Tiesitkö?

Nuorten vaikuttajaryhmään kuuluvat Isabel Diken ja Essi
Poikolaisen lisäksi:

Eikka Eronen, Palokan lähikirkkoalue, nuorten edustaja yhteisen seurakuntatyön johtokunnassa

Peppi Juntunen, Huhtasuon lähikirkkoalue, nuorten edustaja kirkkoneuvostossa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa sekä Lehtisaaren työryhmässä

Kerttu Keränen, Kaupungin lähikirkkoalue

Roni Korteikko, Keljonkankaan lähikirkkoalue

Linnea Matilainen, Kortepohjan lähikirkkoalue, nuorten vaikuttajaryhmän
puheenjohtaja, kirkon nuorten aikuisten vaikuttajaryhmän edustaja

Vili Niskanen, Säynätsalon lähikirkkoalue, nuorten edustaja yhteisen seurakuntatyön johtokunnassa ja kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa

Sonja Paljakka, Tikkakosken lähikirkkoalue

Aada Pesonen, Keltinmäen lähikirkkoalue, nuorten vaikuttajaryhmän sihteeri

Tuomas Rantalaiho, Korpilahden lähikirkkoalue

Aleksi Virfvell, Vaajakosken lähikirkkoalue

Helinä Viro, Joutsa-Leivonmäen lähikirkkoalue

Artikkeli Nuorten äänellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkovaltuustoon valitaan 49 jäsentä – kymmenen enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten. Valtuuston jäsenmäärä nostettiin seurakuntaliitosten myötä 45:een jo niin sanotuissa paperivaaleissa kaksi vuotta sitten. Joutsan ja Toivakan seurakunnat liittyivät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.

Valtuuston koon kasvattamisesta 49:ään päätti kirkkovaltuusto.

– Neljän valtuutetun lisäyksen voi katsoa tukevan moniäänisyyden toteutumista kirkkovaltuustossa, esimerkiksi eri alueiden tai ikäryhmien äänen kuulumista, Arto Viitala sanoo.

Kirkkoherra Viitala korostaa seurakunnan pyrkivän mahdollistamaan ennakkoäänestyksen laajasti kaikilla lähikirkkoalueilla, myös liitosalueilla. Jokaista äänioikeutettua seurakuntalaista myös muistutetaan vaalikirjeellä. Kirjeessä on vaaleihin liittyvää tietoa sekä ehdokasluettelo, mutta paperia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Pelkkä henkilöllisyystodistus riittää.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15. marraskuuta ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15. elokuuta.

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Seurakunnan luottamushenkilönä on mahdollisuus olla mukana esimerkiksi päättämässä seurakunnan rahojen käytöstä, tekemässä henkilövalintoja, valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen ja luomassa mielikuvaa kirkosta. Vaaleissa valitut kirkkovaltuutetut valitsevat myös kirkkoneuvoston, johtokuntien ja alueiden toimielinten jäsenet.

Vaikka vaaleissa ei tulisikaan valituksi kirkkovaltuustoon, voi valituksi tulla esimerkiksi aluejohtokuntaan. Aluejohtokunnilla on merkittävää päätösvaltaa lähikirkkoalueiden toiminnan kehittämisessä.

Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista kuten kirkollisverosta, rakennushankkeista ja uusista viroista.

– Nykyisellä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustolla on ollut tärkeä rooli johtaa seurakuntaliitosten toimeenpanoa. Yksi merkittävä tehtävä on ollut myös kirkkoherranvaalin toteuttaminen. Vielä kuluvan kevään päätteeksi kirkkovaltuusto sai päätettäväksi Jyväskylän kaupunginkirkon peruskorjauksen
aloittamisen, Viitala listaa.

Uuden kirkkovaltuuston työlistalla on muun muassa talouden tasapainosta huolehtiminen erityisesti kiinteistöstrategian ja henkilöstösuunnittelun
avulla.

