<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>puhdas vesi arkistot - Lehteri</title>
	<atom:link href="https://www.lehteri.fi/avainsana/puhdas-vesi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.lehteri.fi/avainsana/puhdas-vesi/</link>
	<description>Seurakuntien yhteinen verkkolehti</description>
	<lastBuildDate>Tue, 23 Feb 2021 07:04:28 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.12</generator>
	<item>
		<title>Kalanpyynti houkuttaa ja koukuttaa</title>
		<link>https://www.lehteri.fi/henkijaelama/kalanpyynti-houkuttaa-ja-koukuttaa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Henki&#38;Elämä lehti]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Feb 2021 01:20:22 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Puheenvuorot]]></category>
		<category><![CDATA[ekopaasto]]></category>
		<category><![CDATA[kalastus]]></category>
		<category><![CDATA[puhdas vesi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.lehteri.fi/?p=6690</guid>

					<description><![CDATA[<p>Juha Valkosen into kalastukseen syttyi jo pienenä poikana oman isän opissa. </p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/kalanpyynti-houkuttaa-ja-koukuttaa/">Kalanpyynti houkuttaa ja koukuttaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p><strong>Miten sinusta tuli kalamies?</strong><br>Olen käynyt kalassa pienestä pitäen. Isä otti mukaan soutumiehekseen, kun kynnelle kykenin. Siitä se kipinä syttyi. </p>



<p><strong>Mikä kalastamisessa on se juttu?</strong> <br>Tilanne on joka kerta uusi. Kalaa pitää houkutella, eikä saalis ei ole koskaan varma. Kalastamisen jännitys ja into säilyvät vuodesta toiseen. Varsinkin uistellessa saa tottua siihen, että saalista ei tule tai kala pitää alimittaisena laskea takaisin vapauteen. Kuitenkaan en koskaan palaa kalareissulta pahalla tuulella kotiin. Kalastus sinällään palkitsee. </p>



<p><strong>Missä vesissä kalastat?</strong><br>Kalastan kotini lähellä Vaajavirralla tai Päijänteellä. Mökillä Leppävedellä harrastan verkkokalastusta ja pilkki- ja mato-ongintaa. Nostelen tietopaikoista ongella komeita ahvenia. Silloin tällöin käyn tutulla porukalla Lapissa viikon kalareissuilla. Tunturin kalapaikoille pääsee tässäkin iässä, kun ottaa lentotaksin. </p>



<p><strong>Millä tavoilla kalastat?</strong><br>Uistelemalla, verkolla, pilkillä, ongella ja katiskalla. Perhokalastus on kalastuksen eliittiä. Vaajakosken virrassa voi harrastaa vetouistelua soutuveneellä läpi talven, koska virta säilyy sulana.</p>



<p><strong>Mikä on mielestäsi maukkain kalaruoka?</strong><br>Itse tekemäni ahvenkeitto on kaikkein parasta, ja pienistä ahvenista saa maukkaimman keiton. </p>



<p><strong>Käsitteletkö itse saaliisi? </strong><br>Siihen olen oppinut jo pikkupoikana. Kalastan, perkaan ja valmistan järvestä pöytään asti itse. </p>



<p><strong>Oletko huomannut muutosta vesistöjen puhtaudessa?</strong><br>1960- ja 1970-luvuilla Leppäveden vesi oli tummempaa, vaikka kalat olivat silloinkin syöntikelpoisia. Järvet ovat puhdistuneet huomattavasti, kun vesien suojeluun on kiinnitetty huomiota teollisuudessa ja turvetuotannossa. </p>



<p><strong>Kalastatko yksin vai yhdessä?</strong> <br>Nykyisin kalastan mielelläni etenkin lastenlasteni kanssa. He ovat innoissaan, kun kalaa tulee. Vien heitä varmoille saalispaikoille, niin into säilyy. He ovat kuitenkin jo oppineet, että toisinaan saa pettyä. Jännitys häviäisi, jos saalis olisi taattu.  </p>



