”Päämäärä on tehdä kirjoja, jotka saavat lukijat jäämään koukkuun lukemiseen. Herkkyysikä on alakoulun aikana. Jos lapsi jää lukemisen kelkasta, jää hän silloin monesta muustakin”, Tiuraniemi toteaa.

Yhtenä lukemisen ja tarinoiden tärkeimmistä ulottuvuuksista Tiuraniemi pitää empatiakyvyn kehittymistä.

Lukeminen lisää henkistä vapautta.

”Tarinoiden avulla saa elämänkokemusta ja voi esimerkiksi matkustaa universaalisti. Lukeminen lisää henkistä vapautta.”

Syvälukutaito uhattuna

Tiuraniemi on unelma-ammatissaan. Pesunkestävä himolukija jopa muistaa elävästi hurmioitumisen hetken, jolloin kirjaimista alkoi muodostua sanoja.

”Oma kirjastokortti oli lapsuuteni toteutunut unelma. Olin varmaan näky, kun talvella vedin perässäni pulkkaa kukkuroillaan kirjoja.”

Lukutaito on sivistyksen, demokratian ja tasa-arvon perusta. Tiuraniemi muistuttaa, että kieli on osa projektia nimeltä Suomi.

”Kun jokin asia on liian itsestään selvää, voi käydä niin, että sen arvostus laskee. PISA-tulosten mukaan motivaatiomme lukemiseen on pohjamudissa – vertailumaiden kolmanneksi huonoin. Tutkimusten mukaan joka kymmenennellä suomalaisella aikuisella on niin heikko lukutaito, etteivät he ymmärrä lukemaansa. Oppimisen digitalisointi vaatii uudenlaista lukutaitoa. Onko muutos ollut liian nopea?”

Lukemisen sirpaloituminen ja syvälukutaidon uhanalaisuus huolestuttavat Tiuraniemeä. Tekstit ovat lyhyitä, keskittyminen ja pysähtyminen harvinaista. Lukutaito sellaisena, kuin sen olemme oppineet tuntemaan, ei enää siirry. Yhdessä lukeminen on muuttumassa todella harvinaiseksi: enää joka neljännessä suomalaisessa lapsiperheessä luetaan kirjoja yhdessä.

Yhdessä lukeminen on muuttunut todella harvinaiseksi. Mitä on tapahtunut iltasatuhetkille?

”Mitä on tapahtunut iltasatuhetkille? Hetkille, joiden tarkoitus ei ole vaivuttaa lasta uneen kesken sadun, vaan keskustella yhdessä tarinasta ja päivän tapahtumista. Lukemalla ja kirjoittamalla oppii sanallistamaan ja jakamaan ajatuksensa, kommunikoimaan, jäsentämään ehjiä tarinoita ja rakentamaan kokonaisuuksia. Miten sirpaleista voi koostaa kokonaisuuden?”

Juoni, sydän ja samaistuttavuus

Aikuisille ja lapsille kirjoitettavalla kirjallisuudella on samat tulostavoitteet, mutta lapsille tekemisen henki on erilainen. Tiuraniemi kertoo, että lastenkirjallisuudessa keskitytään nyansseihin, eikä todellisuuden kaltaisuuden vaatimus ole niin rankka. On enemmän tilaa kokeilla ja rikkoa rajoja. Ei tarvitse olla vakavaa, vaikka onkin tärkeää.

Tiuraniemen mielestä lastenkirjallisuudessa voi käsitellä mitä tahansa teemoja, kunhan se tehdään loogisesti ja rehellisesti.

”Isoja teemoja, kuten kiusaaminen, erotilanteet tai ilmastonmuutos, käsitellään aina lapsen kautta. Se ei ole helppoa, saatikka sitten pyrkimys mennä uskottavasti nuoren nahkoihin.”

Nuorten puolella ilmiöt nostavat myynnin. Erityisesti heille lukeminen voi olla myös hyvin yhteisöllinen kokemus ja parhaimmillaan temmata kokonaisen sukupolven maailmanlaajuisesti mukaansa. J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarja osoitti tämän olevan mahdollista.

