Palveleva puhelin tarjoaa keskusteluapua nimettömänä ja luottamuksellisesti, siksi Mirja ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään. Kun soittajienkaan ei tarvitse esitellä päivystäjille itseään, on sekä keskusteluavun antaminen että avun pyytäminen helpompaa.

Päivystäjänä toimiminen on alusta lähtien tuntunut Mirjasta hänelle parhaiten sopivalta vapaaehtoistyöltä.

– Tietoisuus siitä, että voin tarjota keskusteluapua sitä tarvitseville, motivoi minua tähän työhön. Kun toimii kuuntelevana korvata toiselle, saa myös itse paljon, hän sanoo.

Kuuntelemisen taito tärkeää

Mirja toimii asiakaspalvelutyössä, jossa saa päivittäin jakaa ihmisten iloja ja suruja. Myös Palvelevan puhelimen päivystäjä auttaa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Kuuntelemisen taito onkin päivystäjän tärkeimpiä taitoja.

– Yritän olla läsnä jokaisessa keskustelussa ja annan ihmisten rauhassa puhua loppuun. Keskustelua käydään soittajan ehdoilla. Päivystäjänä yritän kysymysten avulla kartoittaa tilannetta, jolloin soittaja löytää ehkä uusia näkökulmia elämäänsä.

Vakiosoittajat Mirja tunnistaa jo äänestä. Heitä osuu tosin omalle kohdalle nykyisin harvoin Palvelevan puhelimen muututtua valtakunnalliseksi joitakin vuosia sitten. Nyt puhelu saattaa tulla mistä päin Suomea tahansa.

Juhlapyhät vaikeita

Palvelevaan puhelimeen soittaa kaikenikäisiä ihmisiä. Useimmiten soittajaa kalvaa yksinäisyys ja erilaiset ihmissuhdeongelmat perheessä, parisuhteessa tai työpaikalla.

– Vaikeimpia aikoja ovat juhlapyhät, etenkin joulu ja juhannus, jotka ovat perhekeskeisiä juhlia. Monilla ei ole ketään, jonka kanssa juhlaa voisi viettää. Silloin yksinäisyyttä ja siihen liittyvää ahdistusta ja surua halutaan jakaa Palvelevan puhelimen päivystäjän kanssa.

Yksinäisyyden lisäksi masennus ja ahdistus nousevat keskusteluissa esille lähes jokaisella päivystysvuorolla.

– Rankimpia ovat itsetuhoisten soittajien kanssa käydyt keskustelut, mutta onneksi useimmat vaikeat tilanteet selviävät puhumalla, Mirja kertoo.

Asioita voi käydä läpi työnohjauksessa

Päivystäjät saavat työnohjausta mahdollisimman pian jokaisen päivystysvuoron jälkeen. Työnohjausryhmissä on mahdollisuus käydä läpi puheluiden aiheuttamia tunteita ja ajatuksia.

– Ryhmän tuki ja työnohjaus ovat tärkeä osa päivystystä. Ryhmässä oppii ymmärtämään laajemmin päivystystyössä esiin tulleita asioita. Lisäksi on ollut mahtava tutustua toisiin päivystystyötä tekeviin.

Vaikka yksinäisyys ja monet muut ongelmat korostuvat Palvelevan puhelimen toiminnassa, iloa päivystykseen tuovat soittajien jakamat hyvät asiat.

– Joku on löytänyt elämänkumppanin, joku toinen iloitsee omista tai lapsenlapsistaan. Olen saanut myös kokea, miten joku vakiosoittaja on päässyt elämässä eteenpäin.

”Tavallisen ihmisen
taidot riittävät”

Keski-Suomen alueella toimii 120 vapaaehtoista päivystäjää. Joka syksy haetaan uusia vapaaehtoisia vuoden kestävälle peruskurssille, joka käsittää viisi koulutuspäivää. Palvelevan puhelimen toiminnanohjaaja Jaana Ristonmaa muistuttaa, että mukaan voi tulla vaikka kesken kurssin.

Päivystäjäksi hakeutuvalta edellytetään sitoutumista toimintaan vähintään vuodeksi kerrallaan. Päivystysvuoroja on vuodessa 7-8 ja ne kestävät kerrallaan 2,5-3 tuntia.

Päivystäjällä ei tarvitse olla sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutusta.

– Tavallisen ihmisen taidot riittävät, Ristonmaa sanoo.

Päivystäjänä pitkään toiminut Mirja rohkaisee niitä, jotka miettivät kurssille hakeutumista.

– Ilman muuta mukaan, jos tämän tyyppinen vapaaehtoistyö kiinnostaa.

Tiesitkö?

Palveleva puhelin

• Suomen vanhin auttava puhelin.
• Palvelevan puhelimen uusi numero on 0400 22 11 80.
• Päivystys on joka ilta su-to klo 18-01 sekä pe-la klo 18-03.
• Keskusteluapua tarjotaan nimettömänä ja luottamuksellisesti.
• Kirkon keskusteluapua saa myös Palvelevan chatin, Palvelevan netin ja Palvelevan kirjeen kautta.

Artikkeli Palvelevassa puhelimessa puhutaan arjen iloista ja suruista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.