Suomi ei siis syntynyt 100 vuotta sitten, mutta uuteen itsenäiseen elämänvaiheeseen maamme tuolloin lähti. Nuori valtio on joutunut maksamaan kalliin hinnan vapaudestaan. Suomen vapaus lähes tukahtui alkuunsa sisällissotaan ja maailmansodan melske oli tuhota maamme. Sisäiset ja ulkoiset epävarmuudet – usein toisiinsa kietoutuneina – ovat myös tämän päivän ja tulevaisuuden kysymyksiä.

Menneiden vuosikymmenten jäljiltä on suomalaisilla monia taakkoja kannettavanaan. Itsenäisyyden alkuaikojen ristiriitojen selvittelylle on yhä tarvetta. Sankarihaudat muistuttavat palvelualttiudesta isänmaan hyväksi, mutta myös edelleen jatkuvasta surusta ja kaipauksesta.

Jeesuksen opetuksen mukaan vain totuus voi tehdä vapaiksi. Totuus menneisyydestä ei aina silitä meitä myötäkarvaan. Kuitenkin kristittyinä uskomme, että Jeesuksen tarkoittama vapauttava totuus on ennen muuta uuden alun mahdollisuuksia antava, Luojasta lähtöisin oleva hyvyyden voima. Siniristilippujen kansa voi tämän vuoksi katsoa luottavaisesti eteenpäin.

Vapaus on perusarvo myös perustuslaissamme: ”Jokaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen”. Vapaus kuitenkin tarvitsee mukaansa vastuun. Suomi 100 -teema ”Yhdessä” muistuttaa yhteisvastuun merkityksestä. Itsenäisyyttä arvostamme parhaiten toimimalla yhdessä sen hyväksi, että vapauden ohella saisivat toteutua muutkin perustuslakimme perusoikeudet, esimerkiksi yhdenvertaisuus, oikeusturva, oikeus työhön ja sosiaaliturva.

Suomi on hyvä maa. Saamme juhlia 100-vuotiasta isänmaatamme kiitollisin ja toiveikkain mielin. Jumala meitä siunatkoon ja varjelkoon.

Artikkeli Vapaina ja yhdessä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Olet menossa armeijaan. Miksi päätit suorittaa asevelvollisuuden?
Aloitan varusmiespalveluksen ensi kesänä Tikkakoskella. Päätin lähteä suorittamaan asevelvollisuuden, koska halusin kokea armeijan. Lisäksi uskon, että armeija on hyvä paikka aikuistua.

Olisitko valmis tarttumaan aseeseen Suomen puolustamiseksi vieraan maan hyökkäykseltä?
Kyllä, olisin valmis tarttumaan aseeseen, jos siihen olisi tarve.

Pitäisikö Suomen säilyttää jatkossakin itsenäinen armeija vai liittyä Natoon?
Tämähän on vähän kaksipiippuinen juttu, mutta mielestäni Natoon liittyminen olisi positiivinen asia. Sotatilanteessa emme jäisi yksin.

Mitä Suomen satavuotinen itsenäisyys sinulle merkitsee?
Onhan se hienoa, että Suomi täyttää sata vuotta – vielä samana vuonna, kun täytän 18 vuotta. Itsenäisyyttä ei pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. Se on asia, mistä tulisi olla ylpeä.

Miten vietät itsenäisyyspäivää?
Katsomme yleensä illalla Linnan juhlia.

Millä mielellä olet seurannut Suomi 100 -juhlintaa kuluvan vuoden aikana?
Hyvillä mielin. Kuluvana vuonna Suomessa on ollut monia upeita tapahtumia.

Oletko nähnyt uuden Tuntematon sotilas -elokuvan ja mitä pidit siitä?
En ole vielä nähnyt elokuvaa, mutta moni kaverini on kehunut sitä. Aion vielä käydä katsomassa sen.

Millainen paikka Suomi on nyt, vuonna 2017?
Suomi on hyvä paikka elää. Meillä on korkea elintaso ja kansalaisista pidetään hyvää huolta.

Mikä Suomessa on tällä hetkellä hyvin ja mikä huonosti?
Ainakin Suomen talous näyttää menevän parempaan suuntaan tällä hetkellä, mikä on positiivinen asia. Suomi on myös hyvin vapaa maa, mistä voimme ylpeitä. Huomaan kuitenkin, että monet suomalaiset ovat tyytymättömiä elämäänsä muihin maailman ihmisiin verrattuna. Suomalaisten tulisi yrittää nauttia elämästään enemmän.