Kaikissa taidekokemuksissa on kysymys tunteiden tunnistamisesta. Siitä, mitä juuri kokemani minussa herättää.

Tiuraniemi pohtii kirjan ja elokuvan suhdetta. Hän pitää kirjaa armollisempana, sillä siinä lukijan persoona, kokemusmaailma ja mielikuvitus saavat vaikuttaa enemmän.

”Lukeminen on ajattelua, kuva ei vaadi niin paljon työskentelyä. Kuvaa kuitenkin tarvitaan mukaan enemmän ja enemmän. Kuvitus kiinnittää lukijan tarinaan ja palkitsee. ”

Kustantaja tuntee reseptin; Hyvässä kirjassa pitää olla vetoava juoni, sydän paikallaan ja lukijan pitää löytää siitä samaistumisen kohde.

”Ihan hirveän simppeliä. Parhaita tekstejä ovat ne, jotka saavat ajattelemaan. Kaikissa taidekokemuksissa on kysymys tunteiden tunnistamisesta. Siitä, mitä juuri kokemani minussa herättää.  Se, mikä ei herätä ajatuksia ja tunteita, ei myöskään jätä mitään muistijälkeä eikä vaikuta samalla tavalla.”

Artikkeli Miten saada lapset lukemaan? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– On vaikea löytää tehokkaampaa kehitysavun muotoa kuin Afrikan maihin suunnattu tohtorikoulutus. Tohtorit pystyvät opettamaan maansa lapsille lukutaitoa ja pitämään GraphoGamen avulla opetusta yllä, Lyytinen sanoo.

GraphoGame on tunnettu Suomessa yli kymmenen vuotta nimellä Ekapeli. Sadat tuhannet lapset ovat pelanneet sitä vuosien varrella, ja moni heistä on oppinut lukemaan sen avulla.

Ekapeli on Heikki Lyytisen, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Niilo Mäki -instituutin tutkimuksen hedelmä. Lyytinen ja kumppanit alkoivat tutkia 90-luvun alkupuolella lapsia, joiden suvussa oli lukivaikeutta.

Tutkimustulokset kertoivat, että erityistä apua koulutiensä alkutaipaleella tarvitsivat ne, joiden puhutun ymmärtäminen ei ollut kehittynyt normaalille tasolle kahden ja puolen vuoden iässä. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin Ekapeli.

Koulumotivaatio voi kärsiä

Lukemaan oppimisessa ei ole kysymys pelkästään lukemisesta. Lukemisen viivästyminen voi tuoda ongelmia, joita joutuu paikkailemaan vuosien ajan. Esimerkiksi lapsen koulumotivaatio voi kärsiä pahasti.

Huonommuuden tunne on pahinta mitä voi tapahtua.

– Kun lapset oppivat lukemaan, he huomaavat, että eivät ole sen huonompia kuin muut. Huonommuuden tunne on pahinta mitä voi tapahtua. Siitä syystä tämä systeemi kehitettiin, Lyytinen kertoo.

Ekapelistä saavat apua tänäkin päivänä erityisesti lapset, joiden suvussa on lukivaikeutta, ja jotka eivät osaa kirjaimia ennen koulua.

Lukutaito kaikille maailman lapsille

Jyväskylän yliopistosta eläkkeelle jäämisen jälkeen Heikki Lyytisen arkeen mahtuu lastenlasten kanssa touhuamisen lisäksi Unicef-professuuri. Sen tavoitteena on saada lukutaito kaikille maailman lapsille.

Professuuriin liittyen Lyytinen on ohjannut tohtorikoulutettavia viidessä Afrikan maassa. Kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja väittelijää kohti. Tähän mennessä suomalaiset ovat huolehtineet koulutuksen kuluista.

– Nyt näyttää siltä, että muistakin maista löytyy maksajia. Se on hyvä, sillä muuten professuurin tavoite ei voi tulla lähellekään maalia elinaikanani.