<p><strong>Mikä on paras aika kalastaa?</strong> <br>Kaikissa vuodenajoissa on hyvät puolensa ja aina riittää katseltavaa ja koettavaa. Sydäntalvella saatan pitää taukoa, mutta kevättä kohti tahti kiihtyy. Jos verkot ovat järvessä, niitä on käytävä kokemassa päivittäin. Olen aamuvirkkuna usein viiden aikaan aamulla verkoilla, koska silloin on yleensä tyyni sää. Aamuhetket järvellä ovat erityisen hienoja.</p>



<p><strong>Miten saaliit ovat muuttuneet vuosien varrella?</strong><br>Lapsuudessani saalis oli lähinnä ahventa, lahnaa ja haukea. Viime vuosina kuha ja siika ovat lisääntyneet merkittävästi. Vetouistelulla saan välillä jalokalaa eli järvitaimenia.</p>



<p><strong>Millainen on hyvä kalavesi?</strong><br>Hyvässä kalavedessä ui monenlaisia kaloja, ja siellä voi kalastaa eri vuodenaikoina. Keväällä pyydykseen käyvät eri kalat kuin syksyisin riippuen kutuajoista. Hellejaksojen aikana kalaa joutuu etsimään eri tavalla. </p>



<p><strong>Suositteletko kalastamista muillekin?</strong><br>Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Kalastus on mukava harrastus, missä pääsee ulos luonnon keskelle. Jyvässeutu tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastaa ja kalavedet ovat helposti saavutettavissa. Kannustan kaikkia vanhempia ja isovanhempia viemään lapsia kalaan, koska innostus tarttuu ja parhaiten oppii kädestä pitäen. </p>



<p><strong>Ostatko kalaa?</strong><br>Ostan välillä tuoretta kotimaista järvikalaa, oikeastaan vain muikkua. Se on maukas kala, jota saa kaupasta ympäri vuoden, ja siitä saa helposti monenlaista ruokaa. </p>



<p><strong>Valmistatko itse kalastusvälineitä?</strong><br>Muutaman oman vieheen ja katiskan olen tehnyt ja paunottanut verkkoja. Jatkossa haluan oppia lisää perhokalastusta ja sitomaan perhoja. </p>



