– Erään arvion mukaan korjausvelkaa on yli 30 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisista suurin hanke on Vesalan leirikeskuksen rakentaminen, kertoo Jyväskylän seurakunnan vt. talouspäällikkö Jorma Oikari.

Sijoittamalla täytetään myös kirkkolain vaatimus: laki velvoittaa seurakuntaa turvaamaan toimintansa taloudellisesti niukkojen aikojen varalta.

– Jotta voisimme täyttää kirkkolain antaman velvoitteen, meidän on sijoitettava mahdollisimman vastuullisesti ja riskittömästi, Oikari sanoo.

– Tämä vuosi on ollut hyvä, mutta eihän huomisesta koskaan tiedä. Korona-aika on näyttänyt sijoitustoiminnassakin tulevaisuuden arvaamattomuuden. Pandemian alussa osakekurssit laskivat rajusti, mutta sen jälkeen on taas nähty merkittävää nousua.

Seurakunta pyrkii sijoittamaan mahdollisimman vakaasti. Osake- ja rahastosijoitukset on hajautettu mahdollisimman laajalle. Yhden tai muutaman firman tai toimialan syöksyminen pörsseissä alaspäin ei näin heilauta koko sijoitustoiminnan tasapainoa.

Rahavarojen sijoitustuoton ennuste nettona tälle vuodelle on noin 5,3 prosenttia. Rahallisena arvona tämä tarkoittaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Osuus on pysynyt viimeisen viiden vuoden ajanjaksolla keskimäärin samana.

Hajauttamalla sijoitukset tällä tavoin eri omaisuusluokkiin sijoitussalkun kokonaisriski pienenee.

Oikarin mukaan sijoitustoiminnan rooli tulee tulovirrassa väistämättä kasvamaan.

– Inflaatio etenee ja jollei sijoitustoimintaa olisi, tekisimme reaalitappiota. Tällä menettelyllä pääomamme on huomattavasti paremmin turvattu.

Jyväskylän seurakunnan budjetoidut tulot muodostuvat lähinnä neljästä eri tulolähteestä: kirkollisveroista (tämän vuoden ennusteen mukaan noin 72 prosenttia), yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien, kuten hautausmaiden ja väestökirjanpidon hoitamisesta valtiolta saaduista maksuista (noin 10 prosenttia), muista ulkoisista tuloista kuten vuokra-asuntojen tuotoista, hautausmaksuista ja tilavuokrista (noin 12 prosenttia) sekä juuri osake- ja rahastosijoitustoiminnasta.

Suoria osakeomistuksia Jyväskylän seurakunnalla on muun muassa sellaisissa pörssiyhtiöissä kuten Nordea, Metsä Board, Sampo, Elisa, Stora Enso, UPM-Kymmene, Oriola ja Orion.

– Osa omistuksista liittyy testamenttilahjoituksiin, joiden salkkusisältöjä olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan kunnioittamaan, ellei niille ole noussut realisoinnin tarvetta.

Rahastot ovat puolestaan salkunhoitajien hallussa ja he ratkaisevat, miten sijoitukset niissä seurakunnan antamien kriteerien pohjalta hajautuvat. Rahastosijoitukset on hajautettu tällä hetkellä kahdeksan eri rahastonhoitajan tehtäväksi.

– Hajauttamalla sijoitukset tällä tavoin eri omaisuusluokkiin sijoitussalkun kokonaisriski pienenee.

Saamme rahastosalkkujen hoitajilta kerran kuukaudessa raportin, jossa he kertovat muun muassa eettisyyden ja ympäristövastuullisuudesta toteutumisesta.

Seurakunnan varallisuuden hoitamista ohjaa sijoitussuunnitelma, jonka hyväksyy kirkkoneuvosto. Päätökset varojen jaosta eri sijoitustapojen välillä sekä sijoitussalkun varojen lisäyksistä tai vähennyksistä päättää seurakunnan talouspäällikkö sijoitussuunnitelman, kirkkoneuvoston ohjeiden sekä taloussäännön mukaisesti.

