Leena Kaskismaa, Jyväskylä (vasen kuva)
– Varmaan välttämätöntä. Muutoksia tarvitaan, koska ikäluokat pienenevät ja ihmisiä kuuluu vähemmän kirkkoon. Voivat tuoda joustavuutta henkilöstöresursseihin.

Sinikka Ryhänen, Jyväskylä (kuva keskellä)
– Minulle liitokset kävisivät ihan hyvin. En pelkää Jyväskylän seurakunnan
palvelujen puolesta. Pienemmille seurakunnille liitos on tärkeä, jotta ne pysyisivät hengissä.

Mikamatti Puranen, Jyväskylä (kuva oikealla) 
– Seurakuntaliitokset eivät herätä minkäänlaisia ajatuksia. Tuskin Jyväskylässä suurempia vaikutuksia, ellei henkilökuntaa vähennetä. Enemmän vaikuttaa maakunnissa.

Suomen suurin seurakunta kasvaa entisestään, jos seurakuntajaon uudistaminen Keski-Suomessa etenee suunnitellusti. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli esittää Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä Jyväskylän seurakuntaan, jonka jäsenmäärä kasvaisi liitosten myötä jo yli sadantuhannen.

Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle.

Mikäli Kirkkohallitus hyväksyy tuomiokapitulin aloitteen, seurakuntaliitokset toteutuvat jo ensi vuoden alusta lukien. Laajenevan seurakunnan nimenä säilyisi Jyväskylän seurakunta.

Seurakuntaliitosselvityksessä mukana olleet Muurame ja Uurainen jäävät liitoksen ulkopuolelle.

– Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki viestittää.

Seurakuntajaon uudistaminen on edennyt vauhdilla liitosselvityksestä tuomiokapitulin esitykseen.

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Liisa Kuparinen myöntää, että aikataulu on hurja, mikäli liitokset toteutuvat vuodenvaihteessa.

– Toisaalta muutos on ollut näköpiirissä jo pitemmän aikaa. Reilu vuosi sitten Jyväskylän seurakunnassa toteutetussa organisaatiouudistuksessa jo varauduttiin mahdollisesti toteutuviin liitoksiin.

 Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta.

Nykyisen alue- ja lähikirkkomallin on ajateltu parhaiten palvelevan tilanteessa, jossa Jyväskylän seurakuntaan liittyy uusia alueita.

Jyväskylän seurakunta pärjäisi Kuparisen mukaan hyvin ilman liitoksiakin. Muutos ei ole aina toivottu, sillä se myös rasittaa. Seurakunnassa ymmärretään kuitenkin pienten seurakuntien ahdinko talouden kiristyessä ja jäsenmäärän vähentyessä.

– Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta, Kuparinen muistuttaa.

– Hallintoa keskittämällä pyritään siihen, että toiminta pystyttäisiin säilyttämään lähellä seurakuntalaisia myös pienissä seurakunnissa.

Kuparinen arvioi, ettei muutos ole kovin merkittävä Jyväskylän nykyisten seurakuntalaisten näkökulmasta. Palvelut ja toiminta säilyvät kuten tähän asti.

– Kirkollisveroprosentin nostamiseen tulee paineita, mutta selvitämme voisiko noston välttää.

Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan.

Kevään aikana järjestetään kuulemisia, joissa seurakuntalaisilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään seurakuntajaon uudistamisesta.

– Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan. Kannustan ottamaan yhtyettä, Kuparinen sanoo.

Seurakuntajakoselvitys käynnistyi vuonna 2022 alun perin Toivakan ja Joutsan seurakuntien aloitteesta. Molemmissa seurakunnissa jäsenmäärä vähenee ja talous on ollut useana vuonna alijäämäinen. Joutsassa taloutta rasittavat myös lukuisat kiinteistöt, joiden korjaamiseen seurakunnalla ei ole varaa. Selvityksen mukaan liitos turvaisi parhaiten seurakuntatoiminnan jatkumisen.

– Seurakuntalaisista monet tiedostavat, että tilanne on vaikea. Jos katsotaan realistisia lukuja, niin eihän tulevaisuus kovin hyvältä näytä itsenäisyyden kannalta, Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Teuvo Jaakkola myöntää.

Liitos Jyväskylään herättää myös epäilyksiä. Jaakkola arvelee, että muutosvastarintaakin on odotettavissa.

– Moni seurakuntalainen pohtii, miten palvelut säilyvät jatkossa. Järjestetäänkö jumalanpalveluksia ja miten toimistoasiat hoituvat, Jaakkola sanoo.

Myös Toivakassa aloitteen nopea eteneminen hämmentää.