<pre class="wp-block-preformatted">Ekopaasto innostaa suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan, joka samalla hillitsee ilmastonmuutosta. Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjämme. Paasto kestää tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Lue lisää: <a href="https://www.ekopaasto.fi/">ekopaasto.fi</a></pre>
<div class='heateor_sss_sharing_container heateor_sss_vertical_sharing heateor_sss_bottom_sharing' style='width:36px;right: 10px;top: 200px;-webkit-box-shadow:none;box-shadow:none;' data-heateor-sss-href='https://www.lehteri.fi/avainsana/puhdas-vesi/feed/'><div class="heateor_sss_sharing_ul"><a aria-label="Facebook" class="heateor_sss_facebook" href="https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Fpuhdas-vesi%2Ffeed%2F" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg" style="background-color:#0765FE;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="0 0 32 32"><path fill="#fff" d="M28 16c0-6.627-5.373-12-12-12S4 9.373 4 16c0 5.628 3.875 10.35 9.101 11.647v-7.98h-2.474V16H13.1v-1.58c0-4.085 1.849-5.978 5.859-5.978.76 0 2.072.15 2.608.298v3.325c-.283-.03-.775-.045-1.386-.045-1.967 0-2.728.745-2.728 2.683V16h3.92l-.673 3.667h-3.247v8.245C23.395 27.195 28 22.135 28 16Z"></path></svg></span></a><a aria-label="Twitter" class="heateor_sss_button_twitter" href="https://twitter.com/intent/tweet?text=puhdas%20vesi&url=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Fpuhdas-vesi%2Ffeed%2F" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg heateor_sss_s__default heateor_sss_s_twitter" style="background-color:#55acee;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="-4 -4 39 39"><path d="M28 8.557a9.913 9.913 0 0 1-2.828.775 4.93 4.93 0 0 0 2.166-2.725 9.738 9.738 0 0 1-3.13 1.194 4.92 4.92 0 0 0-3.593-1.55 4.924 4.924 0 0 0-4.794 6.049c-4.09-.21-7.72-2.17-10.15-5.15a4.942 4.942 0 0 0-.665 2.477c0 1.71.87 3.214 2.19 4.1a4.968 4.968 0 0 1-2.23-.616v.06c0 2.39 1.7 4.38 3.952 4.83-.414.115-.85.174-1.297.174-.318 0-.626-.03-.928-.086a4.935 4.935 0 0 0 4.6 3.42 9.893 9.893 0 0 1-6.114 2.107c-.398 0-.79-.023-1.175-.068a13.953 13.953 0 0 0 7.55 2.213c9.056 0 14.01-7.507 14.01-14.013 0-.213-.005-.426-.015-.637.96-.695 1.795-1.56 2.455-2.55z" fill="#fff"></path></svg></span></a></div><div class="heateorSssClear"></div></div><p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/kalanpyynti-houkuttaa-ja-koukuttaa/">Kalanpyynti houkuttaa ja koukuttaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Puhtaan veden hupeneminen on tikittävä aikapommi</title>
		<link>https://www.lehteri.fi/henkijaelama/puhtaan-veden-hupeneminen-tikittava-aikapommi/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Henki&#38;Elämä lehti]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 04 Mar 2016 11:36:46 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Elämä]]></category>
		<category><![CDATA[puhdas vesi]]></category>
		<category><![CDATA[veden kulutus]]></category>
		<category><![CDATA[vesijalanjälki]]></category>
		<category><![CDATA[vesipula]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.lehteri.fi/?p=678</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomalaisille puhdas vesi on pitkään ollut itsestäänselvyys. Viimeistään Talvivaaran kaivos on herättänyt meidät Ruususen unesta. Epäpuhdas vesi aiheuttaa sairastumisia ja kuolemia eri puolilla maailmaa. Vesikriisit voivat synnyttää sotia ja kansainvaelluksia.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/puhtaan-veden-hupeneminen-tikittava-aikapommi/">Puhtaan veden hupeneminen on tikittävä aikapommi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Suihkussa on mukava viihtyä pitkään aamulla. Janoonsa voi milloin tahansa hörpätä lasista vettä – ja kaataa siitä ehkä loput huolettomasti lavuaariin. Vessanpönttö tulee vetäistyä mennen tullen, sen kummemmin asialle ajatusta uhraamatta.</p>
