EU-komissio esittää kesäaikadirektiivin kumoamista. Käytännössä siis vuosittaisesta kellojen siirrosta tunnilla keväisin ja syksyisin luovuttaisiin koko EU-alueella.

Meitä on ollut parikymmentä aktiivista meppiä eri jäsenmaista ajamassa asiaa, ja lopulta se etenikin yllättävän nopeasti. Vielä keväällä näytti siltä, että olemme näkemyksemme kanssa vähemmistössä, mutta kun komission kesällä toteuttama kansalaiskuuleminen osoitti myös kansan kannattavan tätä voimakkaasti, asia alkoi edetä.

Esitys menee vielä EU-parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi. Miten asia tästä etenee?

Direktiiviesitys on virallisesti nyt annettu ja käsittely alkaa EU-parlamentin valiokunnissa lähipäivinä. EU-parlamentissa päävaliokuntana toimii liikennevaliokunta, johon itsekin kuulun. Jäsenmaiden kanta asiaan puolestaan ratkaistaan ministerineuvoston puolella. Suomi on yksi niistä jäsenmaista, joka on jo etukäteen kannattanut kellon siirrosta luopumista, mutta monilla mailla kanta voi olla toinen. Nopeimmillaan päätös voisi kuitenkin syntyä kevään aikana.

Uskotko, että esitys toteutuu?

Uskon. Vaikkakin joitakin mutkia on vielä matkassa. Etelä-Euroopassa kellonsiirtelylle on vahva kannatus, ja toisaalta monet maat myös epäröivät ottaisivatko pysyvästi käyttöön kesä- vai talviajan. Esimerkiksi Benelux-maat, eli Luxemburg, Belgia ja Alankomaat, järjestävät yhteisen kansanäänestyksen tulevasta aikavyöhykkeestä.

Miksi kellonaikaa on alun perin ollut tarpeen siirtää?

Alun perin tavoitteena oli energiansäästö. Nyt energiatehokkuus on kehittynyt niin paljon, ettei luonnonvalon määrällä ole valaistuksessa samanlaista merkitystä.

Talviaika, kesäaika – vai jotakin muuta? Mitä mieltä itse olet?

Talviaika on Suomen oikea aika. Kesäaikaan siirtyminen on poikkeus tästä normaaliajasta. Liikenneministeriön toteuttaman kyselyn perusteella hiukan yli puolet kansalaisista valitsisi talviajan pysyvästi, mutta myös kesäajalla oli vankka kannatus.

On selvää, että tästä täytyy tehdä kunnollinen vaikutusten arviointi. Suomi on suuri maa, ja valon määrä pohjoisessa ja etelässä on eri vuodenaikoina hyvin erilainen.

Miten uusi käytäntö tulisi vaikuttamaan koko Euroopan tasolla?

Jokainen maa pohtii parhaillaan ottaako käyttöön kesä- vai talviajan. Tätä pitää suunnitella myös yhdessä naapureiden kanssa, etteivät aikavyöhykkeet mene ihan sekaisin. Tällä hetkellä manner-Euroopan maat kuuluvat kolmeen eri aikavyöhykkeeseen. Britanniaan ja Portugaliin Suomella on kahden tunnin aikaero.

Miten kellojen siirtely keväisin ja syksyisin vaikuttaa omaan elämääsi?

Ei kovinkaan paljon, koska sähköiset kellot siirtyvät automaattisesti. Silti se on aika turha toimenpide, joka aiheuttaa paljon lisätyötä monilla sektoreilla, kuten juna-, bussi- ja lentoliikenteessä sekä maataloudessa.

Anna jokin selviytymisvinkki syksyn pimeisiin aamuihin!

Kannattaa mennä illalla ajoissa nukkumaan, eikä enää juuri ennen nukkumaanmenoa räplätä kännykkää tai tietokonetta. Aamu lähtee parhaiten käyntiin pienellä lenkillä, kahvilla ja terveellisellä aamupalalla.

Kellot siirretään talviaikaan eli tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 28.10. kello 04.00.

