Seimi voi todistaa. Sen luona voi kuunnella. Seimi muistuttaa, että joulu ei ole vain lahjoja ja laatikoita, kinkkua ja rihkamaa. Seimi kertoo, että joulu ei ole vain talven iloksi keksitty juhla.

Seimi kertoo lahjasta, jonka saaminen ei vaadi joulua edeltävää kiltteyttä.

Kun kuuntelet seimen saarnaa, vältyt vaaralta tehdä joulusta vain herttainen, liikuttava ja kaunis näytelmä.

Kun kuulet seimen saarnan, näet, ettei joulu ole vain lasten juhla tai lapsuuden joulumuisteloiden juhla.

Joululla on sanomansa myös aikuiselle. Seimi kertoo, että joulun keskus ei ole aatto lahjoineen ja ruokineen, vaan joulu ja evankeliumi. Seimi virittää ilon, riemun ja ennen kaikkea kiitollisuuden siitä, että meistä välitettiin niin paljon, että Jumala tuli kaltaiseksemme.

Löydätkö itsesi seimestä?

Jokainen ihminen näkee jouluseimen omalla tavallaan.

Isä Jan Aarts on kirjoittanut: ”Jouluseimessä ei ole ovia. Jokainen saa tulla sisään tai jäädä taaemmaksi katsomaan. Jos hyvin katsoo, löytää oman kuvansakin. Onhan siinä itsepäinen härkä, joka aina lyö päänsä ja loukkaa toisia. Siinä on aasi, joka ei koskaan tahdo ymmärtää mitään. Seimessä ne ovat kuitenkin saaneet hyvän paikan ja lämmittävät Jeesus-lasta hengityksellään.

Seimen ääreen kerääntyvät myös lampaat paimenensa luo. Ilman häntä ne eivät löydä tietään vihreille niityille eivätkä suuntaa elämälleen.

Seimessä ovat tietysti myös paimenet. Yhteiskunnan reunalla teltassa asuvat köyhät saavat ensimmäisinä kuulla ilosanoman: teille on syntynyt vapahtaja, Kristus, Herra.

Sieltä tulevat tietäjät arvokkaitten lahjojensa kanssa. He ovat nähneet tähden, toivon merkin ja seuranneet sitä. Myös heille on syntynyt Vapahtaja, joka pelastaa heidät.

Seimessä on kuva myös kaikille hyville isille: pyhä Joosef. Isät ovat joskus hiljaisia ihmisiä, kuten Joosef, joka ei evankeliumeissa puhu yhtäkään sanaa, mutta uskollisina ja turvallisina he huolehtivat monista asioista ja toimivat tarpeen vaatiessa tarmokkaasti.

Mariassa löytävät tietysti kuvansa kaikki äidit. Hän on uskovien esimerkki, uskollisuuden esikuva, iloitseva äiti, kärsivä äiti, Herran ylistäjä.

Jokainen voi löytää oman kuvansa jouluseimestä. Katso tarkkaan.”

Seimen symboliikka

Ensimmäisissä seimissä olivat aasi ja härkä lähellä Jeesus-lasta. Eläimet ovat lapsen takana lämmittäen häntä hengityksellään. Härkä, aina Joosefin selän takana, kuvaa juutalaista kansaa ja aasi, aina Marian selän takana, kuvaa kaikkia muita kansoja. Näin koko maailma on seimen äärellä.

Seuraavaksi mukaan tulivat paimenet lampaineen. Alkuun paimenia oli kolme, edustaen näin kolmea ihmisen ikäkautta: lapsuutta, aikuisuutta ja vanhuutta. Vanhin paimen on ruskeassa vaatteessa keppi kädessään, toinen on vihreässä nutussa punaiset housut jalassaan ja nuorin paimen kulkee turkisliivi päällään yhdessä lampaiden kanssa. Vanhin paimen on polvillaan, muut seisovat. Heidät kuvataan usein tuomassa lahjoina leipää, omenoita, erilaisia leivonnaisia, kalaa ja muita jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita.

Vasta paljon myöhemmin asetelmaan tulivat Maria ja Joosef. Maria asetetaan ihan lähelle lasta, usein suojelevasti kumartuneena Jeesus-lapsen ylle. Marialla on vaatteissaan väreinä valkoinen, puhtauden väri, punainen kuninkuuden väri sekä sininen, uskollisuuden ja Kristuksen väri. Joosef seisoo mietteliäänä ja usein huolestuneen näköisenä lapsen vieressä. Hänen pukunsa on keltainen, viisauden, uskon ja Pyhän Hengen väri. Joosef on isä ja suojelija, perheen pää, jonka hoiviin on uskottu äiti ja lapsi.

