Kun Vättö avaa suntion toimenkuvaa, paljastuu ammatin takaa monipuolinen työkokonaisuus.
– On seurakunnan omia tapahtumia, kuten häät, ristiäiset, hautajaiset ja konfirmaatiot, mihin pitää valmistella tilat sekä papin varusteet ja virret kanttorin kanssa. Sielun-, hää-, kaste- ja kirkonkellojen on soitava ajallaan.

Tämän lisäksi on konsertteja, kerhoja ja muita tapahtumia, joissa suntio toimii vahtimestarina ja järjestysmiehen roolissa. Hän huolehtii, että poistumistiet, hälyttimet ja kaikki järjestelyt ovat asianmukaisesti kunnossa.
– Suntio on talonmies ja vastaa siitä, että kaikki pelaa. Sähkö, vesi, viemäri ja muu tekniikka mittarilukemien ilmoittamista myöten tulee hoitua. On runsaasti siivoamista, maalausta, kunnostustyötä; tässä työssä tulee kaikenlaista vastaan.

OPPISOPIMUKSELLA suntion ammattiin kouluttautuva Vättö valmistuu vuoden 2021 alussa. 18 kuukauden oppisopimusjakso käynnistyi kolmen kuukauden työkokeilulla toukokuussa 2019. Nyt hän on toista kesää harjoittelijana Kuusankosken kirkossa, sekä tekee lisäksi avustavia töitä seurakuntakeskuksessa ja tuuraa Jaalan kirkon suntiota.
– Suntion työ on osoittautunut yllättävän mielekkääksi. Kirkkovuosi on pitkä ja siihen sisältyy paljon tapahtumia, joista osa on eri vuosina eri aikaan, joten opittavaa riittää vuosiksi.

Vättö opiskelee suntioksi työn ohessa, opiskelu tapahtuu Järvenpäässä. Ennen koronapandemiaa hän vietti siellä 2–3 päivää viikossa, sittemmin etäopiskelu ja Teams ovat tulleet tutuksi. Muutaman päivän jakso Järvenpäässä on vielä tulossa.
– Pääosin tämä on työssä oppimista, mikä toimii erittäin hyvin. Suosittelen oppisopimuskoulutusta lämpimästi kaikille uutta ammattia pohtiville.

KOTIOLOISSA vuonna 2016 sattunut työtapaturma johti Vätön uuden urasuunnitelman eteen. Murtunut ranne oli kipsissä liian pitkään, mistä aiheutui jäätynyt olkapää ja niveljäykkyyttä.
–  Olin liian nuori siirtymään sairauseläkkeelle, minulla oli vielä 12 vuotta työikää jäljellä. Työterveyslääkäri kertoi minulle vakuutusyhtiön kustantamasta koulutuksesta, mihin tartuin.

Hän mietti uutta urasuunnitelmaa työvalmentajan kanssa, ja esiin noussut suntion ammatti vaikutti mielenkiintoiselta. Työt omakotitalossa ja mökillä antoivat pohjaa käytännön töihin.

Tähteen ja Väkkärän maisemissa varttunut Kuusaan poika Vättö pääsi tehtaalle töihin 18-vuotiaana. Nuorella miehellä ei tuolloin ollut isompia ura-ajatuksia.
– 32 vuotta vierähti paperikoneiden äärellä, se on uskomattoman pitkä aika. Kun yksi kone pysähtyi, siirryttiin seuraavalle. Olen nähnyt alan kehityksen läheltä.

Nyt Vätön löysi alkaa arkisin normaalisti aamuseitsemältä, mukaan mahtuu myös ilta- ja viikonloppuvuoroja. Maanantai ja tiistai ovat tyypillisesti vapaapäiviä. Suntion työ on ajoittamista, rytmittämistä ja tilanteisiin sopeutumista, mikä sopii Jaakko Vätölle.
– Suntio tapaa paljon erilaisia ihmisiä sekä saa tehdä vaihtelevaa sisä- ja ulkotyötä. Olen erittäin tyytyväinen valintaani, tätä teen todennäköisesti ja toivottavasti eläkkeelle siirtymiseen asti.

Artikkeli Paperikoneen pauhusta kirkonkellojen kuminaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.