Kuinka hyvin suomalaiset osaavat tunnistaa informaatiovaikuttamista?
Kansanvälisten vertailujen mukaan melko hyvin. Uusia vaikuttamisyrityksiä syntyy koko ajan, joten en usko, että kukaan pystyy tunnistamaan tulevaisuuden informaatiovaikuttamismuotoja.

Mistä olet tekoälyn kehityksessä eniten toiveikas ja mistä eniten huolissasi?
Toiveikas olen ehkä ihmisten hallinnan tunteen palaamisesta. Saadaan selville asioita, mutta toisaalta meillä on jo nuoria, jotka ovat tekoälyriippuvaisia. Omien aivojen käyttöön ei enää uskalleta luottaa. Pitää myös tiedostaa, että jokaisen tekoälyn alla on aina jokin arvomaailma, joka ohjaa sen kaikkea toimintaa, huomasimme sitä tai emme.

Kuinka paljon käytät itse tekoälyä?
Olen koko ajan lisää opetteleva käyttäjä. Tällä hetkellä yritän saada monimutkaisista dokumenteista selvää.

Mistä saat vastapainoa työllesi?
Saan vastapainoa rantalentopallosta, jota olen harrastanut viimeiset pari vuotta. Se on tarpeeksi erilaista, eikä pelatessa pysty ajattelemaan työasioita.

Salainen haaveesi?
Jonkinlainen ihmisten kuulumisen kokemus. Haluaisin, että esimerkiksi yliopistolla olisi entistä vähemmän niitä, jotka kokevat itsensä ulkopuoliseksi. Ulkopuolisena on alttiimpi erilaisille ääriajatteluille. Kuulumisen kokemus on ihmiskunnassa ihan perusydin

Artikkeli Toinen todellisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Viiden vuoden kuluttua elämme jo aivan erilaisessa maailmassa, ennustaa tietotekniikan lehtori Sampo Kotikoski.
Kotikoski työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jossa panostetaan vahvasti automaation ja robotiikan osaamiseen ja kehittämiseen.

Käytön yleistymiseen varauduttu huonosti

Tekoälyn soveltamisessa edetään huimaa vauhtia. Villeimmissä skenaarioissa maalataan jo uhkakuvia itse itseään kehittävästä tekoälystä, joka on ihmisen kontrollin ulottumattomissa. Toisten asiantuntijoiden mukaan emme ole lähelläkään kaiken kattavaa tekoälyä.

Yhtä kaikki tekoälyn käytön yleistymiseen on valmistauduttu aika heikosti, Kotikoski sanoo.

– Yhteisiä sopimuksia ja sääntöjä ei ole. Tarvitsemme kansainvälisiä sopimuksia, ettei teknologiaa käytetä väärin valtiollisella tai edes yritystasolla.

Tekoälyn etiikkaa tutkineen ympäristötekniikan insinöörin Sirpa Kauppisen mukaan olemme hirveän isojen kysymysten äärellä. Tekoälyn leviäminen yhä moninaisimmille elämän osa-alueille pakottaa miettimään, millaisia päätöksiä haluamme koneiden tekevän.

Osa ammateista katoaa kokonaan

Tekoälyn hyödyntämisessä on paljon hyvää. Koneet pystyvät tekemään esimerkiksi monenlaisia ihmiselle vaarallisia ja raskaita tehtäviä. Tekoälyn myötä monien ihmisten työnkuva muuttuu ja osa ammateista katoaa kokonaan.

– Eräiden arvioiden mukaan huomattava osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu olennaisesti lähivuosina, Kotikoski sanoo.

Kauppisen mielestä tärkeä kysymys on, miten työ tulevaisuudessa jakaantuu, jotta kaikille riittää toimeentuloa ja työ olisi mielekästä.

Vauraus jakaantuu epätasaisesti

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yliopistonopettajan John Pajusen mukaan sosiaalinen ja taloudellinen epätasa-arvo on keskeinen teknologian kehittymiseen liittyvä ongelma. Vaarana on, että vauraus jakaantuu yhä epätasaisemmin.

