Kyse ei ole perinteisestä raivotaudista, jota myös vesikauhuksi kutsutaan. Tämä b-tyypin raivotauti ei leviä pureman välityksellä eläimestä toiseen tai eläimestä ihmiseen. Se leviää vain ihmisestä ihmiseen, tosin itse raivo voi kohdistua myös eläimiin.

B-tyypin raivotauti voi olla monimuotoinen, jolloin aivan kaikki ärsyttää. Taudin täsmämuotoisessa versiossa raivo kohdistuu yksittäiseen asiaan, joka voi olla ihan mikä tahansa. Yhdistävänä piirteenä molemmissa on, että tartunnan saanut reagoi yleensä selkäytimellä tai korkeintaan pikaisesti takaraivolla.

Kansanomaisesti tautia voisi kuvata termillä ajatusallergia. Tunnettuja ilmenemismuotoja ovat muun muassa someraivo, liikenneraivo ja laturaivo. Naapurikateus on yleensä ihan toinen tauti, mutta sekin voi ajan oloon muuttua raivoksi.

Tartuntamekanismia ei vielä tarkalleen tiedetä. Taudin on oletettu leviävän epämääräisissä vuorovaikutustilanteissa, mutta myös ihmisen ollessa täysin eristyksissä. Mahdollista tartuntaa ei estä käsienpesu tai desinfiointi. Pikemminkin on suositeltavaa kätellä mahdollisimman monia, sen on todettu lisäävän vastustuskykyä.

B-tyypin raivotautiin ei ole eikä tule varsinaista rokotetta, mutta taudin puhkeamista voi ehkäistä parhaiten kotikonstein ja maalaisjärjellä. Parhaita lääkkeitä epidemian taltuttamisessa ovat harkinta, ystävällisyys ja hyvän puhuminen. Niitä voi harrastaa sekä kasvokkain että sosiaalisessa mediassa.

Artikkeli Liikkeellä on ajatusallergiaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.