Kirkko auttaa ihmistä arjessa selviytymisessä ja tarjoaa tien seurakunta-yhteyteen.

Kirkollisessa työssä diakonia koostuu erilaisista palvelu- ja avustustyön muodoista, joista yksi on diakoninen päihdetyö. Kirkko auttaa ihmistä arjessa selviytymisessä ja tarjoaa tien seurakuntayhteyteen.

Yhteisöllisyyden puutteesta johtuva eristyneisyys voi olla yksi syy päihteiden käytölle. Päihdeongelmassa ihmisen on usein vaikea tunnistaa ja kohdata omia tunteitaan, johon haetaan apua kemiallisista aineista.

– Diakonisessa päihdetyössä kuljemme päihdeongelmista kärsivien ja heidän läheistensä rinnalla. Sielunhoidollisen avun ja hengellisen tuen kautta tuomme esiin toivon näkökulmaa silloin, kun tilanne tuntuu toivottomalta. Vaikka itsensä tuntisi epäonnistuneeksi, on Jumalalle yhtä rakas ja aina on uusi mahdollisuus pyrkiä päihteettömyyteen, kertoo Seinäjoen seurakunnan päihde- ja kriminaalityöhön erikoistunut diakoni Tuomo Salo.

Ruokapankki iso osa toimintaa

Kirkon päihdetyön ensisijaisena tehtävänä ei ole kuntoutuspalveluiden järjestäminen tai taloudellinen apu päihdeongelmaiselle. Silti aineellistakin apua monesti tarvitaan, josta yksi esimerkki on Seinäjoen seurakunnan diakoniatyön Ruokapankki.

– Monesti ongelmat nivoutuvat yhteen. Ruokapankki on suuri osa toimintaamme ja sen tarjoamaa apua myös moni päihderiippuvainen tarvitsee, kertoo Kati Latikka, joka toimii vastaavana diakoniatyöntekijänä Nurmon kappeliseurakunnassa.

Ruokapankin avun edellytys on keskustelu diakoniatyöntekijän kanssa. Päihdeongelma saattaa tulla esiin muista aiheista aloitetussa keskustelussa.

– Monesti asian puheeksi ottaminen on haastavaa. Meidän vastaanotollemme voi vapaasti tulla juttelemaan mieltä painavista asioista. Siinä samalla saattaa madaltua myös kynnys kertoa riippuvuudesta, jota voi olla paljon muunkinlaisia kuin vain päihteet. Keskustelut diakoniatyöntekijöiden kanssa ovat aina luottamuksellisia, Kati ja Tuomo kertovat.

Leirejä, retkiä ja hartaushetkiä

Seinäjoen seurakunnassa diakoninen päihdetyö järjestää kerran vuodessa päihdeleirejä, joissa yhteistä päihteetöntä aikaa vietetään leirikeskuksessa tekemisen ja keskustelun merkeissä. Päiväretkiä järjestetään myös laavulle. Hartaushetkiä pidetään Seinäjoen Plakkarin ja Nurmon Sissalan päiväkeskuksissa, joista vastaa kristillistä päihdetyötä tekevä Nurmon Sininauha Ry. Yhdistyksen rahoittajina toimivat Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen seurakunta.

– Työmme tärkeitä yhteistyötahoja ovat Seinäjoen kaupungin Riippuvuusklinikka ja erilaiset tukiryhmät. Pystymme kertomaan tarjolla olevista palveluista ja tukimuodoista heille, joita kohtaamme omassa työssämme, Kati kertoo.

Yksi Seinäjoen seurakunnan päihdetyön muodoista on myös kutsu seurakunnan järjestämälle jouluaterialle.

– Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten päihderiippuvaiset ihmiset ja heidän läheisensä kohdataan yhteiskunnassa. Syyttelyn ja tilanteen kauhistelun sijaan tarvitaan myötätuntoja ja auttamisen halua, Tuomo kertoo.

Havaitessa oman itsen tai läheisen olevan riippuvainen päihteistä, on tärkeää hakea rohkeasti apua. Sitä on tarjolla omassa terveyskeskuksessa tai seurakunnassa. Myös Seinäjoen Riippuvuusklinikalle voi hakeutua ilman lähetettä ja maksutta. Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat päihderiippuvaisen tukena ja kulkevat mukana toipumisessa.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 5/2022.

