaus, naiset listaavat. Human Art & Forum Jyväskylä haluaa yhdistää tutkimustiedon, taiteen ja hengellisyyden.

Tapahtuman pääpuhujaksi on toiveissa saada Norjan kruununprinssi Haakon. Hänen teemansa on Global Dignity.

Kuluttajasta kuoriutuu ihminen

Tiedettä edustavat avaruustutkija ja tapahtuman suojelijaksi lupautunut Sini Merikallio, kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland sekä kasvatustieteen tohtori ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen. Hengellisestä kasvusta puhuu Toivakan kirkkoherra Panu Partanen.

Merikallio hakee ymmärrystä elämän erilaisuuteen eläinlääketieteestä ja puntaroi taiteen, avaruustutkimuksen ja eläinlääketieteen yhtäläisyyksiä.

Kalland tarkastelee kehittyvän mielen ja ympäröivän maailman yhteyttä sekä taiteen ja esteettisten kokemusten merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Salonen uskoo, että arvomme ovat jo muuttuneet.

– Elämän tarkoituksena ei enää ole materiaalisen vaurauden maksimointi. Tilalle tulee henkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vaurauden tavoittelua. Kuluttajasta kuoriutuu ihminen, Salonen sanoo.

Kirkkoherra Panu Partanen kannustaa tarkistamaan omia näkemyksiä ja ottamaan tieteen tulokset tosissaan kaikilla elämän osa-alueilla.

– Aikuinen usko ei saisi koskaan menettää lapsille tyypillistä ominaisuutta, uteliaisuutta.

 Aikatila yhdistää sisäisen ja ulkoisen

Taiteesta pitää puheenvuoron kuvataiteilija Irina Noramies aiheenaan aikatila Kai Noramiehen ja Aija-Leena Lääperin veistoksissa. Yhdistävänä tekijänä on aikatilakäsite, jota tarkastellaan ihmisen ulkoisen ja sisäisen tilan kautta. Ulkoinen tila on maailma, jossa elämme, ja sisäinen tila on ihmisen henkinen, hengellinen ja fyysinen kasvuprosessi.

Lääperi ja Noramies haluavat kehittää foorumista jokavuotisen tapahtuman. Heidän panoksensa on taide. Kai Noramiehen Löytäkää meidät -veistossarja kuvaa lapsen sisäistä ja ulkoista kasvua kuten arvoja ja minuuden rakentumista. Lääperin Hengen palo -teossarja kuvaa ihmisen voimaa, herkkyyttä ja haavoittuvuutta sekä ihmisen ja luonnon riippuvuussuhdetta.

Tapahtuma järjestetään lokakuussa, jolloin liputetaan lasten oikeuksille ja vietetään Global Dignity -päivää. Se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Keskustelufoorumi lauantaina 7.10. Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Lisäksi tapahtumaan liittyy kolmen viikon mittainen taidenäyttely, jonka paikka varmistuu myöhemmin.

Human Art & Forum Jyväskylän näyttelymaistiainen ja esittely 16.–20.5. Galleria Hopassa (Kauppakatu 8). Avoimet avajaiset 15.5. klo 18–20.
Näyttely avoinna 16.–19.5. klo 11–18, 20.5. klo 11–20, mukana Akseli Hiltunen. Näyttelyn teoksia voi  ostaa ja näin tukea tapahtumaa.

Artikkeli Löytäkää lapsi, haastaa uusi keskustelufoorumi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.