– Myös uuden toimintastrategian hyväksyminen on uuden valtuuston ensivaiheen tehtäviä, Viitala toteaa.

Tiesitkö?

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta.
Varsinainen vaalipäivä on 15. marraskuuta ja ennakkoäänestys
on 3.–7.11.

Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Jos sopivaa ryhmää ei
löydy, sellaisen voi perustaa myös itse. Valitsijayhdistykseen tulee
kuulua vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.
Tietoja vaaleista ja Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleihin
muodostettavista valitsijayhdistyksistä päivitetään Jyväskylän
seurakunnan vaalisivuille jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit.

Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnassa vaikuttavat ryhmät ovat
Avara kirkko, Keskusta yhteistyössä, Kristillisten perusarvojen
puolesta, Kokoomus ja sitoutumattomat, Seurakuntaväki sekä
Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat. Viime vaaleissa mukana oli
myös Perussuomalaiset-ehdokaslista. Toivakan seurakunnassa
vuoden 2022 vaaleissa oli mukana Toivakkalaiset-ehdokaslista ja
Joutsan seurakunnassa Vanha Joutsa -ehdokaslista ja Yhteinen
seurakuntamme -ehdokaslista.

Artikkeli Monella äänellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kaksitoista vuotta sitten Korpilahden seurakunnan kirkkovaltuustoon valittu Alenius-Taipalus päätyi seuraamaan näköalapaikalta seurakuntaliitosta.

– Kun ryhdyin Korpilahden seurakunnan luottamushenkilöksi, minua kiinnosti lähinnä ruohonjuuritason toiminta. Pari vuotta myöhemmin olinkin mukana isoa seurakuntaliitosta neuvottelevassa työryhmässä. Yhdistyneen Jyväskylän seurakunnan luottamustoimeen lähdin ikään kuin Korpilahden äänitorvena.

On oltava valmiutta olennaisen punnitsemiseen ja kompromisseihin, jos ne hyödyttävät kokonaisuutta.

Aluksi tuoreen valtuutetun näkökulma piti sisällään vain ”pienen osan Korpilahden pohjoisilta kyliltä”, mutta pikkuhiljaa maisema on laajentunut kattamaan koko Korpilahden ja Jyväskylän.

– Siitä tuleekin mieleen sellainen vinkki uusille päättäjille, että kannattaa pyrkiä näkemään asiat koko seurakunnan näkökulmasta. Ettei mielessä olisi vain se oma alueseurakunta, työmuoto tai muu pieni piiri, vaan Jyväskylän seurakunta kokonaisuutena. On oltava valmiutta olennaisen punnitsemiseen ja kompromisseihin, jos ne hyödyttävät kokonaisuutta.

Korpilahden alueneuvostossa Alenius-Taipalus on päässyt viime vuosina kommentoimaan muun muassa kotikirkon korjaamiseen liittyviä asioita ja aluekappalaisen valintaa.

– Kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa on sitten käsitelty suurempia linjauksia, seurakunnan toimintasuunnitelmia, talousarvioita ja tilinpäätöksiä. Olemme miettineet myös seurakunnan leirikeskusten tilannetta: millä tavalla leiritoimintaa rakennetaan, mitkä työalat leirikeskusta yleensä tarvitsevat?

Välillä pelkään, että seurakunnan elämä keskittyy vähän liikaakin kiinteistöihin ja seinien ylläpitämiseen.

Seurakunnan kiinteistöasiat herättävät ihmisissä valtavasti kiinnostusta. Alenius-Taipalus huokaisee.

– Välillä pelkään, että seurakunnan elämä keskittyy vähän liikaakin kiinteistöihin ja seinien ylläpitämiseen. Tuntuu, että Sanan julistaminen ja opettaminen jää vähemmälle, ja kuitenkin se on seurakunnan keskeinen tehtävä.

Jatkossa Alenius-Taipalus haluaa olla mukana – tavallisena rivijäsenenä – kirkossa, joka on kiinni arjessa ja pitää ihmisistä huolta.