Millä tolalla suomalaisten nuorten asiat ovat mielestäsi?
Nuorten asiat ovat mielestäni pääsääntöisesti hyvällä tolalla. Nuorilla on sanavaltaa päätöksissä ja heidät otetaan hyvin huomioon. Toisaalta esimerkiksi töiden saaminen on hyvin hankalaa nuorille nykyään, sillä kilpailu työpaikoista on kovaa.

Haluaisitko lähettää jotakin terveisiä Suomen johdolle, presidentille ja pääministerille?
Kyllä. Hoitakaa hommanne kunnialla niin kuin tähänkin asti olette hoitaneet.

Millaisen viestin haluaisit välittää veteraaneille?
Iso kiitos maamme puolustamisesta. Ansiostanne me nuoret olemme saaneet paremman elämän.

Jyväskylän Vanhan hautausmaan
sankarihauta-alue

• Perustettiin v. 1918 valkoisten puolella kaatuneille kaupunki- ja maaseurakuntalaisille
• Gunnar Finnen Uhriliekki -patsas pystytettiin v. 1922
• Puolipyöreään muistomuuriin on kiinnitettynä yhteensä 43 nimilaattaa
• Alue uudelleen käyttöön talvi- ja jatkosodan aikana ja siihen haudattiin 413 kaatunutta
• Sotakentille jääneitä jyväskyläläisiä siunattiin sankarihautaan 45
• Alue uudistettiin 1950-luvulla arkkitehti Aulis Blomstedtin piirustusten mukaisesti

Artikkeli Hattu päästä sankarin muistoksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Armeijasta kotiuduttuani pääsin työkokeiluun Inarin kunnan viestintäpajaan. Silloin löysin oman alani. Koulussa suosikkiaineeni olivat liikunta ja äidinkieli. Äitini on kielenkääntäjä, mikä lienee vaikuttanut ammatinvalintaan. Toimittajan työssä parasta on tarinoiden kertominen ja kuuleminen.

Urheilu ja penkkiurheilu ovat lähellä sydäntäni. Hiihto on rakkain lajini. Ivalossa hiihdin isäni kanssa paljon pienestä pitäen. Talvisin käyn Laajavuoressa sivakoimassa pari kertaa viikossa. Läheiset ihmiset ja terveys ovat myös tärkeitä. Näitä asioita ymmärtää arvostaa, kun ikää tulee hieman.

Pohjoisen ihmisenä myös luonto on minulle tärkeä. Isän kanssa olen aina kalastanut ja poiminut marjoja. Kaupunkiympäristössä kaipaa toisinaan luontoa. Vaikka Jyväskylä on Lapin miehelle iso paikka, niin tämä on jotenkin hengittävä ja viihtyisä, kylämäinen kaupunki.

Ammatillinen haaveeni olisi työskennellä urheilutoimittajana. Jossain vaiheessa elämää haluan perheen ja vakinaisen työn, mutta sillä ei ole vielä mikään kiire. Ulkomailla olisi kiva käydä joskus. Elän kuitenkin hetkessä ja ajattelen, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka.

Viime aikoina olen pohtinut historiaa ja maamme vaiheita Suomi 100 -juhlavuoden takia. Luen parhaillani Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teosta. Kävin katsomassa uuden Tuntemattoman sotilaan vapaaehtoisten ennakkonäytöksessä, sillä toimin elokuvan kuvauksissa avustajana.

Olen pohtinut viime aikoina paljon sitä, millaista elämä oli ennen. Joskus tuntuu, että sosiaalisessa mediassa valitetaan liian pienestä. Koen, että meillä Suomessa on asiat aika hyvin. Turvapaikkakriisi ja Turun puukotukset ovat isoja asioita, jotka huolettavat ihmisiä, terrorismi on tullut keskuuteemme. Uskon kuitenkin, että selviämme kansakuntana, niin kuin ennenkin olemme selvinneet vaikeista paikoista.

Artikkeli Lapin mies hiihtää ja pohtii isänmaan vaiheita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Löytäkää meidät -veistossarja kuvaa lapsen sisäistä ja ulkoista kasvua kuten arvoja ja minuuden rakentumista

– Lapsuuteen liittyvää tutkimustietoa on paljon, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi ruohonjuuri- ja päättäjätasolla, Noramies sanoo.