Artikkeli ”Näemme hädän ja kuljemme rinnalla” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Anne Järvinen on tuttu näky Ruokapankissa, josta jaetaan maksutonta ruoka-avustusta tilapäisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville kotitalouksille.

Anne Järvinen ottaa Seinäjoen seurakunnan Ruokapankissa vastaan asiakkaat ja merkitsee tietokoneelle ruokakassin hakijat. Hän aloitti vapaaehtoistyön kolmisen vuotta sitten oltuaan vuoden verran eläkkeellä.

– Ensin on ihan kiva olla eläkkeellä ja se tuntuu kuin lomalta. Äkkiä se kuitenkin muuttuu siihen, että haluaisikin tehdä jotain.

Ruokapankissa käy ihania ihmisiä, jotka ovat avusta onnellisia. Se antaa itselle tosi paljon.

Järvinen työskenteli VR:n palkka-asiainhoitajana kymmeniä vuosia. Työyhteisö oli ollut iso voimavara, jota hän lähti vapaaehtoistyöstä hakemaan, eikä pettynyt.

– Ruokapankin porukassa on niin ihania ihmisiä ja todella hyvä yhteishenki. Heti on joku auttamassa, jos jotain tarvitsee. Kun on työyhteisössä ollut koko elämänsä, niin sitä kaipasi, että saa olla osa ryhmää ja tehdä yhdessä jotain, Järvinen kertoo.

Ihmisrakas ja sopeutuvainen

Ruokapankin porukan lisäksi voimia antavat myös asiakkaat.

– Ruokapankissa käy ihania ihmisiä, jotka ovat avusta onnellisia. Se antaa itselle tosi paljon, Järvinen sanoo.

Vapaaehtoistyöhön sopii Järvisen mukaan minkä ikäinen ihminen tahansa, kunhan haluaa olla ihmisten kanssa tekemisissä.

– Pitää olla ihmisrakas, ystävällinen ja myös sopeutuvainen, sillä tässä työssä kohtaa monenlaisia ihmisiä.

Esimerkiksi Seinäjoen seurakunta tarjoaa monenlaista vapaaehtoistyötä. Järvinen tekee töitä Ruokapankissa aina tiistaisin ja torstaisin, mutta tarjolla on myös keikkaluontoisia tehtäviä.

– Vapaaehtoistyö on kuitenkin sellaista, että sinne pitää mennä, jos siihen rupeaa. Ei voi olla niin, että tänään ei huvita lähteä, vaikka pitäisi, Järvinen huomauttaa.

Pieni muskarikaveri

Järvisen äiti on pian 90-vuotias ja tarvitsee tyttärensä apua.

– Äiti on vähän sairastellut, ja olen käynyt sairaalanmäellä häntä avustamassa.

Vapaa-aikaa piristää erityisesti helmikuussa viisi vuotta täyttävä lapsenlapsi.

– Hän on ihana pieni tyttö, jota tykkään hoitaa. Käymme yhdessä aina maanantaisin Kansalaisopiston muskarissa. Kotona tehdään majaa ja leikitään.

Kesäisin suuntana on mökki meren ympäröimässä saaressa.

– Onneksi on pitkät viikonloput, niin siinä ehtii saareen ihan hyvin, Järvinen sanoo.

Ruokapankki keräsi ennätystuloksen

Seinäjoen seurakunnan Ruokapankin joulukeräys saavutti ennätyksellisen, yli 55 000 euron tuoton.

Ruoka-avun koordinaattori Marika Dahl kiittää lämpimästi lahjoittajia.

– Kiitos kaikille yhteiseen hyvän toivon ketjuun liittymisestä. Keräystuotto on kertynyt yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä, kouluilta ja kolehtiin antaneilta. Kiitämme myös tuottajia elintarvikelahjoituksista, joita saimme niin jouluna kuin koko viime vuoden aikana. Vain yhteistyöllä voimme saavuttaa tällaista, näin vaikeina aikoina.

Keräystuotto on noin 17 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Keräyksellä autettiin jouluna melkein 800 taloutta. Lisäksi 530 lasta sai lahjakortin.

– Ennätyksellisen keräystuloksen vuoksi pystyimme auttamaan jouluna 120 taloutta enemmän kuin edellisenä vuonna, Dahl summaa.