– Nyt pohdimme, onko meillä muuta mahdollisuutta kuin liittyä Jyväskylän seurakuntaan. Vääjäämättä kehityssuunta on sellainen, että pienillä seurakunnilla on liitos edessä, Toivakan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmala toteaa.

Toivakassa seurakuntaliitos ei saa varuksetonta kannatusta.

– Uskon, että kaikki haluaisivat pitää kynsin hampain kiinni seurakunnan itsenäisyydestä, mutta ymmärrämme myös, että tarvitsemme leveämpiä hartioita ylläpitämään seurakuntalaisille tärkeitä palveluja.

Koriseva-Karmala toivoo, että mahdollinen liitos nähtäisiin enemmän positiivisena voimavarana kuin uhkana.

Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.

– Yhdessä olemme enemmän, hän muistuttaa.

Petäjävedellä on tahtotila jatkaa itsenäisenä seurakuntana.

– Selvityksen tulokset on käytävä tarkkaan läpi ja harkittava, onko meillä taloudellisia edellytyksiä jatkaa itsenäisenä, Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hannele Oikarinen sanoo.

Mielipiteet jakautuvat seurakunnassa puolesta ja vastaan.

– Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.

Seurakunnan taloustilanne on selvityksen mukaan erittäin vaikea. Henkilöstöä ei voi vähentää, eikä veroprosenttia nostaa. Taloutta rasittavat edessä olevat monet korjaushankkeet. Myös Unescon maailmanperintökohde, Petäjäveden vanha kirkko, vaatii jatkuvaa taloudellista panostusta.

Suurempi seurakunta helpottaisi kiinteistöjen hoitamista ja henkilöstön sijaistuksia.

– Toisaalta pelätään, miten käy vahvan talkoohengen, jos seurakuntaa ei koeta enää omaksi, Oikarinen pohtii.

Tuomiokapitulin aloitteessa seurakuntajaon uudistaminen nähtiin tarpeellisena myös Hankasalmen seurakunnan osalta. Voimakas jäsenmäärän lasku tulevina vuosina muihin seurakuntiin verrattuna oli yksi painava syy, miksi Hankasalmi lisättiin mukaan seurakuntajaon
uudistamiseen. Seurakunnassa aloitetta ei purematta niellä.

– Edellisissä seurakuntavaaleissa saimme selvän viestin siitä, että enemmistö seurakuntalaisista haluaa kehittää Hankasalmea itsenäisenä seurakuntana. Elävä ja toimiva seurakunta on meille tärkeä arvo, Hankasalmen seurakunnankirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Laitinen sanoo.

Seurakunnan taloudellinen asema on hyvä, vaikka talous on kiristymässä.

– Seurakunnalla ei ole velkaa, mutta kassavaroja noin miljoona.

– Emme kuvittele, että tässä on helppoja ratkaisuja olemassa. Helpointa olisi nostaa kädet pystyyn ja liittyä Jyväskylän seurakuntaan.

Laitista harmittaa, että selvitys ei avaa sitä, mitä liitoksen jälkeen tapahtuu.

– Se jää nähtäväksi. Olisi tärkeä selvittää myös se, miten seurakunnat voisivat säilyä itsenäisinä, mutta lisätä keskinäistä yhteistyötä.

Aloite seurakuntajaon uudistamisesta Keski-Suomessa:

• Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakunnat lakkautettaisiin 31.12.2024 ja liitettäisiin Jyväskylän seurakuntaan 1.1.2025 lukien.
• Seurakunnan alueena olisi Jyväskylän kaupungin sekä Joutsan, Luhangan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen kuntien alueet.
• Laajenevan seurakunnan nimi olisi Jyväskylän seurakunta.
• Seurakuntien kirkkovaltuustot toimittavat lausunnot tuomiokapitulille 17.4.2024 mennessä.
• Jos asia etenee, Kirkkohallitus päättää seurakuntajaon uudistamisesta kesäkuussa.

Haluatko sanoa mielipiteesi seurakuntajaon muutoksesta?

Jyväskylän seurakunta valmistelee lausuntoa ehdotettuun seurakuntajaon muutokseen. Lausunnon valmistelua varten voi asiasta kirjoittaa palautetta 21.3.2024 mennessä osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/palaute.

Lisäksi seurakuntamme lähikirkkoalueilla järjestetään maaliskuun aikana kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia.

Joutsan, Petäjäveden, Toivakan, Hankasalmen ja Jyväskylän seurakuntien jäsenet voivat ottaa tuomiokapitulille kantaa muutokseen 1.3.2024 asti. Kannanoton on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lisätietoa osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi.