Lapsi tarvitsee kasvussaan rakkautta, aikaa ja rauhaa, mutta esimerkiksi suuret päivähoitoryhmät ja koululuokat häiritsevät kasvurauhaa. Lasten vanhempiin kohdistuu suorituspaineita.

– Työssä ihminen nähdään vain kulueränä, ja vapaa-aikaakin pitää suorittaa: mikään ei tunnu riittävän, Lääperi summaa.

Lapset seuraavat aikuisten maailmaa ja tekevät siitä päätelmänsä. Lasten pitäisi kokea, että on mukava kasvaa aikuiseksi. Nyt ei välttämättä ole niin.

Tiede, taide ja hengellisyys kohtaavat

Onneksi meillä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa, ja siihen Human Art & Forum Jyväskylä tähtää. Pohjoismaissa on hyvät rakenteet kuten koulu ja tutkimus, samoin kuin sananvapaus, naiset listaavat. Human Art & Forum Jyväskylä haluaa yhdistää tutkimustiedon, taiteen ja hengellisyyden.

Tapahtuman pääpuhujaksi on toiveissa saada Norjan kruununprinssi Haakon. Hänen teemansa on Global Dignity.

Kuluttajasta kuoriutuu ihminen

Tiedettä edustavat avaruustutkija ja tapahtuman suojelijaksi lupautunut Sini Merikallio, kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland sekä kasvatustieteen tohtori ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen. Hengellisestä kasvusta puhuu Toivakan kirkkoherra Panu Partanen.

Merikallio hakee ymmärrystä elämän erilaisuuteen eläinlääketieteestä ja puntaroi taiteen, avaruustutkimuksen ja eläinlääketieteen yhtäläisyyksiä.

Kalland tarkastelee kehittyvän mielen ja ympäröivän maailman yhteyttä sekä taiteen ja esteettisten kokemusten merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Salonen uskoo, että arvomme ovat jo muuttuneet.

– Elämän tarkoituksena ei enää ole materiaalisen vaurauden maksimointi. Tilalle tulee henkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vaurauden tavoittelua. Kuluttajasta kuoriutuu ihminen, Salonen sanoo.

Kirkkoherra Panu Partanen kannustaa tarkistamaan omia näkemyksiä ja ottamaan tieteen tulokset tosissaan kaikilla elämän osa-alueilla.

– Aikuinen usko ei saisi koskaan menettää lapsille tyypillistä ominaisuutta, uteliaisuutta.

 Aikatila yhdistää sisäisen ja ulkoisen

Taiteesta pitää puheenvuoron kuvataiteilija Irina Noramies aiheenaan aikatila Kai Noramiehen ja Aija-Leena Lääperin veistoksissa. Yhdistävänä tekijänä on aikatilakäsite, jota tarkastellaan ihmisen ulkoisen ja sisäisen tilan kautta. Ulkoinen tila on maailma, jossa elämme, ja sisäinen tila on ihmisen henkinen, hengellinen ja fyysinen kasvuprosessi.

Lääperi ja Noramies haluavat kehittää foorumista jokavuotisen tapahtuman. Heidän panoksensa on taide. Kai Noramiehen Löytäkää meidät -veistossarja kuvaa lapsen sisäistä ja ulkoista kasvua kuten arvoja ja minuuden rakentumista. Lääperin Hengen palo -teossarja kuvaa ihmisen voimaa, herkkyyttä ja haavoittuvuutta sekä ihmisen ja luonnon riippuvuussuhdetta.

Tapahtuma järjestetään lokakuussa, jolloin liputetaan lasten oikeuksille ja vietetään Global Dignity -päivää. Se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Keskustelufoorumi lauantaina 7.10. Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Lisäksi tapahtumaan liittyy kolmen viikon mittainen taidenäyttely, jonka paikka varmistuu myöhemmin.

Human Art & Forum Jyväskylän näyttelymaistiainen ja esittely 16.–20.5. Galleria Hopassa (Kauppakatu 8). Avoimet avajaiset 15.5. klo 18–20.
Näyttely avoinna 16.–19.5. klo 11–18, 20.5. klo 11–20, mukana Akseli Hiltunen. Näyttelyn teoksia voi  ostaa ja näin tukea tapahtumaa.

Artikkeli Löytäkää lapsi, haastaa uusi keskustelufoorumi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.