Lue lisää: seinajoenseurakunta.fi/ruokapankkikerays

Julkaistu Lakeuden Risti -lehden numerossa 1/2021.

Artikkeli Oma yhteisö löytyi Ruokapankista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Raimon (nimi muutettu haastateltavan pyynnöstä) vaikeudet alkoivat, kun hän erosi naisystävästään ja muutti asumaan yksin. Yhteisessä taloudessa monet kuluista jaettiin puoliksi, joten ero nosti elämisen kustannuksia tuntuvasti.

– Kyllä ero oli yksi syy, joka aiheutti taloudellista ahdinkoa, Raimo kertoo. Raimo löysi Seinäjoen seurakunnan Ruokapankin, joka jakaa apua tarvitseville ruokakasseja.

– Joka paikkakunnalla on vähän erilaiset systeemit. Joissakin mennään vaan hakemaan ruokakassi, mutta täällä menin ensin juttelemaan diakoniatyöntekijän kanssa, jolta sain ruokapankkiseteleitä.

Yksin asuvana Raimo saa kahdeksan seteliä vuodessa.

– Aiemmin määrä oli kuusi, mutta onneksi se nousi kahdeksaan, sillä jouluna moni oli jo käyttänyt kaikki setelit. Kaikki setelit on itsekin tullut käytettyä. Ruokapankin avustukset on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi vaikeissa elämäntilanteissa.

– Se apu on ollut todella tärkeä ja merkittävä. Monesti jääkaapissa on pelkkä valo, Raimo kertoo. Ruokakassin sisältöön hän on tyytyväinen.

– Mukana saa myös valmisruokaa, jolla pärjää jo monta päivää.

Raimo on lähtöisin Ähtäristä ja asunut nelisen vuotta Seinäjoella.

– Naisen perässä tänne muutin, hän kertoo. Seinäjoen seurakunnalta hän on saanut myös muutamia avustuksia laskujen maksamiseen.

– Noin vuosi sitten minulta meni sähköt poikki maksamattoman laskun vuoksi ja sain diakoniatoimistolta apua sen maksamiseen. Keväällä sain vesilaskuun apua ja se helpotti tilannetta.

Hyvin monen avuntarvitsijan kohdalla asiat ja vaikeudet ovat kasautuneet, mikä aiheuttaa monenlaista haavoittuvuutta.

Raimo on tehnyt kuntouttavaa työtoimintaa muun muassa talonmiehenä ja nyt hänellä on työsopimus vuoden loppuun saakka.

– Pyöräiltyä tulee paikasta toiseen ja kyllähän täältä Seinäjoelta löytyy kaikenlaisia kinttupolkuja. Joskus ajellessa eksyin, mutta onneksi Lakeuden Risti on hyvä maamerkki ja sen avulla löytää helposti takaisin keskustaan, Raimo kertoo.

Tietokoneella hän tykkää surffailla ja etsiä tietoa erilaisista asioista.

– Siellähän on tietoa vaikka kuinka paljon, jos sitä vaan osaa hyödyntää.

Monipuolinen ruokakassi

Ruokapankki tarjoaa avun monenlaisille ihmisille.

– Meillä käy niin yksin asuvia kuin perheitä, apua voi tarvita kuka tahansa. Hyvin monen avuntarvitsijan kohdalla asiat ja vaikeudet ovat kasautuneet, mikä aiheuttaa monenlaista haavoittuvuutta. Esimerkiksi työttömyys näkyy toimeentulovaikeuksina tai matalapalkkaisuus ja pätkätyöt aiheuttavat ongelmia, sanoo Seinäjoen alueseurakunnan diakoniajohtaja Otto Savolainen.

Ruokapankin avunsaajaksi voi päästä diakoniatoimiston kautta. Avunhakijalla pitää olla mukana tiedot toimeentulosta, sairaseläkkeestä, Kela-päivärahan tai vastaavan etuuden maksamisesta. Opiskelijoilla on oltava mukana todistus opiskelupaikasta.

– Diakoniatoimistossa käydään ensin läpi ihmisen koko elämäntilanne ja kartoitetaan, jos hän tarvitsee muutakin kuin ruoka-apua. Samalla tarkistamme myös tulot, jotta apu kohdistuu niille, jotka sitä tarvitsevat, kertoo Seinäjoen seurakunnan ruoka-avun koordinaattori Marika Dahl.

