Viimeksi seurakunnat tarkastettiin 2014. Piispantarkastukset ovat hieman pelottavasta nimestään huolimatta yhteisten asioiden tarkastelua, jossa painopiste on tulevaisuudessa. Lähtökohtana on seurakunnan elämän ja toiminnan tukeminen ja kehittäminen.

Piispan havaintojen mukaan seurakuntaelämä on Kouvolassa monin tavoin aktiivista ja vireää. Työntekijät ja vapaaehtoiset vastuunkantajat tekevät hyvää työtä. Johtopäätöksenä todetaan, että seurakunnat ovat alueeltaan, jäsenistöltään sekä toiminnaltaan erilaisia ja tämä on vahvuus, jota kannattaa arvostaa ja jonka varaan rakentaa myös tulevaisuudessa.

Iso havainto oli myös seurakuntien työn luontevan sijan näkyminen paikkakunnan asukkaiden elämässä. Kehittämiskohteeksi piispa nimesi aktiivisen luottamukseen perustuvan yhteistyön edelleen syventämisen erityisesti kaupungin, mutta myös muiden aleen toimijoiden kanssa. Ihmisten ja ikäluokkien, joiden kohtaamiseen seurakuntien siteet ovat ohuimmat, tulisi ohjata nykyistä enemmän voimavaroja. Tarkastuksen erityiskohteista keskeisimmäksi nousi jo monessa suhteessa seurakunnissa hyvällä mallilla oleva vapaaehtoistoiminta.

Seurakuntaelämän yhteisessä tarkastelussa pysähdyttiin jäsenkehityksen merkitykseen seurakuntien tulevaisuuden kannalta. Jäsenmäärä on valtakunnan tasoon nähden rohkaiseva. Seitsemän kymmenestä Kouvolan kunnan asukkaasta kuuluu seurakuntiimme.

Huolta aiheutti kastettujen vähenevä osuus syntyneistä sekä ylipäätään syntyvien ikäluokkien pieneneminen kaupungissamme valtakunnalliseen tasoon nähden koholla olevan kuolleisuuden ja muuttoliikkeen rinnalla. Lääkkeenä piispa määräsi toimenpiteitä jäsenlähtöisyyden vahvistamiseen.

Yhteenvetona piispa näkee Kouvolan seurakunnissa paljon mahdollisuuksia ja kehittämispotentiaalia. Jäsenmäärän lasku ja sen vaikutus toimintaedellytyksiin ja sitä kautta talouteen ovat suuria tulevaisuuden haasteita. Muutoksenkohtaamiskyvyn parantamiseksi on herännyt tarve arvioida myös mikä on tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisin seurakuntarakenne. Tätä pohtiessa on tärkeä saavuttaa vahva yksimielisyys ja luottamus tuleviin ratkaisuihin. Seurakuntalaisten suuri sitoutuminen ja aktiivinen vapaaehtoistoiminta lisäävät mahdollisuuksia seurakunnan tehtävän tasapuoliseen ja laadukkaaseen toteutumiseen Kouvolassamme myös tulevaisuudessa.

Artikkeli Hyvällä mallilla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakunnan vahvuudet tulivat tarkastuksessa selvästi ilmi. Vakaa halu toimia perustehtävän toteuttamiseksi henkii kaikissa yksiköissä ja ammattiryhmissä. Tältä pohjalta työn kehittämistä on hyvä jatkaa, loppulausunnossa todetaan.

– Meillä on paljon vireää seurakuntatoimintaa ja suuri määrä osaavia ja aktiivisia vastuunkantajia niin työntekijöissä, luottamushenkilöissä kuin seurakuntalaisissa. Toiminta lasten ja nuorten parissa on vahvaa ja saimme kehuja hyvästä yhteistyöstä Jyväskylän kaupungin kanssa, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala kiteyttää.

Piispantarkastus antoi myös rohkaisua tulevaisuuteen monenlaisten uhkakuvien keskellä.

Piispa toteutti tarkastuksen Jyväskylässä syyskuussa, ja laaja lausunto on nyt valmistunut.

Jyväskylän seurakunnan talous on kunnossa ja tasapainossa. Seurakunta on tehnyt viime vuosina ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, ja seurakunnan maksuvalmius on hyvä.

Jatkossa seurakunnan tulot eivät kuitenkaan merkittävästi kasva. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä maksuvalmiuden turvaamiseen.

Hallintojohtaja Anu Hanhisen mukaan kiinteistöjen suuri määrä korjaustarpeineen rasittaa seurakunnan taloutta.

– Tämän vuoksi seurakuntatoiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä on suunnitelmallisesti luovuttava, Hanhinen muistuttaa.

Jyväskylän seurakunnassa laaditaan parhaillaan uutta kiinteistö-strategiaa.

Piispantarkastuksessa kiinnitettiin paljon huomiota hallinnon kehittämiseen. Alueseurakuntamalli on hallinnollisesti vaativa kokonaisuus. Alueseurakuntien määrä on jo huipussaan, eikä seurakunnan kokoa voida nykyisellään kasvattaa ilman, että seurakuntien määrään, hallintorakenteeseen ja johtamiseen tehdään muutoksia, loppulausunnossa huomautetaan.

