Elimäen seurakunnan diakoni Helena Puhakka tähdentää heti alkuun kohtaamista.
– Kun menen esimerkiksi pitämään hartaushetkeä, esittelen itseni aina, ihan joka kerta. Keskusteluhetkissä nappaan kiinni tunteesta ja kokemuksesta, faktat eivät ole oleellisia. Virka-asu, risti kaulassa tai pöydälle rakennetulla pikkualttarilla, tutut esineet, liturgiset värit ja muut symbolit ovat tärkeitä.

Toistuvuus, eteneminen saman kaavan mukaan ja tiettyjen tuttujen palasten, kuten Isä meidän -rukouksen ja Herran siunauksen käyttäminen auttaa sanoman sisäistämisessä. Samaa pätee virsiin, lauluihin ja teksteihin. Perinteiset jo pyhäkoulussa tai koulussa opitut kertomukset, esimerkiksi Jeesus, hyvä paimen, toimivat parhaiten.

Puheen tulee olla selkeää ja rauhallista. Muistisairaalle on annettava aikaa, jotta hän ehtii mukaan. Hengellisyyden kokeminen tulee ilon ja hyvän olon kautta, mitä musiikki, ilmeet ja puhe ilmentävät.

Puhakka muistuttaa, että meille ominainen kirkkovuosikierto ei ole muistisairaalle niin oleellinen. Niinpä virsi Maa on niin kaunis saattaa soida hoivakodissa – on sitten joulu tai juhannus.

Seurakunnan toimintaan muistisairaiden parissa kuuluvat kerhot ja koti- ja laitoskäynnit. Käynteihin sisältyy yhteisiä hartaus- ja rukoushetkiä sekä ehtoollinen sopimuksen mukaan. – Myös kotiehtoollinen on mahdollinen ja sitä kannattaa rohkeasti pyytää.

Puhakka muistuttaa, että muistisairauksista kärsivillä ihmisillä ja heidän perheillään on oikeus hengelliseen elämään, ja sen toteutumista on meidän kaikkien tuettava. Muiden seurakuntalaisten mukana oleminen muistisairaan arjessa on oleellista niin päivittäisissä tapahtumissa, kaverina kirkkomatkalla kuin seuralaisena tilaisuuksissa tai kotona.
– Lähimmäisenrakkaus ohjaa kristityn elämää ja edellyttää, että autamme heikkokuntoista ihmistä. Pitää muistaa, että muistisairaalla on oma tarinansa ja muistonsa kerrottavana.

Usein seurakunnat tekevät yhteistyötä paikallisten muistijärjestöjen kanssa. Erilaiset asiantuntijat ovat jatkuvasti toivottuja puhujavieraita eri kerhoissa ja tilaisuuksissa. Aiheina erityisesti aivo- ja muistiterveys kiinnostavat.

Muistimessu Korialla 14.10.

Kouvolan rovastikunnan yhteinen Muistimessu pidetään Korian kirkossa sunnuntaina 14.10. kello 12. Messu päättää samalla valtakunnallisen Vanhustenviikon. Muistimessun jälkeen nautitaan kirkkokahvit. Paikalla on Kouvolan seudun muisti ry:n väkeä.

Artikkeli Tunnetta, iloa ja hyvää oloa muistisairaan kohtaamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hoitotestamentti on tahdonilmaus omasta hoidosta sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden varalta. Se voi sisältää myös toiveita hoivan arkeen liittyvistä asioista.

”Haluaisin, että hiukseni olisivat hyvin leikatut ja huuliin voisi sipaista välillä punaa. Haluaisin viettää elämäni pitkissä Marimekon yöpaidoissa ja joskus ottaisin mielelläni lasin viiniä.”

Asianajaja Kirsi Wähäaho kehottaa miettimään etukäteen, miten haluaisi omia asioitaan hoidettavan silloin, kun ei itse siihen enää kykene. Hoitotestamentteja Wähäaholta kysytään harvoin, mutta edunvalvontavaltakirjoja tehdään jo lisääntyvässä määrin.

– Nuoremmatkin ihmiset ovat havahtuneet miettimään tulevaisuuttaan, Wähäaho sanoo.

Edunvalvontavaltakirja on hoitotestamenttia laaja-alaisempi asiakirja. Siinä voidaan terveyden- ja sairaanhoidon lisäksi määritellä, miten taloudelliset asiat hoidetaan, kun asianomainen ei siihen enää itse kykene.

”Mulla on semmoinen toive, että elämää ei keinotekoisesti pidetä yllä, jos ei ole toivoa paranemisesta. Mitään turhia hoitotoimenpiteitä ei sitten enää tehdä.”

Toiveita myös arkisista asioista

Emma Honkanen toimii lääkärinä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen keskussairaalan Kotisairaalassa, jossa hoidetaan muun muassa saattohoitopotilaita.