Ruokapankin yhdessä ruokakassissa on viikon ruuat ja kassin koko menee ruokakunnan mukaan. Kasseissa huomioidaan myös allergiat ja eritysruokavaliot.

– Sisältö riippuu siitä, millaisia lahjoituksia saamme. Tällä hetkellä olemme onnellisessa asemassa, sillä meille tulee niin leipä- ja maitotuotteita kuin kasviksia. Atria aloitti myös lahjoittamaan meille, joka tekee ruokakassin sisällön entistä monipuolisemmaksi, Dahl kertoo.

Vapaaehtoiset tärkeitä

Dahl on Ruokapankin ainoa palkattu työntekijä, joten vapaaehtoistyöntekijöiden rooli toiminnassa on merkittävä.

Jokainen ihminen kohdataan ja ruokakassin hausta tehdään mahdollisimman miellyttävä kokemus.

– Meillä on paljon vapaaehtoisia, jotka tulevat kasaamaan ja jakamaan ruokakassit viikosta toiseen. Mikäli henkilö ei esimerkiksi sairauden vuoksi pääse itse kassia noutamaan, eikä saa ketään sukulaista tai tuttua sitä hakemaan, niin meidän vapaaehtoiset kassinviejät toimittavat ruuat kotiovelle.

Dahl painottaa sen tärkeyttä, että jokainen ihminen kohdataan hyvin ja ruokakassin hausta tehdään mahdollisimman miellyttävä kokemus.

– Se on tärkeää, että huolehdimme lähimmäisistä. Se tarve voi tulla jossain vaiheessa meille jokaiselle, Dahl muistuttaa.

Pienikin lahjoitus tuo ison ilon

• Auta ja tuo joulun ihme jokaiseen pöytään. Jo pienelläkin summalla saa aikaan ison ilon: 15 € lahjakortti lapselle, 30 € kinkku, joululaatikot ja salaatti ruokakassiin, ja 70 € joulun ruokakassi perheelle.
• Ruokapankin apu ja Joulupöytä-keräyksen tuotto kohdistetaan lyhentämättömänä Seinäjoen seurakunnan alueella asuville, apua tarvitseville perheille.
• Tilinumero: EPOP FI13 5419 0110 0009 36. Keräyslupa: nro RA/2019/763. Keräysaika: 25.9.2019–31.12.2020

Ruokapankkikeräys – Seinäjoen seurakunta (seinajoenseurakunta.fi)

Julkaistu Lakeuden Risti -lehden numerossa 5/2019.

Artikkeli ”Monesti jääkaapissa on pelkkä valo” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tyypillinen asiakas on yli 40-vuotias yksinasuva mies, mutta pariskuntiakin on paikalla. Lapsiperheitä varten on oma jakopäivänsä.

Ovi aukeaa hiukan ennen kymmentä, ja odottelijat pääsevät sisälle ottamaan vuoronumeronsa. Pelkän ilmaisen leivän hakijat eivät vuoronumeroa tarvitse.

Omaa vuoroa odotellaan kahvila Agapen pöydissä jutustellen. Kahvikupillisen ja lahjoituspullan saa 50 sentillä, ja moni hakeekin aamukahvinsa tiskiltä.

Ruisleipä on terveellistä

Ilmaiset ruisleipäpalapussit ovat Ville Teriön mieleen. Terveellinen ja kuitupitoinen ruis maksaa hänen havaintojensa mukaan kaupassa paljon enemmän kuin vaalea höttöleipä.

– Se on ihan väärin, että terveellinen ruoka maksaa tuplaten sen mitä vähäravinteinen, hän toteaa.

Asia tuli konkreettiseksi, kun hän pudotti painoaan 14 kiloa.

– Ruokavalio oli kallis, kun kaiken epäterveellisen karsi pois. Nyt kun en enää laihduta, pienenivät ruokamenotkin, hän kuvaa nurinkurista tilannetta.

Terveellisesti hän edelleen yrittää syödä. Tummaa riisiä, kasviksia ja salaattitarpeita tulee ostettua. Teriö haluaa lautaselleen väriä, siksi narskuva salaatti on osa ateriaa.