– Myös perinteet ovat tärkeitä, ne tuovat pysyvyyttä. En halua mitään jämähtänyttä kirkkoa, mutta kyllä se perinne, mikä Raamatusta tulee on todella tärkeä asia.

Artikkeli Kahdentoista vuoden rupeama julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Itse juhlassa voi olla vaikea saada juhlatunnelmasta kiinni. On ollut niin paljon järjestettävää ja muistettavaa, että rentoutuminen ja juhlaan heittäytyminen ei välttämättä luonnistu. Ja kun kovasti odotettu juhla on ohi, sen jälkeen tulee hetkeksi tyhjyys.

Sunnuntaina varsinaiseen vaalipäivään huipentuneet seurakuntavaalit ovat demokratian juhlaa. Näistä juhlista on puhuttu välillä kyllästymiseen asti, ja niiden järjestelyjä on mietitty sen miljoonalta eri kantilta kuukausien ajan. Silti pitkin matkaa tuli vastaan asioita, joita ei tullut hoksanneeksi tai muistaneeksi. Jokaiset vaalit ovat hieman erilaiset, ja jokaisissa vaaleissa on jotain uutta, jota ei olla koskaan aiemmin juuri sellaisessa muodossa toteutettu. Aina voi ottaa jotain opiksi.

Seurakuntavaalien tekemiseen osallistui Jyväskylässäkin valtava määrä ihmisiä. Oli vaalilautakunnan jäseniä vapaaehtoisina ja työntekijöitä asemansa puolesta sekä ehdokkaita välittämässä viestiä vaaleista. Vähemmän näkyviä, mutta silti tärkeitä olivat ne ihmiset kaupoissa, kahviloissa ja kirjastoissa, jotka antoivat työpanostaan ennakkoäänestyspaikan järjestämiseksi yrityksensä tiloissa. Oli mainostoimistomiestä ja muuttofirmaa, kaupungin vaalitoimiston väkeä, kuljetusyritystä, matkailuauton vuokraajaa, autonkorjaajaa ja mainosteippausten tekijää. Muiden muassa. Ja viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä tietysti ne kymmenentuhatta seurakuntalaista, jotka kävivät antamassa äänensä oman seurakunnan hyvinvoinnin eteen. Vaalien tekemiseen ja itse äänestämiseen osallistuneita oli enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Iso kiitos teistä jokaiselle. Meillä oli hyvät juhlat. Nyt annetaan hetken hengityksen tasaantua ja opetellaan taas elämään arkea.

Artikkeli Juhlan jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Äänestä täällä! kehottaa tarra vaaliauton kyljessä, ja tasan kello kymmeneltä paikalle saapuukin ensimmäinen äänestäjä. Puuppolassa asuvan Tiina Nymanin mielestä kaikissa vaaleissa, myös seurakuntavaaleissa, on äänestettävä.

– Totta kai! Ja kyllä se on minulle seurakuntalaisenakin tärkeää, että meillä on siellä hyvät päättäjät päättämässä seurakunnan asioista.

Vuoden 2018 seurakuntavaalien teema on ”minun kirkkoni”. Nyman pohtii hetken omaa kirkkoaan.

– Olen oikeastaan aika tyytyväinen. Sellainen vapaa ja nuorekas meininki on aina tervetullutta, ja mielestäni sitä on viime aikoina ihan mukavasti ollutkin.

Seuraavaksi paikalle reippailevat Reijo ja Pirkko Paananen, jotka kiittelevät kodin tuntumaan saapuvaa äänestysmahdollisuutta. Reijo Paananen kertoo äänestävänsä, jotta saisi seurakuntaan päättäjäksi tutun ihmisen, jonka ajamista asioista on perillä. Pirkko Paanaselle äänestysinto tulee jo verenperintönä.

– Äiti aikoinaan opetti, että äänestämässä pitää jokaisen käydä. Hän meni itse vielä 90-vuotiaana hameen helmat hulmuten äänestämään. Se on perinne.