– Taloudellinen epätasa-arvo luo yhä enemmän joutilaita ja turhautuneita ihmisiä, jotka eivät välttämättä jaksa kunnioittaa olemassa olevaa järjestelmää, Pajunen pelkää.

Pajunen muistuttaa, että ihminen itsessään on arvokas, eikä ihmistä saa kohdella välineenä.

– Kun koneet alkavat rapauttaa ihmisen itseisarvoa ja ihminen alistetaan välineeksi jollekin muulle, ollaan vaarallisilla vesillä, Pajunen tähdentää.

Kuka kantaa vastuun?

Tekoäly on tietokoneohjelma, joka perustuu ihmisen syöttämiin ja antamiin tietoihin. Mutta kuka lopulta vastaa siitä, mitä tietoja koneille syötetään?

– Nykyiset järjestelmät perustuvat siihen, että ne ohjelmoidaan toimimaan tietyn mallin mukaan. Jos tekoälylle syötetään oikeita ratkaisuvaihtoehtoja tietyissä tilanteissa, ne toimivat kuten ihmiset toimivat. Ehkä jonain päivänä tekoäly ohjaa itse itseään, eikä kyse ole enää mallioppimisesta, Kotikoski sanoo.

Keskeinen kysymys on, millaisen etiikan mukaan tekoäly toimii ja kuka kantaa vastuun päätöksistä.

Kauppisen mielestä vastuukysymysten selvittäminen vaati paljon työtä. Hän itse kannattaa vahvaa vastuun jakoa.

– Minusta vastuu pitäisi olla niin tutkijalla, ohjelman kehittäjällä, ohjelmoijalla, rahoittajalla kuin tehtävän antajallakin.

Tarvitaan avointa tiedonkulkua

Kotikoski peräänkuuluttaa mahdollisimman avointa tiedonkulkua.

– Teknologiat ja ennen kaikkea data pitäisi saada riittävän laajasti yleiseen käyttöön. Suljetulla tiedolla voi olla arvaamattomia vaikutuksia.

Robotiikka ei korvaa sosiaalisia tarpeita

Hoivasektori ovat yksi nopeimmin tekoälyä hyödyntävistä aloista. Terapia-, seurustelu- ja palvelurobotit ovat tulevaisuudessa arkipäivää, uskoo Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.

Meditas on hoivarobotiikkaan ja terveydenhuollon älyratkaisuihin keskittynyt yritys, joka tarjoaa tietoa ja kokemuksia erilaisista laiteratkaisuista.

Oikein käytettynä ja mietittynä hoivarobotiikka tarjoaa vain mahdollisuuksia, Laine uskoo.

– Tarkoitus ei ole korvata ihmisen tuomaa läheisyyttä, vaan tuoda robotiikkaa hoivatyön rinnalle.

Aikaa ja energiaa muihin tehtäviin

Tampereen yliopiston Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -hankkeessa tutkitaan robottien käyttöä osana ikääntyvien ihmisten palveluja. Filosofeista koostuvaa ryhmää johtavan professori Arto Laitisen mukaan kysymys on ennen kaikkea siitä, millä tavoin uutta teknologiaa voidaan hyödyntää erilaisissa hoivaan ja hoitoon liittyvissä tehtävissä niin, että aikaa ja energiaa vapautuu muihin tehtäviin, erityisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Mielestäni robotiikan avulla ei ole järkevää pyrkiä tyydyttämään sosiaalisia tarpeita, Laitinen sanoo.

Ihmisarvo yhä keskiössä

Teknologian kehittyessäkin ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisarvoinen elämä ovat yhä kaiken keskiössä, Laitinen muistuttaa.

– Teknologian suunnittelussa ja kehittämisessä eettinen ohjenuora on, että vanhenevilla ihmisillä on yhä mahdollisuus itse päättää itseään koskevista asioista. Pitää kehittää sellaisia käytäntöjä, jotka lisäävät yleistä hyvinvointia ja toimintakykyä.

Laitisen mukaan tarvitsemme periaatekeskustelua siitä, mitä ja miten teknologioita sovelletaan käytäntöön.

– Liian usein keskustelua käydään teknologian ehdoilla.

Artikkeli Tekoäly haastaa ihmisen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.