Osoite kannanoton toimittamiseksi kapitulille:
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli
PL 160, 60101 Seinäjoki
lapua.tuomiokapituli@evl.fi

Artikkeli Suomen suurin on pian entistä suurempi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Halusin piispaksi, koska… minua pyydettiin tehtävään useammalta taholta. Ilmoitin olevani käytettävissä. Katsoin, että minulla on laaja kokemus niin seurakuntatyöstä kuin kirkon hallinnon eri tasoilta.

Piispana tärkein tehtäväni on… huolehtia siitä, että kirkon perustehtävä Lapuan hiippakunnassa toteutuu. Se tarkoittaa evankeliumin eteenpäin viemistä ja sakramenttien toimittamista, ja että kaikki tapahtuu kirkon tunnustuksen ja järjestyksen mukaisesti.

Haluan edistää… seurakuntalaisten osallisuutta niin jumalanpalveluksissa kuin kaikessa muussakin toiminnassa, jotta seurakuntalaisilla olisi entistä vahvempi rooli seurakunnan elämässä.

Piispana en aio… esittää muutoksia kirkon opetukseen.

Asia, jota minulta useimmin on viime viikkoina kysytty, on… missä aion piispana asua ja miten haluan uudistaa kirkkoa.

Sateenkaariparien asema kirkossa… herättää varmasti keskustelua myös tulevina vuosina.

Haluan lieventää vastakkainasettelua kirkossa… keskittymällä kirkon ydintehtävään sekä keskustelemalla eri tavoin ajattelevien kanssa.

Seurakuntien rakenneuudistus… on välttämätöntä kiristyvän talouden ja muuttoliikkeen seurauksena. Vuodenvaihteessa seurakuntien määrä Lapuan hiippakunnassa vähenee 44:stä 40:een. Seurakuntien yhdistymisiä tapahtuu varmasti myös tulevina vuosina.

Koronakriisin keskellä kirkon on… hoidettava perustehtäväänsä sekä tuettava ja rohkaistava vaikeuksiin joutuneita.

Kirkon rooli ilmastonmuutoksessa… on hoitaa oma vastuunsa ja huolehtia siitä, että seurakunnissakin ympäristöasiat otetaan riittävällä tavalla huomioon.

Kirkon pitäisi ottaa näkyvämmin kantaa… yksinäisyydestä kärsivien puolesta.

Kirkkoon kannattaa kuulua, koska… sitä kautta voi kuulla evankeliumia ja päästä osalliseksi Jumalan armosta. Kirkko toimii tässä maailmassa elävien ihmisten hyväksi monella tavalla.

Eniten olen huolissani… siitä, miten varsinkin nuorille ikäluokille kirkkoon kuuluminen ja kirkon opetukset ovat yhä vähemmän merkityksellisiä uusimpien tilastojen valossa. Uskon, että kirkon sanomalla on paljon annettavaa edelleenkin, jos vain löydämme oikean tavan välittää tätä sanomaa myös nuorille aikuisille.

En koskaan unohda sitä, kun… kuulin piispavaalin tuloksen. Se oli mieleen jäävä hetki. Odotin tiukempaa vaalia, ja lopputulos oli itsellenikin yllätys. Vaalin tuloksesta ei voi koskaan olla etukäteen varma.

Jos vain uskaltaisin… osallistuisin triathloniin. Uimakunto ei riitä tällä hetkellä.

Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että… saan olla tekemässä Jumalan valtakunnan työtä ja saan asua vapaassa, itsenäisessä Suomessa, jossa uskonnon harjoittaminen on mahdollista.

Saan voimaa… evankeliumista, rukouksesta ja Raamatun lukemisesta. Toki myös perheestä, muista läheisistä ihmisistä ja työtovereista.

Perheeni kanssa… olemme tiivis tiimi ja pidämme paljon yhteyttä.

Harrastukseni… ovat tärkeä vastapaino työlleni. Pyrin liikkumaan lähes päivittäin, lisäksi harrastan nikkarointia ja soitan pianoa omaksi ilokseni. Piispan työssä aikataulu on varmasti tiukempi, mutta harrastuksille on välttämätöntä löytää aikaa. Lenkkeily auttaa jaksamaan eteenpäin.

Olen onnellinen kun… saan viedä kirkon hyvää sanomaa eteenpäin eri elämänvaiheissa oleville ihmisille. Saan olla läsnä, kuunnella ja tuoda evankeliumin sanomaa esille erilaisissa tilanteissa.

Matti Salomäki aloittaa virassaan 1.2.2022 Simo Peuran siirtyessä eläkkeelle. Salomäki on vuonna 1956 perustetun Lapuan hiippakunnan viides piispa.