– Hoitoon liittyvät asiat askarruttavat potilaita vaihtelevasti. Toisia paljon, toisia yllättävänkin vähän. Ehkä luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon on riittävän hyvällä tasolla, että uskalletaan antaa muiden päättää.

Jos potilas kertoo hoitotahdosta, Honkanen haluaa mielellään keskustella tarkemmin hoitotahdon sisällöstä, sillä yleensä hoitotahto on tehty lomakkeella, jossa hoitoon liittyviä asioita on määritelty aika yleisellä tasolla. Miten määritellään esimerkiksi toivo paranemisesta tai mitä on elintoimintojen keinotekoinen ylläpitäminen? Nämä eivät ole Honkasen mukaan ihan yksiselitteisiä asioita.

Myös arkisempien toiveiden ilmaiseminen hoitotestamentissa on Honkasen mielestä tärkeää.

– Olen nähnyt hoitotahtoja, joissa on erilaisia hoivaan liittyviä toiveita mieliruuasta mielimusiikkiin sekä läheisten läsnäolosta elämän loppuvaiheessa.

– Aina kaikkien toiveiden toteuttaminen ei ole mahdollista, mutta on tärkeää, että potilas pääsee vaikuttamaan omaan hoitoonsa mahdollisuuksien mukaan. Hoitotahto toimii raamina lääkärin tekemille lääketieteellisille päätöksille, Honkanen sanoo.

”Hoitotahtoni on tarkoitus helpottaa lasteni tulevia aikoja. Ei tarvitse miettiä, kun olen tahtoni ilmaissut. Ja hautajaiset on myös siinä käyty läpi.”

Turvaa vanhuuden varalle

Hoitotestamentilla voi varautua myös vanhuuden heikkouden varalle. Siihen voi kirjata toiveita esimerkiksi hoitopaikasta tai arjen pienistä yksityiskohdista.

– Jokaisen kannattaisi miettiä, mitkä ovat ne asiat, jotka elämän loppuvaiheessa ovat tärkeitä ja merkityksellisiä, Jyväskylän kaupungin Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäällikkö Anna-Liisa Heiskala sanoo.

Suurimmalla osa palveluasumiseen tulevista asiakkaista on jonkinasteinen muistisairaus. Hoidoista ja muista arjen asioista keskustellaan usein omaisten kanssa, sillä harvalla asiakkaalla on hoitotestamenttia.

– Perusarkeen liittyvät toiveet esimerkiksi päivärytmistä ja ruokailusta pystymme varmasti huomioimaan, mutta jossakin vaiheessa resurssit tulevat vastaan, Heiskala huomauttaa.

”Jos olen sidottu paikalleni ja elinaikani on muutamissa viikoissa, haluan, että läheiseni ja ystäväni kävisivät luonani jakamassa muistoja ja tuomassa omia terveisiään.”

Hoitotahto muistisairauden varalta

Hoitotestamentista puhuminen kuuluu vakiona Keski-Suomen Muistiyhdistyksen antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Tulevaisuuteen varautumisesta keskustellaan viikoittain.

– Aika usein törmään siihen, ettei asiaa ole mietitty lainkaan. On äärimmäisen tärkeää, että hoitotahdosta puhutaan riittävän aikaisessa vaiheessa, kehittämispäällikkö Ulla Halonen sanoo.

Muistiyhdistyksessä ohjataan aina tekemään laaja-alaisempi hoitotestamentti, jossa terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvien asioiden lisäksi tuodaan esiin toiveita ihan arkisistakin asioista.

– Tykkäänkö tummasta vai vaaleasta leivästä, haluanko nukkua sukat jalassa vai ilman tai mikä on hengellinen vakaumukseni. Pitäisi pohtia, mitkä ovat juuri minulle tärkeitä asioita. Jonain päivänä sairaus etenee niin, ettei omista asioista pysty enää kertomaan, Halonen muistuttaa.

Hoitotestamentti kannattaa tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun diagnoosi muistisairaudesta on saatu.

Tiesitkö?

• Hoitotahdolla kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden varalta.
• Hoitotahdossa voi kertoa esimerkiksi elvytyskiellosta, mutta myös toiveita hoivan arkeen liittyvistä asioista.
• Hoitotestamentti on hoitotahdon kirjallinen muoto.
• Hoitotestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten oikea testamentti.
• Hoitotahdon voi ilmaista lomakkeella, joita voi tulostaa muun muassa Muistiliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta.
• Hoitotahtokortti kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Se kannattaa säilyttää lompakossa tai käsilaukussa. Hoitotahtokortteja saa esimerkiksi apteekeista.

Artikkeli Turvaa hoitotestamentista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.