Seimen henkilöihin kuuluvat myös tietäjät, kuninkaat itäisiltä mailta. Heidät kuvataan mahtaviksi ja rikkaiksi. Toivathan he arvokkaita lahjoja lapselle. Yksi tuo lahjaksi kultaa, vallan, rikkauden ja ikuisuuden , onhan Jeesus maan ja taivaan kuningas. Toinen tuo suitsuketta, Jumalan läheisyyden ja ihmiskunnan vertauskuvana; Jumala on aina meitä lähellä. Kolmas tuo mirhaa hartauden ja kärsimyksen merkkinä; Jeesus kärsi ja kuoli ihmiskunnan, meidän kaikkien puolesta. Legendoissa tietäjät ovat saaneet myös nimet ja heidät kuvataan eri ikäisinä: Melchior on vanhin, Baltasar on keski-ikäinen ja ehkä Intiasta, nuorin Caspar on tummaihoisena kotoisin Afrikasta, Etiopiasta.

Seimen historiaa

Joulua alettiin viettää 300-luvulla ja vasta sen jälkeiseltä ajalta on meille säilynyt kuvauksia joulun tapahtumista.

Vanhin jouluaiheinen kuva on löytynyt Rooman katakombeista, sarkofagiin kaiverretusta korkokuvasta 300-luvun alkupuoliskolta. Siinä on syntymäpaikaksi kuvattu talli. Jeesus-lapsi makaa seimessä, jonka ympärillä on härkä, aasi sekä muutamia paimenia karitsoineen.

Jeesuksen maalliset vanhemmat tulevat kuviin vasta myöhemmässä vaiheessa: Maria 340-luvulla ja Joosef 400-luvulla.

Seimitradition isänä pidetään Franciscus Assisilaista. Kerrotaan, että käytyään pyhiinvaellusmatkalla Pyhässä maassa, Franciscus Assisilainen järjesti vuonna 1223 Creccion metsässä seiminäytelmän, jonka innoittamana alettiin rakentaa seimiä kirkkoihin. Seimi yleistyi Euroopassa 1300-luvulta lähtien. Suomen vanhimmasta seimestä ei ole tietoa, mutta yksi vanhimmista on seimi, jonka teetti arkkipiispa Lauri Ingmanin isä vuonna 1869. Seimen malli oli saatu Saksasta.

Suomen luterilaisiin kirkkoihin seimi on löytänyt tiensä 1980-luvulla, ensin Turun tuomiokirkkoon. Seuraavalla vuosikymmenellä seimi on saanut paikan yhä useammassa kirkossa ja nyt se löytää tietään myös suomalaisten koteihin. Vanha jouluperinne on herännyt uudestaan eloon.

Tule seimipolulle

Hämeenlinnassa voi tänä vuonna pysähtyä seimen sanoman äärelle vaikkapa jouluostosten lomassa. Seurakunta on yhdessä keskustan eri liikkeiden kanssa järjestänyt seiminäyttelyn ajalle 28.11.–29.12.

Liikkeet ovat antaneet näyteikkunapaikan seimelle ja seurakunta tuo seimet ikkunoihin.

Seimet ovat eri maista ja kaikki erilaisia. Jokaisen seimen oheen on kirjoitettu hieman taustaa, jos se on tiedossa. Reittikartan saat seurakunnan verkkosivuilta tai palvelutoimistosta Raatihuoneenkatu 19:stä.

Seimet rakennetaan seuraavien liikkeiden näyteikkunoihin:

• Kauneushoitola Inkeri Valtonen, Raatihuoneenkatu 33 (parveke)
• Seurakunnan kokoontumistila ja palvelutoimisto, Raatihuoneenkatu 19
• Noblessa keittiöt, Sibeliuksenkatu 3
• Cafe Green, Raatihuoneenkatu 11
• Matto Kortesniemi, Raatihuoneenkatu 5
• Kahvila Dois Amores, Raatihuoneenkatu 4
• Ekokampaamo Hiusatelje, Arvi Kariston katu 7
• Askartelukauppa Tmi Tervapuro Leila, Hallituskatu 1
• Antiikkiliike Santa Maria, Hallituskatu 7
• Reim Isännöinti, Sibeliuksenkatu 4
• Kahvila Laurell, Sibeliuksenkatu 7.

Kiitämme kaikkia liikkeitä yhteistyöstä!

Artikkeli Kuuletko ja näetkö seimen sanoman? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.