Artikkeli Jos vain uskaltaisin… julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kun minusta tuli piispa vuonna 2004, en olisi ikinä uskonut… mitä kaikkea tehtävät voivat tuoda tullessaan. Piispanvirka on luoteeltaan sellainen, että sen tosiasiallisen sisällön ymmärtää vasta silloin, kun virkaa on jo hoitamassa.

Jos joku yksittäinen esimerkki yllätyksistä pitää mainita, niin keskustelu tuomiokapitulin toimiston siirtymisestä Lapualta Seinä­joelle, se tyyli ja sävy, jolla siihen suhtauduttiin, oli yllätys.

Toisaalta niitä tilanteita, joissa on myönteisiä odotuksia kirkkoa ja piispaa kohtaan, on ollut useita. Esimerkiksi Kauhajoen koulusurmien aikaan oli paljon odotuksia seurakuntia ja hiippakuntaa kohtaan. Kirkon puoleen käännytään vaikeissa tilanteissa.

Mieleenpainuvimpia hetkiä olen piispana kokenut… juuri Kauhajoen koulusurmien aikaan. Ne päivät ovat piirtyneet surullisina muistiin. Tuolla viikolla piti olla piispantarkastus Petäjävedellä. Kaikki meni uusiksi ja muistan erityisesti sen tunnelman mikä vallitsi, kun lähdettiin ajamaan kohti Kauhajokea.

Kolme viikkoa aiemmin oli esitelty hiippakunnan kirkkoherroille henkisen huollon ryhmää ajatuksella, ettei sellaista varmaankaan koskaan tarvita. Sitten tarvetta tulikin nopeasti. Omat lapset olivat silloin vielä koulussa, joten väkisinkin tuli mieleen sekin, voiko heillekin sattua jotain tällaista.

On myös paljon mieleen painuneita piispantarkastuksia ja kouluvierailuja, joissa olen keskustellut lasten ja nuorten kanssa. Myös valtiolliset saarnat Helsingin tuomiokirkossa ovat jääneet mieleen kokemuksena, jossa tuntee itsensä aika avuttomaksi.

Pohjalaisten ja keskisuomalaisten hiippakunta on mielestäni… hyvä yhdistelmä. Hiippakunnalla on selkeä itäinen ja läntinen puoli. Väestökeskittymissä, Jyväskylässä ja Seinäjoella sekä Vaasassa, hiippakunnan on oltava vahvasti läsnä.

Puolet ovat myös kulttuurisesti erilaisia. Kun siirrytään Pohjanmaalta Keski-Suomeen, erilaisuus näkyy muun muassa kielessä ja ihmisten tavassa ajatella. Keskisuomalaiset ovat jouheampia. Heissä on ripaus savolaisuutta. Pohjalaiset ”eivät virko”, puhu niin paljon, ja lämpenevät hitaammin.

Keski-Suomeen on aina tultu ympäri Suomea, joten se on avoin erilaisille vaikutteille. Se on erinomainen piirre. Pohjalaisista haluaisin taas välittää muille ahkeruuden ja yritteliäisyyden. Siinä he ovat ohittamattomia.

Vierailuistani piispanvirassa Jyväskylässä muistan etenkin… Kuokkalan kirkon vihkimisen. Se on ainoa kirkko, jonka olen saanut piispan virassa vihkiä. Sellainen on verrattain harvinaista nykyään. Käyn Kuokkalan kirkossa edelleen lämmöllä. Jo reliefi Elämän leipä on hyvin vaikuttava, kuten kirkko kokonaisuudessaankin.

Toisaalta muistan myös vuosittaisia tapaamisia esimerkiksi kaupunginjohtajan, yliopiston rehtorin, maakuntajohtajan ja Keskisuomalaisen päätoimittajan kanssa. Niistä kaikista on välittynyt viesti, että kirkkoa tarvitaan tässä kaupungissa ja maakunnassa.

Piispantehtäviin pandemia-aika on vaikuttanut… muuttamalla voimakkaasti työn rutiineja. Työnteon tapa muuttui keväällä 2020 täysin digitaaliseksi. Kaikki kokoukset pidettiinkin yhtäkkiä virtuaalisesti.

Me piispat olemme laatineet monia ohjeistuksia siitä, miten hoidetaan terveysturvallisesti hautajaiset, kasteet, avioliittoon vihkimiset, jumalanpalvelukset, päiväkerhot ja niin edelleen. Näin jälkikäteen olen iloinen, ettei seurakuntien tilaisuuksissa ole tapahtunut juurikaan isoja leviämisiä.