– Meiltä toivotaan nykyisen hallintomallimme tarkastelua, jotta meillä on valmiutta myös rakennemuutoksiin. Ehkä hieman yllättäen hallintomme, ei niinkään seurakuntatoiminnan, resursseja pidettiin niukkoina ja ainakin pientä henkilöstölisäystä hallintoon esitettiin, Viitala kertoo.

– Näyttää siltä, että jo lähitulevaisuudessa Jyväskylää ympäröivien seurakuntien rakenteissa tapahtuu muutoksia, ja myös Jyväskylään voi kohdistua odotuksia yhteistyörakenteista.

Tarkastus sisälsi paljon arkista työtä, mutta myös upeita juhlahetkiä.

Jyväskylän seurakunnan tulisi aloittaa selvitysprosessi, jossa arvioidaan hallinnon nykymalli ja verrataan sitä vaihtoehtoisiin rakennemalleihin. Kokonsa ja resurssiensa vuoksi Jyväskylän seurakunnalla on merkittävä vastuu seurakuntarakenteen kehittymisestä Keski-Suomessa, loppulausunnossa todetaan.

Noin kymmenen vuoden välein toteutettava piispantarkastus antoi kirkkoherra Arto Viitalan mielestä erittäin hyvän mahdollisuuden tarkastella seurakunnan työtä.

– Se antoi myös rohkaisua tulevaisuuteen monenlaisten uhkakuvien keskellä. Tarkastus sisälsi paljon arkista työtä, mutta myös upeita juhlahetkiä, muu muassa päätöksenä olleen piispanmessun Taulumäessä, Viitala sanoo.

Jyväskylän seurakunnan piispantarkastuksen loppulausunto on luettavissa kokonaisuudessaan seurakunnan nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/uutiset.

Artikkeli Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Asteikolla 1–10, kuinka pohjalainen sinusta on tullut?
Pohjalaisissa arvostan erityisesti yrittelijäisyyttä. Pohjanmaalla ei jahkailla, vaan ryhdytään toimeen. Hiippakunnalle pohjalaisten ja keskisuomalaisten erilaisuus on vain hyväksi. Kummallakin puoliskolla on annettavaa toiselle ja opittavaa toiselta. Tällä iällä asuinpaikka vaikuttaa vain vähän. Siispä numeroina 6.

Miksi halusit aikanaan piispaksi?
Kutsumukseni on palvella kirkkoa. Ajattelin, että voisin toimia kirkon ja seurakuntalaisten hyväksi. Olen opinnoissani perehtynyt luterilaiseen teologiaan. Piispan virka on ollut oiva mahdollisuus pitää yhä uudestaan esillä luterilaisen uskon aarteita.

Mikä tässä tehtävässä on eniten yllättänyt?
Työn monipuolisuus. Tuskin on kahta samanlaista päivää. Myös matkapäivien runsas määrä yllätti. Aika usein huomaan pakkaavani tai purkavani matkalaukkua.

Mikä työssäsi on parasta?
Vierailut seurakunnissa ja erilaisten ihmisten kohtaaminen. Olen yrittänyt luoda yhteyksiä myös heihin, joille kirkko, seurakunta ja uskonto tuntuvat vierailta. Yhteiskunnallisten verkostojen luomista olen pitänyt keskeisenä osana piispan työtä.

Miten piispuus on muuttanut sinua?
Työhön kuuluu paljon ihmisten tapaamisia. Silloin on kyettävä olemaan läsnä ja avoin. Muiden kokemukset ja näkemykset ovat auttaneet ymmärtämään, miten eri tavoin ihmiset kohdistavat odotuksiaan seurakuntaan. Vastapainoksi tarvitaan hiljaisuutta. Viime mainitun tarve minussa on kasvanut piispavuosien saatossa.

Vahvuutesi ja heikkoutesi?
Olen mielestäni hyvä kuuntelemaan. Nykyisin tuntuu siltä, että kärsivällisyys on entistä useammin koetteella. Särmikkyyttäkin voisi olla sopivasti enemmän.

Ketkä henkilöt elämässäsi ovat vaikuttaneet sinuun eniten?
Aiemmilta sukupolvilta olen oppinut periksiantamattomuutta, määrätietoisuutta ja lempeyttä. Teologian opinnoissa paljon olen saanut professori Tuomo Mannermaalta. Piispojen joukossa on monia, joiden työtoveruudesta ja oivalluksista olen usein iloinnut. Puolisoni on viisas ja elämää ymmärtävä nainen. Ammattinsa vuoksi hän tuo toisenlaista näkökulmaa kirkon asioiden pohtimiseen (toim. huom. hammaslääketieteen lisensiaatti ja filosofian tohtori).

