Mitä haittaa on uljaasti kukkivista lupiineista, saattaa moni ihmetellä. Miksi se on listattu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi? Syy on se, että tämä rehevästi leviävä hernekasvi vie elintilaa luonnonvaraisilta niittykasveilta, joissa hyönteiset viihtyvät. Luonto yksipuolistuu.

Jyväskylän seurakunnassa on ryhdytty hävittämään lupiineja entistä järjestelmällisemmin. Ylipuutarhuri Mervi Muinosen mukaan seurakunnan maa-alueista eniten lupiineja kasvaa Vesalan leirikeskuksen torpan alueella. Siellä partiolaiset kaivoivat toukokuussa talkoilla juurakoita ylös ja kitkivät kasvustoa.

– Kaikki vihreät maanpäälliset osat jätetiin maahan kuivumaan. Juurakot jäivät kuivumaan pressun päälle, jotta niistä lähtee multa. Mullassa voi olla edellisvuoden siemeniä, kertoo Muinonen.

Seurakunnan vihertyöryhmä kävi sen jälkeen ajamassa trimmerillä alueen. Kesän kuluessa sama tehdään vielä pari kolme kertaa, jotta kasvit eivät pääse kukkimaan ja siementämään.

Ensi vuoden keväällä järjestämme isot talkoot.

Muinonen arvioi, että lupiinien hävittämiseen Vesalasta kuluu muutamia vuosia. Aivan kokonaan ei lupiineista ehkä päästä eroon, mutta jo leviämisen estäminen on tärkeää.

– Ensi vuoden keväällä järjestämme isot talkoot. Samalla opimme lisää haitallisista kasveista ja ehkä myös eläimistä. Tervetuloa mukaan, Mervi Muinonen kutsuu.

Partiolaisten innokkuus ilahduttaa ylipuutarhuria. Valtavien juurakoiden nostaminen onnistuu talikolla ja lapiolla.

– Yksi pieni partiolainen kaivoi talkoissa ylös 40 isoa juurakkoa. Vain yksi sellainen mahtuu 10 litran ämpäriin.

Olisi tärkeää katkoa varret ennen kuin niihin kehittyy palkoja.

Partiolaiset ovat sitoutuneet kitkemään lupiineja aina, kun heillä on Vesalassa tapahtumia. Alue on kuitenkin niin suuri, että tarvitaan muidenkin apua. Seurakunta on antanut luvan kitkeä lupiineja kaikille Vesalassa tai muualla seurakunnan alueilla vieraileville.

– Olisi tärkeää katkoa varret ennen kuin niihin kehittyy palkoja. Juurakot ja kukkaosa pitää laittaa jäteastioihin, joita torpan alueelle­ on tuotu. Kasvijätteet toimitetaan sitten poltettavaksi energia- tai sekajätteenä. Lehtivihreän ja sen osan vartta, jossa ei vielä ole palkoja, voi jättää maahan, Muinonen opastaa.

Monilta seurakunnan maa-­alueilta lupiinit on saatu melko hyvin häviämään. Sarpatin leirikeskuksessa on noin 10 neliön alue, jossa lupiinien kukkavarret pitäisi pian katkoa pois. Sen voi tehdä kuka tahansa.

– Kukat voi kerätä maljakkoon. Ne voi heittää kompostiin, jos sen tekee ennen kuin ne ehtivät tehdä siemeniä.

Tiesitkö?