Kirkko ja seurakunta kuuluvat Paanasten elämään kiinteästi.

– Olemme olleet luterilaisia koko ikämme ja seurakunnan tapahtumissa käymme aina vointimme mukaan. Kyllä kirkko on meille aika tärkeä, Pirkko Paananen kertoo.

Markettikirkot ja -vihkimiset eivät kuitenkaan herätä innostusta, eikä suuria uudistuksia kirkkoon tarvitsisi muutenkaan tehdä.

– Vaikka kyllähän kirkko saa lähellekin tulla. Eihän se kaikkia tavoitakaan, jos toimintaa on vain kirkolla. Mutta tapahtumia on kyllä tarjolla, jos niitä vain malttaa hakea ja niihin osallistua. Tämä maailma on vain mennyt niin kiireiseksi ihmisille, meille eläkeläisillekin, hän hymyilee.

Tasan kello 11 vaaliauto starttaa jälleen. Päivän ohjelmassa on vielä muun muassa Korpihovin palvelutalo, K-market Herkkukeidas ja Saakosken Koskibaari Korpilahdella. Viikon viimeinen etappi on Tikkalan koulun parkkipaikka perjantaina kello 18.

Vaaliauton lisäksi seurakuntavaalien ennakkoäänestyspaikkoja on järjestetty oppilaitoksiin, kauppakeskuksiin, kaupunginkirjastolle, kirkoille ja Kauppakadun Kompassille. Ennakkoäänestys jatkuu lauantaihin 10.11. saakka.

Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18.11. Äänestysaikaa on klo 11–20. Vaalipäivänä voi äänestää vain oman alueseurakunnan siinä äänestyspaikassa, joka on kerrottu kotiin lähetetyssä vaalikirjeessä.

Jyväskylän seurakunnan äänestyspaikat:

- Huhtasuon alueseurakunta: Huhtakoti, Nevakatu 1 
- Keltinmäen alueseurakunta: Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 
- Keskustan alueseurakunta: Kaupunginkirkko, Kirkkopuisto 
- Korpilahden alueseurakunta: Korpilahden kirkko, Kirkkomäentie 1–3 
- Kuokkalan alueseurakunta: Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 
- Palokan alueseurakunta: Palokan kirkko, Rovastintie 8 A 
- Säynätsalon alueseurakunta: Säynätsalon kirkko, Saarnatie 
- Tikkakosken alueseurakunta: Tikkakosken kirkko, Kirkkokatu 18 
- Vaajakosken alueseurakunta: Vaajakosken kirkko, Kirkkotie 11

Tutustu ehdokkaisiin ja testaa vaalikonetta osoitteessa: 
www.jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit

Artikkeli Ääni käyttöön joka vaaleissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kampanjan teemasta kinaaminen keskittyy lillukanvarsiin. Oikeasti tässä vaiheessa vuotta pitäisi keskittyä valtavalla tarmolla siihen, että kaivettaisiin tuoreita, osaavia ja yhteistyökykyisiä ehdokkaita vaaleihin. Nuoria ja nuorekkaita, avarakatseisia ja kehittämishaluisia, tavallisia täyspäisiä ihmisiä. Konkareistahan seurakunnissa ei ole pulaa. Ympäri maata seurakuntien luottamuselimissä istuu huikean kirkollisen pääoman vuosien mittaan keränneitä ihmisiä. Osalla osaaminen on edelleen huippua, mutta on valitettavasti niitäkin, joilla ajatukset ovat enemmän menneen muistelussa kuin tulevan rakentamisessa.

Mihin näitä ihmisiä valitaan ja miksi?