Millainen ukki/vaari olet?
Minua kutsutaan vaariksi tai sitten käytetään lyhennelmää ”vaa”. Olemme Annin kanssa halunneet opettaa lapsenlapsille ruokarukouksen ja iltarukouksen. Yhteiset touhut heidän kanssaan ovat suuri ilonaihe. Yritämme isovanhempina helpottaa vanhempien arkea sen mukaan kuin he toivovat.

Mitä teet mieluiten vapaa-ajalla?
Jos mahdollista, menen mökille. Luen mieluusti. Kunnon ylläpitäminen on entistä tärkeämpää.

Paras hetki päivässä?
Niitä on monia, päivän ohjelmasta riippuen. Se hetki, kun on ajanut hiippakunnan laidalta iltamyöhällä sateella kotia kohti ja päässyt ehjänä perille. Sellainen on myös lukuhetki ennen nukahtamista.

Mitä haluat tehdä eläkkeellä?
Vaikea vastata. Saapa nähdä. Tutkijan kammio voisi kutsua.

Taito, jonka haluaisit vielä oppia?
Italian kielen. Helpottaisi asiointia ja keskustelua paikallisten kollegojen kanssa.

Kuka on idolisi?
Sellaista minulla ei ole.

Miten piispa rentoutuu?
Oman perheen ja lähimpien ystävien seurassa italialaisen ruoan äärellä. Silloin jutellaan ja myös teologiseerataan.

Kerro jotakin, mitä emme sinusta tiedä?
Olen pitkäaikainen Hetku-lehden tilaaja ja lukija. – Siis minkä? Ota selvää.

Missä sielu lepää?
Mökillä järven rannalla Laukaassa.

Artikkeli Sielu lepää järven rannalla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Piispantarkastus on nykyään piispan ja muun Lapuan hiippakunnan henkilöstön johdolla tapahtuva seurakunnan toiminnan ja hallinnon tarkastelu, tiivistää Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala.

Piispantarkastus sisältää kohtaamisia työntekijöiden, luottamushenkilöiden, yhteistyökumppaneiden ja seurakuntalaisten kanssa. Tämän lisäksi piispa Simo Peura seurueineen tapaa vierailun aikana muun muassa Jyväskylän kaupungin, sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yliopiston ja median edustajia.

– Koronatilanne aiheuttaa tiettyjä rajoituksia ohjelmaan. Myös tilaisuuksien kokoa on ollut pakko rajoittaa. Useita tilaisuuksia voi kuitenkin seurata myös suorana verkossa, Viitala kertoo.

Piispantarkastus huipentuu piispanmessuun, joka on seurakunnan yhteinen juhla.

Edellinen piispantarkastus pidettiin Jyväskylän seurakunnassa kymmenen vuotta sitten.

Piispantarkastus

Seurakuntalaisille avoimia tilaisuuksia ovat:

• Aloitushartaus ke 23.9. klo 9 Kaupunginkirkossa
• Oi riemun rikkautta -konsertti pe 25.9. klo 18 Taulumäen kirkossa
• Piispanmessu su 27.9. klo 10 Taulumäen kirkossa

Tilaisuudet ovat katsottavissa suorana myös Henki &elämän Youtube-kanavalla.

Seuraavia tilaisuuksia voi seurata koronatilanteen vuoksi vain verkossa Henki & elämän Youtube-kanavalla:

• Keskustan alueseurakunnan toimitilojen siunaus to 24.9. klo 13 Valtiontalossa
• Paneelikeskustelu pe 25.9. klo 13. Keskustelun aiheena on Mitä hyvää voisimme oppia poikkeusajoista? Paneelissa ovat mukana yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen ja erikoistutkija Terhi Tuukkanen lapsiasiavaltuutetun toimistosta.

Artikkeli Piispa Simo Peura Jyväskylässä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Piispan työtä Häkkinen kuvaa näköalapaikaksi kirkkoon ja yhteiskuntaan. Työhön sisältyy hallinnollisia tehtäviä ja paljon kokouksia, pappien vihkimistä ja kaitsentaa sekä ekumeenista yhteistyötä, hänellä erityisesti Venäjän suuntaan.
– Minulla ei ole työaikaa eikä esimiestä, ja muut täyttävät kalenterini. Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia, on paljon tapaamisia ja työtä julkisuudessa.

Piispan kanta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen oli selkeä. Suomen laki mahdollistaa sen, mutta kirkon omat säännökset eivät. Kirkon perusvakaumuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen. – Toiveeni on, että oppisimme elämään toistemme kanssa silloinkin, kun olemme eri mieltä.

Piispantarkastuksessa Häkkinen on kääntänyt toiminnallisen katseen menneisyydestä tulevaan. Iitin seurakunnassa huomisen haasteet ovat tutut: väestön väheneminen vaikuttaa toimintaedellytyksiin.
– Toiminnallisesti tarvitsemme uutta dynaamisuutta jumalanpalveluselämään, sillä seurakunta on ennen kaikkea jumalanpalvelusyhteisö, Seppo Häkkinen sanoo.

Artikkeli Työtä näköalapaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.