Aloitin viulunsoiton kuusivuotiaana. Opiskelin Kokkolassa alttoviulun soitonopettajaksi ja Jyväskylässä musiikkiterapeutiksi. Opinnoissani tiesin varmasti, että olen oikealla alalla.

Vaihteleva työni on vuorovaikutuksen hakemista ja vuorovaikutuksessa olemista musiikin avulla. Nuorin asiakkaani on ollut kolmevuotias ja vanhin 103-vuotias.

Olen yrittäjä. Jaan työtilat ja teen työtä yhdessä muiden terapeuttien kanssa. Kollegat ovat arvokas tuki ja auttavat luomaan tärkeitä verkostoja.

Joku viisas on sanonut, että musiikki antaa ajalle merkityksen. Huomaan sen työssäni joka päivä. Merkitys, vuorovaikutus ja kohtaaminen hetkessä syntyy musiikin kautta. Kuuntelemme tai teemme yhdessä musiikkia ja ääntä eri tavoin.

Minulla voi olla asiakkaana lapsi, joka saa negatiivista palautetta vilkkautensa takia. Musiikkiterapiassa löydämme ja kasvatamme sitä, mikä hänessä on hyvää ja luomme onnistumisen kokemuksia. Musiikki auttaa käsittelemään tunteita.

Olen tavannut ihmisiä, joilla on erityyppisiä rajoitteita ja vammoja, ja joukkoon mahtuu surullisiakin kohtaloita. Siksi olen miettinyt paljon ihmisarvoista elämää ja sen määritelmää.

Työni on opettanut, että en voi tehdä kenenkään puolesta asioita, mutta voin seisoa rinnalla. Tehtäväni on auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja kasvattamaan niitä. Näen, kuinka toimintakyky ja elämänilo alkavat löytyä. On palkitsevaa olla mukana prosessissa.

Viululla on edelleen tärkeä osa elämässäni. Soitan itse eri kokoonpanoissa ja vien työssäni musiikkia ikääntyvien tehostetun palvelun yksikköihin. Uusin alue on kulkeminen kotipalvelun työntekijän mukana kotikäynneille. Olen nähnyt, kuinka tiukoilla kotihoidossa ollaan. Se on rankka työkenttä ja vaatii kipeästi lisää resursseja. Ihmisten yksinäisyys riipaisee.

Terapeutti ei ole asiantuntija omassa elämässään, mutta onneksi ikä lisää lempeyttä myös itseä kohtaan.

Artikkeli Musiikki antaa ajalle merkityksen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kun Jumala sanallaan Sofian loi, Hän tarkoitti samalla näin: Sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua.

Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on

Sofia kiirehtii jo kauemmas tutkimaan kiinnostavia soittimia ja kavereiden sukkia. Alisa, 2, kuuntelee oman laulunsa turvallisesti äidin sylissä keinuen.

– Ilmaisuun ei välttämättä tarvita sanoja. Ilmeet, eleet ja rytmiin eläytyminen kertovat paljon. Musiikki on kieli, tapa kommunikoida, sanoo varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen.

Musiikkiterapeuttina Hassinen tietää musiikin monet myönteiset vaikutukset. Tutkittua tietoa löytyy paljon. Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita, jotka liittyvät tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

Kultahippujen ryhmässä pääosassa on kuitenkin musiikin ilo ja yhdessäolo.

– Näiden lasten ja vanhempien arjessa lääkäri- ja terapiakäynnit ovat liiankin tuttuja. Muskari saa olla viikoittainen ilon ja rentoutumisen hetki ilman suorittamista, Hassinen toteaa.

Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on, ja kaikki tavat osallistua ja ilmaista itseään ovat sallittuja. Erityistarpeet eivät rajoita musiikista nauttimista.

Muskari on monelle mieluinen harrastus

Muskari on monelle vanhemmalle mieluinen harrastus lapsen kanssa ja mahdollisuus iloita yhdessäolosta rauhassa.

– Täällä on joka kerta kivaa. Sofian isän kanssa vuorottelemme siitä, kumpi pääsee tytön kanssa muskariin.

– Tänne on helppo tulla, ei tarvitse selitellä kenellekään mitään eikä vastailla kysymyksiin, kertoo Sofian äiti, Merja.

Sofia ja Alisa aloittivat Kultahipuissa syksyllä. Tyttöjen yhteinen fysioterapeutti kertoi ryhmästä Sofian äidille. Alisan äiti sai vinkin toiselta äidiltä Leijonaemojen tapaamisessa.

Muskarissa on suunniteltu runko, mutta silti mennään tilanteen mukaan. Juttelulle ja jakamiselle annetaan aikaa. Välillä tunnelma on hyvinkin intensiivinen, koska musiikki löytää tien syvälle, herkistää ja nostaa monenlaisia tunteita pinnalle.

Musiikin avulla voi tunnistaa ja ilmaista suuriakin tunteita, kuten pelkoa, vihaa tai iloa, turvallisella ja hyväksytyllä tavalla.

Musiikkihetki on aikamoinen aistitulva

Hassinen säestää lauluja pianolla. Välillä soi huilu tai ukulele. Kaikki saavat kokeilla millaista ääntä rummuista tai marakasseista tulee. Iloinen rytmi kutsuu keinumaan ja tanssimaan. Loppulaulun jälkeen Crista-äiti huomaa, että Alisa alkaa olla väsynyt.

– Musiikkihetki on Alisalle aikamoinen aistitulva. Tyttö selvästi tunnistaa tutut laulut ja tykkää olla täällä.

Terhi Hassinen suunnittelee jo ensi syksyn muskareita. Ilmoittautuminen myös Kultahiput-ryhmään on alkanut.

Artikkeli Hetki ilman suorittamista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.