Seurakunnan aktiivisesta ytimestä etäämmällä olevan seurakuntalaisen ja kaupunkilaisen näkökulmasta seurakuntavaalit ovat mysteeri. Mihin näitä ihmisiä valitaan ja miksi. Mistä seurakunnan luottamushenkilö ylipäätään päättää. Virsien veisuusta? Hautausmaan kukista? Pappien palkoista? Eipä juuri. Luottamushenkilöt eivät puutu – tai ainakaan heidän ei pitäisi puuttua – virsien valinnan kaltaisiin käytännön asioihin. Niistä huolehtivat palkatut seurakunnan työntekijät. Sen sijaan luottamushenkilöillä on iso vastuu siitä, että seurakunnan toiminta on valitun strategian mukaista, työntekijöitä on niissä tehtävissä joita halutaan painottaa, ja seurakunnan varallisuutta käytetään järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti seurakuntalaisten hyväksi.

Kun seurakuntavaalien ehdokasasettelu syyskuun puolivälissä päättyy, toivon kovasti näkeväni listoilla tuoreita kasvoja. Ihmisiä, jotka haluavat antaa aikaansa ja viisauttaan yhteiseksi hyväksi. Ovat valmiita paiskimaan töitä sen eteen, että kirkkojen ja kerhojen ovet ovat avoinna jatkossakin. Että seurakunta voi tehdä hyvää huomennakin. Että kirkon viesti tavoittaa jatkossakin.

Artikkeli Minun kampanjani julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Yhteisessä kirkkovaltuustossa vallitsee mielestäni tällainen vastuullinen toimintakulttuuri. Päätösten kautta pääsee oikeasti vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Työntekijät, hallinto ja seurakuntalaiset toimivat tiiviisti yhdessä.

Olen tyytyväinen ensimmäiseen kauteeni seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa sekä työhöni Anjalankosken seurakuntaneuvostossa. Olen oppinut paljon uutta, työ sairaalasielunhoidon vastuuryhmässä on ollut erityisen antoisaa.

Omaa aikaansa antaville luottamushenkilöille on kova tarve. Tarvitsemme kaiken ikäisiä, nuorelle polvelle on paikkansa kokeneempien rinnalla. Hakeutuminen uuteen on aina mahdollisuus, kannattaa kokeilla.”

Maarit Kenttälä:
Mielekästä vapaaehtoistyötä
”Minun kiinnostukseni seurakuntaelämään on kanavoitunut toimimisena ensin johtoryhmissä, ja nyt lapsityön ja sairaalasielunhoidon vastuuryhmissä. Seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoon olen ponnistanut kahdesti varavaltuutetun paikalta, toimin myös Kouvolan seurakuntaneuvostossa.

Olen kokenut tärkeäksi saada tietää, mitä seurakunnassa tapahtuu. Nyt saan enemmän irti, tunnen asioita ja niiden taustoja sekä voin vaikuttaa niiden toteuttamiseen. Saan ääneni kuuluville keskustelevassa, erilaiset näkemykset ja ihmiset hyväksyvässä ilmapiirissä.

Työhön kuuluu myös paljon hiljaista ja näkymätöntä toimintaa. Saan jonkin verran yhteydenottoja seurakuntalaisilta ja seurakunnan työntekijöiltä, joiden kanssa selvittelemme mitä erilaisimpia aiheita.

Työ seurakunnan eri toimielimissä on minusta mielekäs vapaaehtoistyön tapa olla kiinnostunut kirkosta, johon kuuluu. Eteen tulevat asiat ovat käytännön läheisiä, ja paljon muuta kuin taloutta.

Oman listan kokoaminen syksyn seurakuntavaaleihin esimerkiksi nuorten parista olisi oiva keino lähestyä asiaa. Itse olen hyvin iloinen ja tyytyväinen tekemästäni valinnasta, olen saanut lisää tietoa ja ymmärrystä elämääni ja työuraanikin ajatellen.”

Pauli Similä:
Uuden alussa kohti tulevaa
”Tuoreena iittiläisenä on ollut tosi mielenkiintoista tutustua uusiin ihmisiin ja toimintamalleihin. Koillismaan kasvattina seurakuntaelämä ja kirkon perimmäinen sanoma on aina koskettanut minua. Niinpä lähteminen mukaan luottamustoimiin oli useita kutsuja kuultuani helppo päätös.