Artikkeli Takaisin talviaikaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hyvä jos tästä kaikesta päästään vihdoin eroon. Samalla kun jämähdetään pysyvään aikaan, päästään eroon muutamasta kinkkisestä ongelmasta.

Keväällä ongelmana on ollut puuttuva tunti. Jos työskentelen yövuorossa, teen siirtoyönä tuntia lyhyemmän vuoron. Päivävuorolaisena minulta taas vietäisiin tunti pois kesken makoisimpien unien.

Onko tämä reilua ja kohteleeko se ihmisiä tasapuolisesti? Jos hyväksymme puuttuvan tunnin, pitäisikö samalla hyväksyä episodinen aikakäsitys? Sen mukaan aikaa ei voi mitata, sen voi vain kokea. Aika ei lopu, siksi ei ole mitään kiirettä.

Syksyisen ongelman voisi nimetä kahden tunnin dilemmaksi. Sama tunti eletään kahdesti peräkkäin. Kumpi niistä on se oikea? Muutama käytännön esimerkki.

Tilaan taksin ennen viisareiden siirtoa, pyydän pirssiä saapumaan klo 03.45. Olenko huomaamattani tilannut samalla kaksi taksia, jotka saapuvat tunnin välein?

Äiti on synnytyslaitoksella ja synnyttää kaksoset. Ensimmäinen syntyy ennen siirtoa klo 03.50 ja toinen putkahtaa siirron jälkeen, mutta saa syntymäajakseen klo 03.10. Silloinhan tilastoissa nuorempi näyttäisi näistä vanhemmalta.

Jos tämä synnyttäjä sattuisi vielä olemaan kuninkaallinen, voisiko siitä seurata juridisia ongelmia vallan perimyksen suhteen?

Lopuksi onnittelen kaikkia tulevana lauantaina häitäään viettäviä pareja. Teillä on tuntia pidempi hääyö.

Artikkeli Tuntia pidempi hääyö julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kouluun saavuin suoraan mökiltä. Kesäaika/talviaika-vaihdos havahdutti toimintaan. Laitoin polyrottinkikalusteet varastoon ja haravoin puiden lehdet. Pyydä ja päästä -kalastus, valaistu saunakiulu -villitys ja nurmikko mökillä valtaavat naapurustoa kuin hirvikärpäset.

Autoa ajaessa merisää radiossa ja turhat julkkisuutiset ärsyttivät kuin Cheekin keikka. Ohitin Salon iltatorin ja kiertoliittymän jälkeen navigaattori opasti moottoritielle. Nastarenkaat, sadan tonnin puurekat ja hämärässä erottuva tunnelin loppu -liikennemerkki. Ei mikään sunnuntaiajelu.

Tienvarsien valomainostaulut ja bensamittarin kännykkäsovellus saivat poikkeamaan Shellille. Aasialaisruokaintoilu ja huoltoasemaravintolan äänetön televisio pistivät silmään. Join Ekströmin vanhanajan mustaherukkamehun. Miestenhuoneessa oli vessapaperi, johon oli painettu kahdella kielellä lauseita rakkaudesta.

Matkaevääksi tarttui pakattu kolmioleipä sekä Take away -kahvi. Olisiko pitänyt sittenkin kohdata markettien ylisuuret elintarvikevalinnat tai valita pikaruokalan autokaista.

Nyt digikoulussa ihmettelen Windowsin vianmääritys -ilmoitusta. Langaton näppäimistö ei toimi. Käyn kuumana, kun vierustoveri kysyy lainaksi kannettavan tietokoneen jäähdytysalustaa.

Huh helpotus! Herään painajaisesta. Se on ärsyttävän pullollaan asioita (tekstissä kursivoituna), jotka linkittyvät viime vuosien turhake-ehdotuksiin. Suomen Luonto -lehden toimitus valitsee Vuoden turhakkeen joulukuun puolessa välissä.

Artikkeli Digikouluun ilman nettiyhteyttä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.