Musiikki kulkee ihmisen elämässä sikiövaiheesta viimeiselle matkalle ja vaikuttaa meihin monella tavalla. Se viihdyttää siivotessa, antaa virtaa lenkillä tai tarjoaa suuria elämyksiä konsertissa, elokuvissa ja festareilla. Musiikin avulla säädellään tunteita, edistetään oppimista ja vahvistetaan yhteenkuuluvuutta. Se on myös olennainen osa identiteettiämme.

– Musiikki on oman minän yksi rakennuspalanen. Sen kautta rakennetaan omaa elämäntarinaa, toteaa apulaisprofessori Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta.

Se, minkälaista musiikkia kukin mieluiten kuuntelee, on yksilöllistä ja tilannesidonnaista. Saarikallio korostaa, että ihminen voi tykätä hyvin erilaisesta musiikista eri tilanteissa ja tarkoituksissa.

– Tilanteet määrittävät paljon sitä, miten reagoimme musiikkiin. Joku voi käydä esimerkiksi tansseissa, missä soitetaan sellaista musiikkia, jota ei ikinä kuuntelisi autolla ajaessaan.

Musiikin vaikutus minuuden kasvuun ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin on tärkeää juuri teinivuosina.

Aikuisen musiikkimieltymykset juontavat juurensa vahvasti nuoruusikään. Musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa eniten se, mitä on tottunut lapsuusperheessään ja kaveripiirissään kuulemaan.

– Läheisten ja tärkeiden ihmisten kuuntelema musiikki rakentaa sitä palettia, josta valitsemme myöhemmin omaa lempimusiikkia. Usein haemme tutusta genrestä musiikkia tiettyyn tilanteeseen ja tunnelmaan, vaikka lohduttamaan tai energiaa tuomaan, kertoo Saarikallio.

Nuoruusvuosien merkitys musiikkimaun kehittymiseen perustuu siihen, että silloin elämässä tapahtuu isoja muutoksia, joihin sopeutumisessa musiikki auttaa.

– Nuoruus on tunnepitoista aikaa, ja teini-ikäisen tunteiden säätelyn taidot ovat vasta kehittymässä. Tässä elämänvaiheessa musiikki tarjoaa keinon purkaa ahdistusta tai kaikupohjan omille pohdinnoille. Musiikin vaikutus minuuden kasvuun ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin on tärkeää juuri teinivuosina, Saarikallio kuvaa.

Nuoruusikään liittyvät musiikkikokemukset pitävät sen aikaisen musiikin aina tärkeänä osana musiikkimakua. Se muuttuu kuitenkin läpi elämän. Monet aikuiset löytävät uusia musiikkimaailmoja esimerkiksi lastensa musiikkimaun kautta.

Myös Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että teini-iän suosikkimusiikki kulkee kuulijansa mukana koko elämän.

– Kaikkialla maailmassa noin puolet ihmisten suosikkibiiseistä on niitä, joita he ovat kuunnelleet eniten nuoruusvuosinaan, sanoo johtava tutkija Kari Tervonen tutkimuksen toteuttaneesta Omnicom Media Groupista.

Myös persoonallisuuden ja musiikkimaun välillä on löydetty yhteyksiä. Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että ulospäinsuuntautuneisuus ohjaa ihmisiä pop-musiikin pariin.

– Ekstrovertit käyttävät rytmikästä musiikkia vaikkapa siihen, että lähtevät kavereidensa kanssa ulos tanssimaan tai kutsuvat ihmisiä kylään. Elämyshakuiset henkilöt taas ovat tyypillisesti mieltyneet vähän monimutkaisempaan musiikkiin, kuten jazziin tai klassiseen musiikkiin, Suvi Saarikallio havainnollistaa.

Gallup: Mitä musiikkia kuuntelet ja miksi?

”Juuri nyt kuuntelen kuulokkeista Radio Suomipopin Aamulypsy -ohjelmaa. Suosikki­musiikkigenreni on kasarirock, vaikka yleensä kuuntelenkin paljon podcasteja, enkä niinkään musiikkia.”

”Kuuntelen musiikkia, jota radiossa soitetaan. Joskus myös muut soittavat musiikkia minulle. Kavereiden kanssa kuuntelemme genreistä pääosin rockia, sillä siitä saa hyvää fiilistä.”

”Tällä hetkellä fiilistelen tämän syksyn Vain elämää -ohjelman biisejä. Haikea ja surullinen musiikki tuo lohtua ja toimii hyvänä taustamusiikkina silloin, kun teen jotain muuta. Ystävieni kanssa kuuntelemme suomi-iskelmää.”

”Kuuntelen erilaista musiikkia, hevirockia ja kevyempää kamaa. Musiikki tuo hyvän fiiliksen. Musiikki­makuni on pysynyt suhteellisen samana koko elämäni ajan. Useimmiten kuuntelen ulkomaista tuotantoa.”

”Viimeisimpänä olen kuunnellut lasten­musiikkia ja Naatti­orkesteria, joka voitti Vuoden lastenlevy -palkinnon Jellona­gaalassa tänä vuonna. Olemme kuunnelleet sitä yhdessä lapsen­lapseni kanssa.”

”Olen aina pitänyt hengellisestä ja klassisesta musiikista. Pojanpoikani tykkää virsistä, joten kuuntelemme niitä. Pidän erityisesti Lasse Heikkilän ja Pekka Simojoen tuotannosta. Nuorempana on tullut kuunneltua myös iskelmää.”

Artikkeli Olet mitä kuuntelet julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.