Aktiiviseksi seurakuntalaiseksi voi ryhtyä pienin askelin ja hivuttautua pikku hiljaa kohti vastuullisempia tehtäviä. Kirkkovaltuustoon ei kannata pyrkiä vain katselemaan menoa, vaan olla heti valmis tekemään töitä ja pureksimaan vastaan tulevia asioita, joita riittää.

Minua on jonkin verran yllättänyt se koukeroisuus, byrokratia ja hitaus, mikä leimaa asioiden käsittelyä. Tunnen, että olemme kuitenkin matkan alussa ja uuden äärellä kohti joustavampia toimintatapoja, joilla otamme tulevaisuuden vastaan.

Tätä työtä tekemään tarvitsemme vastuuntuntoisia seurakuntalaisia, jotka ovat valmiita perehtymään ja päättämään yhteisistä asioistamme. Äänestäjät olettavat, että hänen ehdokkaansa sitoutuu työhön ja antaa siihen täyden panoksensa. Innovatiiviset ja historian tunnustavat seurakuntalaiset, tervetuloa mukaan.”

Seurakuntavaalit 18.11.2018
Ennakkoäänestys 6.-10.11.
www.seurakuntavaalit.fi

Artikkeli Aktiivisesti seurakuntaelämää kehittämään julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kunpa löytäisi nuoria ja uusia ehdokkaita mukaan. Voi olla, että kaikki vanhat eivät lähde jatkamaan, Eerola sanoo.

Seurakuntaväki on myös lähdössä vaaleihin. Valitsijayhdistyksen nimi on edelleen sama.

– Meillä on kolmenkymmen vuoden historia. Ei sitä katkaista, valtuutettu Erkki Puhalainen hymähtää.

Puhalaisen tavoitteena on saada valitsijayhdistykseen mahdollisimman monta ehdokasta. Edellisellä kerralla he saivat listoille 27 ehdokasta. Tällä kerralla aikomus on päästä vähintään samaan.

Maakuntavaalit, seurakuntavaalit ja eduskuntavaalit

Kansalaisille on luvassa syksystä kevättalveen kestävä vaalikimara, jonka aloittaa oletettavasti maakuntavaalit.

Perässä seuraa seurakuntavaalit, joissa varsinainen äänestyspäivä on 18. marraskuuta. Keväällä puolestaan päästään valitsemaan kansanedustajia.

– Maakuntavaalit on uutta ja ihmeellistä. En kuitenkaan usko, että muut vaalit vaikuttavat seurakuntavaaleihin, Eerola miettii.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille, että luottamustoimilla on taipumus kasaantua yksille ja samoille henkilöille. Eerolan mielestä ehdokkaalle voisi riittää, jos hän osallistuisi tulevista vaaleista vain kaksiin.

– Meidän edellisistä seurakuntavaaliehdokkaistamme kaksi oli mukana eduskuntavaaleissa. Emme ole sillä tavalla poliittisesti aktiivisia, Puhalainen valaisee Seurakuntaväen tilannetta.

Reimari ja leirikeskukset päätettävänä

Eerola ja Puhalainen pitävät seurakunnan luottamustoimissa mukana olemista merkittävänä vaikuttamisen paikkana.

– Edessä on isojakin asioita: Reimari ja leirikeskukset. Yhteistä henkeä pitäisi löytyä. Nyt aina joku porukka innostuu pitämään ääntä, mutta Keskusta on aika maltillinen, Eerola toteaa.

Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Jos nykyinen valtuusto ei saa ratkaistua seurakunnan leirikeskusten kohtaloa, niin Puhalainen muistuttaa, että asia odottaa seuraavana vuonna uusia valtuutettuja. Tämän lisäksi hän pitää tärkeänä, että uusien valtuutettujen pitäisi lisätä myös seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksia.

