Jippuna hän tuli julkisuuteen vain 11-vuotiaana muusikoiden jälkikasvun The Kids-yhtyeessä.

Media on seurannut häntä niin teinimallina ja muusikkona kuin ihmissuhteissa ja päihteidenkäytössä itsetuhoisena naisena.

Nyt 37-vuotias, kahdeksanvuotiaan Romeon äiti kiertää Suomea muusikkoevankelistana julistaen ikiaikaista sanomaa, jota ei tarvitse muuttaa median tai maailmantilanteen mukaan.
– Jeesus on ylösnoussut! Paha voitetaan!

Tätä sanomaa Jippu saapuu jakamaan Kouvolan Se löytyi-mission päätapahtumaan 15.10. Häntä säestää pianisti Benja Roth.
– Lahjakas taiteilija, jonka kanssa teen musiikkia ja kierrän hengellisissä tapahtumissa.

Kouvolaan kaksikko tulee uusitun ohjelmiston kanssa. Musiikin ohella ehkä kuullaan Jipun runoja kirjasta Kun perhonen lakkaa hengittämästä (WSOY).

Niin paljon rikkinäisiä

Helmikuussa ilmestyneen elämäntarinansa Jippu teki yhdessä Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelaisen kanssa. Teos yllätti tekijänsä.
– Sitä on myyty jo yli 15 000 kappaletta, ja palaute on pelkkää positiivista. Ehkä onnistuimme murtautumaan sinne, minne halusinkin. Tavoitimme sydämiä, sillä meitä rikkinäisiä on paljon. Toivottavasti moni saa tarinastani apua, eivätkä kyyneleeni mene hukkaan.

Kirja kertoo Jipun rankkaa tarinaa raadollisen rehellisesti. Viinanhuuruisia hetkiä, väärinkäyttöjä, tuhoisia riippuvuuksia ei väistellä, mutta kaiken läpi kantavat usko, toivo ja rakkaus.

15-vuotiaana voimakkaan herätyksen kokenut ja helluntailaisen karismaattisen nuoruuden elänyt Jippu päätyy vuonna 2013 hylkäämään Jeesuksen. Kirjassa hän kertoo häämatkastaan:

”Elän todellisuudessa, jossa ei ole Jumalaa eikä rakkautta. Minun on valittava Saatana.”

Lohdullisesti kuitenkin kirja päättyy siihen, kuinka kaikki muuttui Jeesuksen tultua elämään.

”Tapahtui hyväksyminen ja sovitus.”

Rehellisyys on avain

Jippu kertoo avoimesti mielenterveysongelmistaan, mutta pitää kaikista mahdollisista diagnooseista eniten psykiatrinsa antamasta: ”Taiteilija”. Itse hän puhuu saviruukusta. Joka meni rikki.
– Olin hyvin herkkä, mukautuva lapsi taiteilijapiireissä tuntosarvineni.

Jota oli helppo johdatella, käyttää luottamustaan väärin. Voiko sellaisen antaa anteeksi?
– Koska pyrin kaikessa rehellisyyteen, koen, että ihan kaikkea en anna anteeksi. Sitä ei voi vaatia ihmiseltä! On kuitenkin käytävä läpi suru ja jatkettava elämää, jäämättä uhritilaan. Siihen pystyn.

Rehellisyys on avain uskoonkin. Pitää hyväksyä itsensä niin keskeneräisenä ja epätäydellisenä kuin on, myös jatkuvan riittämättömyyden kanssa kamppailevana äitinä.
– Äitiys muuttaa kaiken. Meillä kristityillä äideillä saattaa olla erityisen kovat paineet siitä, miten siirtää lapselleen mahdollisimman terveet arvot.

Pitää vain antautua apuun, muistaa joka päivä Jeesus haavoineen ristillä.

Ja myöntää, että toista ei voi muuttaa. Itseäänkin usein vain työllä ja tuskalla.

Vastassa on valo

Usko on ollut Jipun elämässä aina, raskaimpinakin hetkinä, mutta vakavammin hän lähti etsimään Jumalan tahtoa yhdeksisen vuotta sitten.
– Hain sitä Raamatun kautta Sanasta. Aloin elää uskoa todelliseksi ja minut johdatettiin kutsumustyöhön. Päädyin evankelistaksi Turun Mikaelin seurakuntaan, missä tein kuusi vuotta 70-prosenttista työaikaa.

Pari vuotta hän on ollut omillaan, Jumalan kämmenellä: evankelistana, hengelliseen musiikkiin keskittyvänä muusikkona, joka tekee materiaalia myös muille. Pakettiin kuuluu radiotyö, nyt myös kirjat. Ensi kesänä Jipulta ilmestyy oma hartauskirja.

Runot ovat aina olleet hänen intohimonsa, musiikin rinnalla. Kumpikin kumpuaa sydämestä, voimakkaana, dramaattisena, usein äärimmäisyyksiin, mutta nyt vastassa on valo, jota Jippu tahtoo jakaa muillekin.

Kuten myös armoa, vaikka Isä meidän-, Tyyneys-rukouksen – tai Jipun omin sanoin:

”Mutta Jeesus näki minut. Hän oli luonani. Hän teki elämästäni tyhjän, jotta kaikki olisi lopullisesti täyttä…”

Artikkeli Armossa elävä Jippu lohduttaa – Jeesus tuo toivon, olit missä elämäntilanteessa tahansa. julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.