<p>Suomessa puhdasta vettä on saatavilla kaikkien ulottuvilla ja kaiken aikaa. Näin ei ole valtaosassa maailmaa.</p>
<p>– Puhdas vesi on jakaantunut maailmassa epäreilusti, Itä-Suomen yliopiston vesikemian professori <strong>Simo Pehkonen</strong> tiivistää.</p>
<p>– Parhaimmalla tolalla asiat ovat Kanadassa, Skandinaviassa ja osassa Venäjää. Varsinkin Kanadassa on valtavat pohjavesivarannot. Siellä puhdas vesi on jopa merkittävä vientituote.</p>
<h3>Puhtaan veden varastot hupenevat</h3>
<p>Fossiilisten polttoaineiden määrä vähenee koko ajan,  ja siksi joudutaan kehittämään vaihtoehtoisia energiantuotantomenetelmiä. Veden suhteen tilanne on erilainen.</p>
<p>Kokonaisvesimäärä ei muutu miksikään. Sen sijaan puhtaan veden varastot hupenevat huolestuttavaa vauhtia.</p>
<p>– Pohjavesien muodostuminen on melko hidasta, ja kulutus puolestaan on kasvanut. Käytämme tällä hetkellä puhdasta vettä nopeammin kuin sitä ehtii muodostua. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana puhtaan veden varastot ovat kutistuneet erityisen rivakkaa tahtia, Simo Pehkonen sanoo.</p>
<p>Pääsyynä tähän on ollut väestönkasvu. Myös tehoviljelyn harjoittaminen on verottanut vesivarastoja.</p>
<p>– Monissa paikoissa sorrutaan älyttömyyksiin viljelyn suhteen. Esimerkiksi riisiä saatetaan viljellä alueilla, joissa kuivuuden takia ei ole siihen minkäänlaisia luontaisia edellytyksiä. Siihen kuluu vettä hirvittävät määrät.</p>
<p>Voisiko ratkaisu löytyä valtameristä?</p>
<p>– Niissä on kiinni massiiviset vesivarannot. Jos saadaan keksittyä kustannustehokkaita keinoja suolan poistamiseen, voidaan merivettäkin hyödyntää tulevaisuudessa. Toivoa  toki on. Jo nyt on kehitetty niin sanottu käänteisosmoosikalvo, jolla saadaan suolaisesta vedestä makeaa. Tätä on onnistuneesti käytetty muun muassa Aasiassa, Pehkonen kertoo.</p>
<p>Ongelmana on se, miten saadaan uudet teknologiat lanseerattua sinne, missä tarve on suurin.</p>
<h3>Likaiseen veteen kuolee kymmeniä tuhansia</h3>
<p>Epäpuhdas vesi aiheuttaa paljon sairastumisia ja kuolemia eri puolilla maailmaa.</p>
<p>– Likaisen veden takia kuolee joka päivä kymmeniä tuhansia ihmisiä, Pehkonen kertoo.</p>
<p>Aina vesi ei näytä, haise ja maistu likaiselta.</p>
<p>– Esimerkiksi Intiassa ja Bangladeshissa on pohjavesialueita, joihin on päässyt valumaan myrkyllisiä kemikaaleja. Aistinvaraisesti vesi ei vaikuta pilaantuneelta, mutta juotuna se sairastuttaa ja jopa tappaa kuukausien tai vuosien päästä.</p>
<p>– Ei ole aina helppoa määritellä, mikä on puhdasta ja mikä epäpuhdasta vettä. Siksi sen mittaamiseen on myös vaikea kehittää yleispätevää menetelmää.</p>
<p>Suomikaan ei enää ole mikään lintukoto puhtaan veden suhteen. Useimmilla on muistissa muutaman vuoden takainen Nokian vesikriisi, ja Talvivaaran kaivoksen vaikutukset alueen vesistöön ovat herättäneet huolta varsinkin lähialueiden asukkaissa.</p>
<p>– Suomessa on joissakin paikoin tullut ilmi myös viallisia putkia, joista on löytynyt kemikaalijäämiä. Siksi on tärkeää, että pidämme infrastruktuurin kunnossa, Pehkonen painottaa.</p>
<h3>Omia valintoja kannattaa miettiä</h3>
<p>Vesijalanjälki kertoo, kuinka paljon vettä on tarvittu eri tuotteiden ja hyödykkeiden tuotantoprosessissa. Tätä niin sanottua piilovettä on esimerkiksi yhdessä pienessä kahvikupillisessa peräti 123 litraa.</p>
<p>– Vertailun vuoksi voi kertoa, että noin viiden minuutin suihku kuluttaa suurin piirtein 95 litraa vettä. Jos haluaa pienentää vesijalanjälkeään, kannattaa miettiä omia valintojaan.</p>