– Seurakuntavaalit ovat tärkeä juttu, kaiken A ja O. Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään. Tulos vaikuttaa välillisesti kirkolliskokoukseen asti, Puhalainen sanoo.

Vaalien teemana Minun kirkkoni

Vuoden 2018 seurakuntavaalit käydään teemalla Minun kirkkoni, sosiaalisessa mediassa #minunkirkkoni. Muista vaaleista poiketen seurakuntavaaleissa saavat äänestää jo 16-vuotiaat. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen.

Syksyn vaaleissa valitsijayhdistyksillä on ensimmäistä kertaa keskitetty mahdollisuus esittäytyä kirkon vaalisivustolla.

– Tarjoamme verkkosivuillamme paikan, jossa seurakunnassa vaikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt ja valitsijayhdistysten ehdokaslistojen kokoajat voivat kohdata toisensa. Mielikuva seurakuntavaalien ehdokasasettelusta on ollut paikoin aika suljettu. Halusimme tuulettaa tätä asetelmaa ja luoda uudenlaisen mahdollisuuden tutustua valitsijayhdistyksiin, vaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira kertoo.

Ryhmien taustat avoimesti esille

Vaaleissa ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Sen taustalla voi olla puolue, herätysliike tai jokin aate, joka yhdistää sen jäseniä tai valitsijayhdistyksen voi perustaa esimerkiksi kaupunginosan äärelle. Ryhmien taustat halutaan avoimesti esille.

Valitsijayhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yhteinen näkemys esimerkiksi kirkon uudistamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa.

– Eri-ikäisten, erilaisista taustoista tulevien ja seurakunnan elämän kehittämisestä kiinnostuneiden ehdokkaiden löytäminen seurakuntavaaleihin on ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien etu, Piira muistuttaa.

Kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot päättävät paikallisesti seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista.
Vaaleissa läpi päässeiden maallikkojäsenten joukosta valitaan myös edustajat eli kirkon ylimmät päättäjät seuraavaan kirkolliskokouksen kokoonpanoon.

Seurakuntavaalit.fi-sivun aineistoa täydennetään vaiheittain. Ensimmäinen vaihe koskee ehdokasrekrytointia ja toinen äänestämistä. Myös vaalien tulostiedot tulevat sivuille vaalien jälkeen.

Artikkeli Kunpa löytyisi uusia ja nuoria ehdokkaita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Näitä sanoja Jussi Raukko, pitkäaikainen eri seurakuntien luottamusmies, käyttää lähes kaikissa kiinteistöjaoston kokouksissa.

”En ole isosti hengenmies, mutta haluan olla vaikuttamassa. Olen ollut päättämässä etenkin talousasioista, ja yhtymässä ne tuovat mukanaan yleensä painimista.”

Raukko muutti Myllykoskelle vuonna 1960. Hän vaikutti ensin Sippolan ja sitten Myllykosken seurakunnassa. Sen jälkeen hän toimi luottamustehtävissä Anjalankosken seurakuntayhtymässä, ja nyt pesti on Kouvolan seurakuntayhtymässä.

”Palkat vievät seurakuntien menoista 66 prosenttia, kiinteistöt 30 prosenttia. On säästettävä suurista asioista. Yhtymällä on 16 kirkkoa. Jokaisessa pidetään jumalanpalvelus, vaikka kaikki osallistujat mahtuisivat yhteen kirkkoon”, Raukko sanoo, muttei kannata kuitenkaan monen kirkon sulkemista.

”Tarvitaanko yli 20 hautausmaata? Tai 140 kiinteistöä? Entä 14 kanttoria? Jos seurakuntia olisi vain yksi, työt ja kiinteistöjen käyttö jaettaisiin järkevämmin.”

Jenni Salo muutti Kouvolaan vuonna 2010. Hän on työskennellyt johtokunnissa, Kouvolan seurakuntaneuvostossa ja viimeksi seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa.