Eettisyys on seurakunnan sijoitustoiminnan tärkeimpiä kriteerejä. Jyväskylässä noudatetaan Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeita.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaan seurakunta suosii sijoituskohteinaan vastuullisia yrityksiä, välttää sijoittamasta yrityksiin, jotka eivät noudata hyvää hallintotapaa tai esimerkiksi kansainvälisiä ihmisoikeus- ja työelämäsopimuksia, noudattaa vastuullisuutta sijoituspäätöksissään sekä pyrkii vaikuttamaan yrityksiin niin, että ne sitoutuvat vastuullisuuteen.

– Saamme rahastosalkkujen hoitajilta kerran kuukaudessa raportin, jossa he kertovat muun muassa eettisyyden ja ympäristövastuullisuudesta toteutumisesta.

Rahastonhoitajamme tulee olla sitoutunut esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin laatimiin ohjeisiin.

– Kirkon eläkerahaston ohjeiden mukaisesti salkkujen hoitajat pyrkivät välttämään sijoituksia yhtiöihin, joiden merkittävät tulovirrat tulevat esimerkiksi tupakkateollisuudesta, aikuisviihteestä tai muusta epäeettisiksi luokitellusta toiminnasta, Oikari kuvaa.

Osan varoistaan seurakunta sijoittaa myös vastuullisten ja kestävän kehityksen teemojen mukaisesti, muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja bioenergiaan.

– Sijoituskohteiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seurakunnalle myönnetyn ympäristösertifikaatin vastuullisuusnäkökohtiin, Oikari painottaa.

– Rahastonhoitajamme tulee olla sitoutunut esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin laatimiin ohjeisiin.

Sijoitustoiminnan valvonnasta vastaavat seurakunnan tilintarkastajat. Sijoitustoiminnan onnistumista arvioi vuosittain kirkkoneuvosto.

Sijoitustoiminnan merkitys kasvussa

Myös Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa arvioidaan sijoitustoiminnan merkityksen seurakunnille olevan kasvussa kirkollisverojen tuoton pienentyessä.

Helsingin seurakuntayhtymässä rahavarojen sijoitustuoton ennuste nettona on tälle vuodelle noin 2,8 prosenttia. Rahallisena arvona tämä tarkoittaa noin 3,6 miljoonaa.

– Arvioimme nettotuoton pysyttelevän samoissa lukemissa tulevien vuosienkin aikana. Meillä on vuoteen 2030 mennessä paljon investointitarpeita, jotka rahoitetaan ensi sijassa kassarahoilla. Joudumme siksi pienentämään sijoitettujen varojen osuutta, seurakuntayhtymän vt. hallintojohtaja Juha Silander sanoo.

Tampereen seurantayhtymän rahavarojen sijoitusten osuus kuluvan vuoden budjetin ulkoisista kokonaistuloista on noin 1,3 prosenttia, euromääräisesti noin 0,7 miljoonaa.

– Kirkollisverotulojen määrän laskiessa tulevina vuosina muiden tulojen merkitys kasvaa. Arvioimme sijoitusten nettotuoton pysyvän suunnilleen samalla tasolla lähivuosina, toteaa talousjohtaja Birgitta Bragge.

– Sijoitustoiminnan nettotuotot käytetään toiminnan ja osin investointien rahoittamiseen. Varoja kuluu muun muassa rakennuskannan korjausvelan umpeen kuromiseen.

Lahden seurakuntayhtymän budjetoiduista kokonaistuloista sijoitustoiminnan tuotot ovat tänä vuonna 4 prosenttia, noin miljoona euroa.

– Vuosittaisella tuotolla rahoitetaan toimintaa ja investointeja, ja pitemmällä tähtäimellä sijoitusvarallisuus toimii puskurina, hallintojohtaja Pasi Mäkelä sanoo.

– Kiinteistösuunnitelma edellyttää tulevina vuosina merkittäviä investointeja. Ne rahoitetaan pääosin kassasta ja kertyneistä puskureista, joten sijoitusvarallisuutemme tulee jatkossa todennäköisesti pienenemään hieman.

Artikkeli Puskuri pahan päivän varalle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.