• Lupiini erittää maahan myrkkyä, joka estää muiden kasvien kasvun.
• Kun varressa kasvavat vihreät palot mustuvat, ne lopulta poksahtavat ja siemenet sinkoutuvat ympäriinsä. Siemenet saattavat säilyä itämiskelpoisina jopa 50 vuotta.
• Lupiinien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito (maljakkoon saa kerätä) sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
• Lupiinien hävittämiseen on pyydettävä lupa maanomistajalta.
• Lisää tietoa: vieraslajit.fi, meillakotona.fi/lupiinit

Artikkeli Kissankellot ja perhoset– tulkaa takaisin! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ahvenlampi sijaitsee Ullavassa, noin 30 kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Ahvenlammen vanhat mäntykankaat täyttävät METSO-ohjelman luonnonsuojelukriteerit.
Suojeltavalla alueella pitää olla erityinen luontoarvo, esimerkiksi vanha metsä, että se hyväksytään METSO-ohjelmaan.
– Ahvenlammen metsä on suurimmaksi osaksi yli 150-vuotiasta, tietää seurakuntayhtymän metsätyöryhmässä mukana ollut Jukka Paananen.
– Erityisesti Länsi-Suomessa on vanhaa metsää vain vähän, sillä yleensä metsä päätehakataan 70–90-vuotiaana.
Paananen mainitsee, että vanhoissa metsissä viihtyvät muun muassa kuukkelit.
– Meillä on kristittyinä vastuu luomakunnasta. Tehtävämme on viljellä ja varjella maata. Siksi on tärkeää, että myös seurakunnassa halutaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja estää esimerkiksi lajikatoja.

”Metsänhoidossa kohteen luonto-arvot voivat mennä sen taloudellisten arvojen edelle.”

Hannu Hyvärinen
tekninen isännöitsijä

Kokkolan seurakuntayhtymä on Suomen seurakuntatalouksista suurin metsänomistaja. Se hoitaa metsiään vastuullisesti.
– Metsänhoidossa kohteen luontoarvot voivat mennä sen taloudellisten arvojen edelle. Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiassakin painotetaan luontoarvojen kunnioitusta sekä metsien monimuotoisuuden edistämistä, kertoo Kokkolan seurakuntayhtymän tekninen isännöitsijä, METSO-ohjelman toteuttamisessa mukana ollut Hannu Hyvärinen.
Luontoa ei suojella pelkästään luonnonsuojelualueilla, vaan luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on myös osa metsänhoitoa.
– Vaikka metsiä hoidettaisiin talousmetsäperiaatteella, voidaan luonnon monimuotoisuutta edistää esimerkiksi suoja-alueilla, riistatiheiköillä ja tekopökkelöillä, täsmentää Jukka Paananen.
Metsätalous ja luonnon suojelu eivät siis ole vastakkaisia vaihtoehtoja.

Luonnonsuojelualue ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin.
– Päinvastoin, alue on tarkoitettu kaikkien virkistymiseen. Sitä voi käydä ihailemassa vapaasti, Jukka Paananen rohkaisee.
Ahvenlammen suojelualueen läpi kulkeva metsäautotie on erotettu rauhoitetusta alueesta.

”Meillä on kristittyinä vastuu luomakunnasta.”

Jukka Paananen

Ahvenlammen suojelupäätös lähti liikkeelle, kun Metsänhoitoyhdistys Keskipohja vinkkasi Kokkolan seurakuntayhtymän metsätyöryhmälle Ahvenlammen erityisestä luontoarvosta. Yhteinen kirkkoneuvosto päättikin vuonna 2021 jättää alueesta luonnonsuojeluhakemuksen.
Vuoden 2022 kesäkuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti Ahvenlammen alueen sisältävän METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, joten yhteinen kirkkoneuvosto teki suojelupäätöksen.

METSO-ohjelma

• vapaaehtoinen ohjelma, jonka kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja: turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä
• tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää
• METSO-kohteeksi tarjottu metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on
• ELY-keskus vastaa METSO-ohjelman toteuttamisesta, tekee suojelupäätökset ja maksaa puuntuotannon tulonmenetyksistä korvauksen
• suojelupäätös voi olla määraikainen tai lopullinen
• maanomistajuus säilyy suojelusta huolimatta

Lähde: mmm.fi/metso-ohjelma

Artikkeli Seurakunta kunnioittaa luontoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.