”Olin siinä Kouvolan seurakunnan edustajana, mutta kun muutimme Valkealaan, jouduin luopumaan paikasta. Harmitti, mutta lupasin olla muuten toiminnassa mukana.”

Jos Raukon sydämenasiana on seurakuntien yhdistyminen, niin Salo on yrittänyt saada seurakuntiin tapahtumia, joihin hänen ikäistensä on helppo tulla.

”Toimintaa, johon voi mennä lasten kanssa. Sunnuntai Specialissa näkee paljon nuoria aikuisia, koska lapsille on järjestetty pyhäkoulu ja laadukas lastenhoito. Se perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Seurakunnalla ei ole varaa tai halua osoittaa sinne lapsityön työntekijöitä”, luokanopettajana työskentelevä Salo ihmettelee.

”Itselleni on tärkeää, että toiminta olisi lähellä tavallista ihmistä. Ettei olisi vain superaktiiveja ja iso joukko niitä, jotka kokevat toiminnan vieraaksi.”

Seurakuntavaalit pidetään ensi syksynä. Ehdokkaat voivat päästä kannatuksensa mukaan oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon, yhtymän kirkkovaltuustoon tai vaikkapa johtokuntiin.

”Olisi hyvä, että oma ikäluokkani ja nuoremmatkin lähtisivät ehdolle”, Salo toivoo.

Raukko jäi eläkkeelle Myllykoski Oy:n materiaalihallintopäällikön virasta. Hän myöntää, että 20-50-vuotiaita ei ole runsain mitoin pyrkimässä luottamustehtäviin.

Sekä Salo että Raukko ovat kotoisin Pohjanmaalta. Molemmat ihmettelevät, miksi Kouvolassa valitetaan asioista, muttei tehdä mitään. Se ei koske vain seurakuntaa vaan ihan kaikkea.

”Pohojalaiset pistäisivät kökän – siis talkoot – pystyyn ja hoitaisivat homman”, Raukko sanoo.

Salon pohjalaisuus on näkynyt luottamustehtävissä tiettynä suoruutena. Hän on kysellyt, miksi näin tehdään. Tai pitäisikö asia kuitenkin miettiä uusiksi?

”Täällä ollaan kovin mustasukkaisia omasta alueesta. Ulkopuolelta kun tulee, niin huomaa, että Kouvola on yksi kaupunki.”

Raukko kuvailee tyypillistä seurakunnallista päätöksentekoa sellaiseksi, että seurakunnan edustajat ovat miettineet kantansa ja valtuustossa ollaan sitten seurakunnittain samaa tai eri mieltä.

”Vaikuttamaan pystyy, tosin prosessit ovat hitaita ja kankeita. Muutos ei tapahdu niin nopeasti kuin itse toivoisi”, Salo arvioi.

”Päätöksensenteko toimii muuten aika hyvin, mutta keskustelu kiinteistöistä luopumisesta on usein vaikeaa”, Raukko sanoo ja opastaa uusia valtuutettuja.

”Älä lähde kokouksesta niin, että harmittelet, mitä olisit tahtonut sanoa. Sano asiasi kokouksessa. Jos tulet valituksi, mene heti ensimmäisessä kokouksessa puhujanpönttöön. Muuten et ehkä mene myöhemminkään.”

Millaiseksi haluat kirkkosi?

Ensi syksynä on seurakuntavaalit. Niissä seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan toimintaa.

Luottamushenkilöt päättävät muun muassa siitä, ketkä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pidetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään.

Kiinnostaako vaikuttaminen seurakunnassasi? Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Niiden taustalla voi olla herätysliike, puolue, asuinalue tai yhteinen näkemys kuten tasa-arvon edistäminen kirkossa. Oman listan voi perustaa keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.

 Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018. Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 ja vaalipäivä 18.11.2018. Lisätietoja ehdokkaaksi ryhtymisestä on seurakuntavaalit.fi -sivustolta.

Artikkeli Pohojalaisella asenteella julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.