Juhla-ateria on tiedossa, kun ystävä tulee kylään hirvipaistin kanssa. Teriö on luvannut laittaa lisäkkeet, perunat ja salaatin. Hymy nousee kasvoille, kun hän ajattelee tulossa olevaa yhteistä hetkeä.

Työelämästä pois jäänyt, vapaaksi kirjoittajaksi ja runoilijaksi ryhtynyt Ville Teriö myöntää, että kuun lopussa alkavat rahat olla vähissä. Ystävä oli käynyt hakemassa ruokakassin ja neuvoi Leiväntalon Villelle.

­­ – Olin kuullut tästä paikasta jo ehkä viisi vuotta sitten, mutta en yhtään tiennyt missä tämä on, vaikka keskustassa asunkin, hän tunnustaa.

Hänen talouttaan leipäpussit ja ruokakassi helpottavat, mutta vähävaraisten eläkeläisten kannalta hän pitää toimintaa erityisen tärkeänä. Pienet eläkkeet eivät riitä, jos esimerkiksi lääkemenot nousevat.

Setelillä Ruokapankkiin

Ruokapankista saa ruokasetelillä kerran viikossa mukaansa kassillisen ruokaa. Seteliin tarvitaan myönteinen toimeentulotukipäätös ja henkilötodistus.  Ruokaseteleitä myöntävät myös Jyväskylän seurakunnan diakoniatyöntekijät alueittain. Kassillisen hinta on kaksi euroa.

-Voisi hyvinkin maksaa vaikka neljä euroa, onhan sisältö reippaasti yli kympin arvoinen, Teriö arvioi, mutta tietää senkin, että monelle neljä euroa olisi jo liikaa.

Teriö innostuu ajatuksesta, että kaupunkiin saataisiin yhteisöruokapaikkoja, joissa pääsisi edullisesti syömään ja tapaamaan ”kohtalotovereita”. Yhteislauluakin voisi olla.

Kassin sisältö vaihtelee sen mukaan, mitä lahjoitusruokaa alueen kauppiaat ovat toimittaneet. Pääsääntöisesti tarjolla on parasta ennen  -päiväyksiä lähenteleviä tuotteita. Kasseihin pakataan usein jugurttia, leikkeleitä, eineslaatikoita ja makkaroita. Perheen koosta riippuen kasseja voi ostaa useammankin.

Hedelmät, vihannekset ja kasvikset eivät lain mukaan kuulu avustuskasseihin, koska niissä ei ole käyttöpäivämääriä. Omalla vastuulla saa napata mukaansa esimerkiksi juureksia, tummia banaaneja tai kolhiintuneita tomaatteja.

Tuoretavara hyödynnetään Leiväntalolla päivän lounaaksi. Torstaisin lounas on ilmainen, perjantaisin siitä peritään kuusi euroa.

Jyväskylän seurakunta myöntää avustusta Katulähetys ry:n pyörittämän Ruokapankin toimintaan. Työtä tekevät vakituiset työntekijät sekä lukuisat vapaaehtoiset.

Yv-keräys köyhyyden torjuntaan

Kevään Yhteisvastuu-kampanja haastaa suomalaisia pohtimaan nälkää. Yhteisvastuun vuoden 2018 teemana on riittävän ravinnon turvaaminen köyhyydessä eläville ihmisille maailman katastrofialueilla sekä Suomessa.

Keräysvaroista 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Loput 40 prosenttia keräysvaroista käytetään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten auttamiseen Suomessa kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien kautta.

Paikallisesti kerätyistä varoista 20 prosenttia jää Jyväskylän seurakunnan diakoniatyön käyttöön.

Tavoitteena olevalla noin 8000 eurolla on tarkoitus järjestää yhteisöruokailuita Keltinmäen kirkon lisäksi ainakin Huhtasuolla ja kattaa muun muassa elintarvikkeitten kuljetuskustannuksia.

Yhteisvastuukerääjät ovat liikkeellä isommalla joukolla JYP:n pelissä perjantaina 2.3, Sepän kauppakeskuksessa 3.3. ja Kävelykadulla 7.3. Alueseurakunnat järjestävät myös yhteisvastuutapahtumia kevään aikana.

Keräys avataan 4. helmikuuta.

Artikkeli Kuun lopussa on ruoka vähissä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.