Ekapeli lähti maailmalle

Myös Ekapeli on lähtenyt maailmalle. Jyväskylän yliopisto myi GraphoGamen lisenssioikeudet jakelijalle, joka vie sitä ulkomaille. Tällä hetkellä peli löytyy sovelluskaupoista Norjassa, Ranskassa ja Portugalissa. Käännösversioita on tehty kuitenkin kolmestakymmenestä kielestä.

Laitoin sellaisen ehdon, että köyhissä maissa peli ei saa maksaa.

– Laitoin sellaisen ehdon, että köyhissä maissa peli ei saa maksaa.
Pelillä on miljoonittain mahdollisia käyttäjiä ympäri maailman. Kieliversioita tehdään yhdessä kohdemaiden kielen asiantuntijoiden kanssa.

– Afrikkalaisten lasten lukemaan oppimisen perusta on itse asiassa Raamatussa. On uskomaton määrä kieliä, joilla suurella osalla ei ole muuta kirjoitusta kuin Raamattu ja erilaisia virsiä.

Poikia innostetaan lukemaan

Pisa-tulokset kertovat, että suomalaisten poikien lukuinnostus on notkahtanut. Kirjojen tilalle on tullut digitaalinen maailma.

– Nyt on niin topakasti puututtu lukemaan motivointiin, niin notkahdus häviää, Lyytinen luottaa.

Hän muistuttaa, että Suomessa sadat tuhannet aikuiset eivät ymmärrä lukemaansa. Lyytisen mielestä tähän olennaisin syy on, että ihmiset eivät yksinkertaisesti lue.

Ihminen kyllä oppii lukemaan, kun lukee riittävästi.

– Ihminen kyllä oppii lukemaan, kun lukee riittävästi. Nykymaailmassa ei oikein pärjää, jos ei ole hyvää lukutaitoa.

Heikki Lyytinen puhuu TA-VA-TAAN kylässä -Raamattutapahtumassa Jyväskylässä 19.5.2018

Artikkeli Lukutaidon opettaminen on parasta kehitysapua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sanomalehden kokoinen aukko aamupalapöydässä voi aiheuttaa itseään suuremman aukon maailman hahmottamisessa. Millaisia asioita ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu, miten niitä julkisuudessa käsitellään, ja mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.  Koko uutisen käsite voi olla vieras tai väärä. Ammattitoimittajan koulutuksen ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa ei osata erottaa toimittajana esiintyvän kirjoittelijan harrastelusta.

Toimittajan näkökulmasta kiusallisen moni rakentaa maailmankuvaansa YouTuben videoilla ja houkuttelevaksi nikkaroiduilla nettiotsikoilla. Puhutaan valeuutisista ja valemedioista, lietsotaan salaliittoteorioita ja asioidenpimittämishysteriaa. Näin Suomessakin, vaikka meillä peruskoulutuksen myötä jokaisella pitäisi ainakin periaatteessa olla ymmärrys siitä, miten demokratia toimii ja mitä siihen kuuluu. Että sananvapaudessa tärkeämpää on riippumaton lehdistö kuin jokaisen oikeus mölistä holtittomasti netissä.

Lukutaito on avain ymmärrykseen. Henki&elämän jutussa puhutaan siitä, miten kirjat tukevat lasten kehitystä, antavat elämisen taitoja ja herättävät keskustelua. Kun lapsi viedään kirjojen ääreen pienestä pitäen, kirjoista voi tulla elinikäisiä ystäviä.  Kirjojen lukeminen herättää kysymyksiä ja keskusteluja. Kun tätä uteliaisuutta ruokitaan, voidaan elätellä toivetta,
että isompana lapsi tyydyttää tiedonnälkäänsä muullakin kuin netin
tarjoamalla hötöllä.

Lukutaito on keskiössä kehittyvissä maissa, kun yhteiskuntaa rakenne-taan. Kehittyneissä maissa keskiöön nousee medialukutaito. Ainakin sille näyttää olevan valtava tarve.

Artikkeli Uutisia ja nettihöttöä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.