– Aika vaikea hymyillä käskystä, Porras tuumaa kuvaussession päätyttyä ja hymyilee leveästi.

Tämä on sitä mitä hän nyt haluaa, mahdollisimman paljon kokemusta näyttelijän työstä.

Anttilalla on enemmän käytännön harjaantumista harrastajateatteritaustansa vuoksi. Molemmilla on menossa ainutlaatuinen vuosi Jyväskylän kristillisen opiston teatterityön linjalla, ja siitä on nyt otettava kaikki irti, koko rahan edestä.

Viime syksynä Juuso Porras oli ylioppilaaksitulonsa jälkeen käynyt armeijan ja ihmetteli, mitä nyt tekisi. Armeija-aikana oli vaikea lukea pääsykokeisiin, eikä hänellä ollut opiskelupaikkaa tiedossa tälle talvelle.

– Kaverilta kuulin, että Jyväskylän kristillisellä opistolla on teatterikoulutusta. Hänen omat kokemuksensa olivat niin hyviä, että kiinnostuin heti, kun kuulin mitä kaikkea vuosi pitäisi sisällään, Porras kertoo innostumisen hetkestään.

Päätin osallistua mahdollisimman moneen produktioon, että saan vuodesta kaiken irti.

Kipinä teatteriin iski musiikkilukiolaiseen Teatteri Kulissin toiminnassa, ja hän oli viime kesänä mukana Grease-musikaalissa. Päätös opistolle tulemisesta syntyi nopeasti.

– Kurssimaksun suuruus vähän arvelutti, mutta otin sitten opintolainaa. Päätin osallistua mahdollisimman moneen produktioon, että saan vuodesta kaiken irti, koko rahalla, hän kertoo.

Ammatinvaihtajana ja nelivuotiaan tyttären äitinä Piia Anttila harkitsi pitkään hyppyä uudelle paikkakunnalle ja taloudelliseen epävarmuuteen.
Hän on koulutukseltaan sosionomi, mutta ollut mukana monenlaisissa luovissa harrastuksissa tanssin, musiikin ja teatterin parissa koko ikänsä. Viime talvena opiston teatterikoulutuksen vastuuopettaja Ville Kiljunen ohjasi Varkauden kaupunginteatterissa, jossa Piia oli harjoittelijana. Silloin hän kuuli opiston teatterilinjasta.

– Olin tehnyt irtioton ammatistani vuonna 2013, sillä halusin pois oravanpyörästä. Nyt päätös teatterialasta vahvistui. Tulisiko tästä vielä uusi ammatti, hän oli pohtinut.

Vaikka oli epäselvää, miten asiat järjestyisivät, hän muutti tyttärensä kanssa Jyväskylään. Raha-asioita on pitänyt miettiä tarkasti.
Mihinkään pitkään ammatilliseen koulutukseen hän ei tähtää. Tavoitteena on saada lisää valmiuksia teatteriin.

– Tv-jutut olisivat kerma kakun päällä. Niitä olen tehnytkin ja jos tätä kautta löytyisi lisää, hän miettii.

Opistovuosi on tähän asti vastannut toiveita. Juuso Porras toteaa, että hän ei ole koskaan ollut näin selvillä siitä, mitä haluaa tulevaisuudeltaan. Tavoitteena on hakea erilaisiin musiikki- ja teatterialan oppilaitoksiin, mutta luokanopettajakoulutus on yhtenä vaihtoehtona siinä rinnalla.

Tulisiko tästä vielä uusi ammatti?

Seitsemän kuukautta on hitsannut opiston vapaan sivistystyön kurssilaiset yhteen. Teatterilinjalaiset tekevät yhteisiä produktioita musiikkilinjan kanssa, ja graafisen suunnittelun opiskelijat vastaavat julisteista ja promokuvista. Kasvatuksen ja opetustyön linjalaiset ovat jääneet vieraammiksi.

– Opistolla on satoja opiskelijoita useilla eri linjoilla eri puolilta maailmaa, hyvin monenlaisia ihmisiä. Siellä on helppo olla, Porras toteaa.

Yhdessä he toteavat, että intensiivinen yhdessäolo oman ryhmän kanssa on karsinut turhaa esittämistä ihmissuhteista ja keskinäisestä kanssakäymisestä.

– Opistolla on hyvä spirit. Sielu vapautuu, voi vain heittäytyä, he yltyvät runollisiksi.

Yhteisvastuukeräyksestä tukea kristillisen opiston opiskelijoille

Yhteisvastuukeräys 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.
Jyväskylän seurakunnan oma 20 prosentin osuus on tavoitteen mukaan noin 10 000 euroa, ja se lahjoitetaan tänä vuonna Jyväskylän kristillisen opiston säätiölle.
Varoilla tuetaan opiston vapaan sivistystyön linjan alle 25-vuotiaita opiskelijoita, joilla on taloudellisia vaikeuksia.

Jyväskylän kristillisen opiston vapaan sivistystyön koulutukset ovat yleissivistäviä opintoja, jotka antavat valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin. Ne myös kehittävät harrastus- ja työelämätaitoja ja toimivat innostavana etappina elämän erilaisissa taitekohdissa.

Opintojen perusmaksu sisältää opetuksen, lounaan ja päiväkahvin. Opiston asuntolassa majoittuvien hintaan sisältyy lisäksi aamiainen ja päivällinen.

Lukuvuosi maksaa 3 100–4 500 euroa riippuen siitä, tarvitseeko opiskelija viikolla majoitusta.
Lisäksi kaikille vähävaraisille opiskelijoille on mahdollisuus hakea Yhteisvastuukeräyksen tuotosta avustusta valtakunnallisesta kirkon diakoniarahastosta.

Artikkeli Hyppäys kohti tulevaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.