<p>– Teekupillisen tuottaminen kuluttaa vettä vain kymmenesosan siitä, mitä tarvitaan kahvikupillisen tuottamiseen. Pelkästään vaihtamalla kahvin teehen voi pienentää omaa vesijalanjälkeään merkittävästi.</p>
<p>Varsinainen piiloveden pohjaton kaivo on naudanlihan tuotanto.</p>
<p>– Pihviateria sisältää piilovettä peräti 15 500 litraa.</p>
<h3>Tärkeää kehittää uutta teknologiaa</h3>
<p>Suomessa käytetään vettä noin 150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Se on OECD-maiden keskitasoa. Tuo arvio kertoo vain suoran kulutuksen eli se ei sisällä piiloveden määrää.</p>
<p>Maailmalla on esitetty uhkakuvia, että tulevaisuudessa puhtaasta vedestä saatetaan käydä jopa sotia.</p>
<p>– Voi syntyä myös kansainvaelluksia, kun ihmiset lähtevät liikkeelle kuivuuden tai saastuneiden vesien riivaamilta alueilta.</p>
<p>Pehkosen mukaan veden merkitys kiteytyy osuvasti seuraavaan viisauteen: ”Miljoonat ovat eläneet ilman rakkautta. Kukaan ei ole selvinnyt ilman vettä.”</p>
<p>– On äärimmäisen tärkeää kehittää uutta vedenpuhdistusteknologiaa ja antaa sitä vaikka ilmaiseksi sinne, missä tilanne on päässyt pahaksi. Näin voidaan estää vesikriisien kärjistyminen konflikteiksi ja pakolaisaalloiksi.</p>
<p>– Tässä olisi tuhannen taalan paikka suomalaisillekin cleantech-yrityksille. Vedentutkimus ja vedenpuhdistusmenetelmien kehittäminen on nouseva ala.</p>
<div class='heateor_sss_sharing_container heateor_sss_vertical_sharing heateor_sss_bottom_sharing' style='width:36px;right: 10px;top: 200px;-webkit-box-shadow:none;box-shadow:none;' data-heateor-sss-href='https://www.lehteri.fi/avainsana/puhdas-vesi/feed/'><div class="heateor_sss_sharing_ul"><a aria-label="Facebook" class="heateor_sss_facebook" href="https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Fpuhdas-vesi%2Ffeed%2F" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg" style="background-color:#0765FE;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="0 0 32 32"><path fill="#fff" d="M28 16c0-6.627-5.373-12-12-12S4 9.373 4 16c0 5.628 3.875 10.35 9.101 11.647v-7.98h-2.474V16H13.1v-1.58c0-4.085 1.849-5.978 5.859-5.978.76 0 2.072.15 2.608.298v3.325c-.283-.03-.775-.045-1.386-.045-1.967 0-2.728.745-2.728 2.683V16h3.92l-.673 3.667h-3.247v8.245C23.395 27.195 28 22.135 28 16Z"></path></svg></span></a><a aria-label="Twitter" class="heateor_sss_button_twitter" href="https://twitter.com/intent/tweet?text=puhdas%20vesi&url=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Favainsana%2Fpuhdas-vesi%2Ffeed%2F" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg heateor_sss_s__default heateor_sss_s_twitter" style="background-color:#55acee;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="-4 -4 39 39"><path d="M28 8.557a9.913 9.913 0 0 1-2.828.775 4.93 4.93 0 0 0 2.166-2.725 9.738 9.738 0 0 1-3.13 1.194 4.92 4.92 0 0 0-3.593-1.55 4.924 4.924 0 0 0-4.794 6.049c-4.09-.21-7.72-2.17-10.15-5.15a4.942 4.942 0 0 0-.665 2.477c0 1.71.87 3.214 2.19 4.1a4.968 4.968 0 0 1-2.23-.616v.06c0 2.39 1.7 4.38 3.952 4.83-.414.115-.85.174-1.297.174-.318 0-.626-.03-.928-.086a4.935 4.935 0 0 0 4.6 3.42 9.893 9.893 0 0 1-6.114 2.107c-.398 0-.79-.023-1.175-.068a13.953 13.953 0 0 0 7.55 2.213c9.056 0 14.01-7.507 14.01-14.013 0-.213-.005-.426-.015-.637.96-.695 1.795-1.56 2.455-2.55z" fill="#fff"></path></svg></span></a></div><div class="heateorSssClear"></div></div><p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/puhtaan-veden-hupeneminen-tikittava-aikapommi/">Puhtaan veden hupeneminen on tikittävä aikapommi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
