Tähtitaivas on aina ollut minulle loputtoman kauneuden lähde. Pimeänä ja kuuttomana syysyönä tähdet luovat kontrastin ympäröivään pimeyteen. Tähtitaivasta on katseltu läpi historian, joten jotain erityistä siinä on. Ikuinen kysymys lienee, katsooko joku joltain toista tähteä kiertävältä planeetalta takaisin?

Kenelle tähtiharrastus sopii?

Mielestäni kaikille. Toki kiinnostus ja uteliaisuus tähtitaivasta, avaruutta ja maailmankaikkeutta kohtaan yhdistää harrastajia. Jollekin harrastus voi olla alan uutisvirran ja kirjallisuuden seuraamista ja toiselle kaukoputkella tähystämistä.

Onko tähtiharrastus kallista välineurheilua?

Tärkeimmät välineet ovat oma mieli ja silmät. Suurin osa harrastajista ei omista kaukoputkea. Suuria summia saa uppoamaan etenkin, jos hurahtaa tähtivalokuvaukseen. Tähtiharrastusyhdistysten tähtitornien ansiosta kalliita laitteita ei tarvitse ostaa itse. Esimerkiksi Jyväskylän Siriuksen jäsenillä on mahdollisuus käyttää laitteistoja omatoimisesti.

Onko Jyväskylässä tähtitorneja tai observatorioita?

Jyväskylän alueella on kaksi tähtitornia: Rihlaperän tähtitorni keskussairaalan lähellä ja Nyrölän tähtitorni Nyrölässä. Lisäksi Hankasalmella sijaitsee etäkäytettävä observatorio. Kaikki ovat Jyväskylän Siriuksen omistamia.

Ovatko ne avoimia kaikille?

Rihlaperän tähtitornissa järjestetään kaikille avoimia tähtinäytöksiä marraskuun alusta maaliskuun loppuun joka sunnuntai klo 19–20, mikäli sää on selkeä. Olemme myös pitäneet joka syksy joko Hankasalmen tai Nyrölän tähtitornin auki yleisölle kansainvälisellä avaruusviikolla, jota vietetään joka vuosi lokakuussa.

Mitä taivaalla näkyy juuri nyt?

Tähän aikaan taivaalla erottuu esimerkiksi Andromedan galaksi, jonka voi havaita vähävaloisessa ympäristössä paljain silmin. Keskiyöllä taivaalle nousee Orionin tähdistö, jossa sijaitsee kiikarilla helposti erottuva kaasusumu M42. Planeetat ovat tällä hetkellä ikävästi auringon lähistöllä ja matalalla horisontissa, joten niiden havaitseminen on hankalaa.

Mitä eroa on tähtitornilla ja observatoriolla?

Käytännössä sanat tarkoittavat samaa. Sanana observatorio on kansainvälisempi, joten siihen törmää useammin.

Mitä omista tähtihavainnoistasi pidät tärkeimpänä?

En järjestä havaintojani tärkeysjärjestykseen, koska lähinnä havaitsen vain omaksi ilokseni. Muistan toki, kun sain havaittua ensimmäistä kertaa Uranuksen ja Neptunuksen. Olin vihdoinkin havainnut kaikki aurinkokunnan planeetat.

Onko Jyväskylässä tehty merkittäviä havaintoja?

Jyväskylän Sirius on löytänyt taivaalta kaksi uutta asteroidia: löytöpaikan mukaan nimetty (22978) Nyrola ja yhdistyksen perustajajäsenen mukaan nimetty (103422) Laurisiren. Lisäksi vuonna 2000 havaitsimme maailman ensimmäisenä harrastajaryhmänä toista tähteä kiertävän planeetan eli ekso­planeetan. Hankasalmen observatoriolla jäsenemme onnistui havaitsemaan toisena harrastajana maailmassa gammapurkauksen jälkihehkun.

Suurin haaveesi harrastukseen liittyen?

Haaveilen uuden taivaankappaleen löytämisestä, kuten kai kaikki harrastajat. Asteroideja on omassa aurinkokunnassamme rajallinen määrä, ja niiden kartoitus on edennyt vauhdikkaasti. Sen sijaan aurinkokunnan ulko-osista saapuvat kartoittamattomat komeetat ovat otollisempia löydettäviä. Eniten haaveilen eksoplaneetan havaitsemisesta.

Miten itse innostuit tähtiharrastuksesta?

Innostus syttyi lapsuudessa. Muistan, että luin ahkerasti aiheesta, ja sitä ennen katselin kuvia. Alku oli kaiketi hyvä, sillä harrastus on säilynyt tähän päivään asti.

Mukavin muisto, joka liittyy harrastukseen?

Se on varmaan erään komeetan valokuvaaminen. Yritin kuvata komeettaa syrjäisessä paikassa enkä onnistunut. Olin jo lähdössä pois, kun havaitsin sen. Pysäytin auton ja ryhdyin napsimaan kuvia, ja sain lopulta kelpo otoksia.

Artikkeli Loputon avaruus kiehtoo uteliaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.