Tämän syksyn aikana on vaikuttanut myös siltä, että ihmiset ovat nyt palaamassa kirkkoon. Se tuntuu juhlalliselta ja ilahduttaa mieltä.

Tulen eläkkeellä kaipaamaan eniten… jumalanpalvelusten toimittamista. Pappihan tarkastelee ehtoolliselle tulijoita aina alttarilta päin, kun taas kaikki muut katsovat penkeistä. He eivät näe ihmisten ilmeitä. Ilmeet kertovat, että ehtoollisessa ollaan suuren arvoituksen äärellä. Salaisuuden, joka on kuitenkin todellinen.

On luettavissa ehtoolliselle tulijoiden katseista, että tulemme ehtoolliselle tarpeesta, emme vain muodon vuoksi.

Iloitsen eläkkeelle jäädessäni… siitä, että minulle jää paljon yhteistä aikaa puolison, lasten ja lastenlasten kanssa. Tätä ei tarvinne selittää enempää. Muita ilonaiheita on se, että saan aikaa tutkimusaiheelle, joka minulla on pöytälaatikossani. Ensimmäisen työurani tein yliopistossa ja tutkimus jäi silloin kesken.

Toivon ehtiväni tulevina vuosina… keskittymään vähään ja olennaiseen. Mutta en haluaisi puhua ehtimisestä, sillä sellaisesta tulee mielikuva kalenteriaan ahkerasti täyttävästä eläkeläisestä. Siinä voi käydä huonosti. Sellainen ei houkuta minua.

Kalenterini vuodelle 2022 näyttää… aika tyhjältä. Viranhoito on ollut isossa osassa elämää, joten nyt aikaa jää muun muassa säännölliselle liikkumiselle. Sen verran olen viisastunut, että sitä kannattaisi harjoittaa jo 30–40 vuotta aikaisemmin.

Nyt opettelen elämään päivä kerrallaan. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella päivällä on omat murheensa, mutta myös sitä, että jokaisesta päivästä löytyy ilonaiheita.

Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että… olen saanut hoitaa piispanvirkaa. Tämä on ollut rikas aika elämässäni. Siihen on sisältynyt paljon erilaisten ihmisten kohtaamisia ja keskusteluja. Seurakuntien tukeminen on ollut keskeinen osa viranhoitoa.

Piispanvirka ei ole mikään asema, vaan tehtävä. Siihen kuuluvat eteenpäin auttaminen ja rohkaisu. Sellainen on tehnyt ajanjakson rikkaaksi.

Kirkon tärkein tehtävä tulevaisuudessa on… puhua edelleen armollisesta Jumalasta ja hänen pojastaan Jeesuksesta. Tämä tehtävä ei muutu tai katoa. Tai jos se katoaa, kirkko lakkaa olemasta kirkko. Tässä tehtävässä pappien kannattaa ottaa kaikki teologinen ja muu osaaminen käyttöön. Huolehtia, että saarnoissa on sisältöä ja luottaa siihen, että ihmiset edelleen tarvitsevat Jumalaa omassa elämässään.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan hädässä ja kovassa paikassa, ihminen tarvitsee Jumalan läsnäoloa. Silloin kirkon pitää kyetä puhumaan ydinasiastaan.

Augustinuksen vanha ajatus, jonka mukaan ihmisen kaipaus jatkuu, kunnes hän löytää levon Jumalassa, on täyttä totta. Jotkut näyttävät selviytyvän ilman Jumalaa vuosikymmeniä, mutta eri asia on, mitä ihmisen sydämessä liikkuu. Seurakunnan työntekijän kohtalokkain virhe on, jos hän aliarvioi tämän tarpeen. Meidän on kuunneltava aktiivisesti, ei vain passiivisesti.

Uuden piispan toivon… jatkavan siitä mihin minä päätän. Tämä on oikeastaan itsestään selvää, kyse on oikeasti kapulan vaihdosta. Minulla on nyt menossa joko viimeinen etusuora tai loppukaarre.

Uuden piispan on tärkeää löytää ajan kanssa hänelle sopivat tavat hoitaa virkaa. Pyrin perehdyttämällä auttamaan hänet hyvään alkuun tammikuussa 2022 ja jos hän kaipaa keskustelukumppania, voin olla sellainen. Mutta vain siinä tapauksessa, että hän haluaa.

Me kaikki piispat olemme erilaisia. Minulle sopiva tapa ei välttämättä sovi seuraajalleni. Myös seurakuntien työntekijät, seurakuntalaiset ja luottamushenkilöt tulevat totuttelemaan oman aikansa seuraajani tapaan tehdä töitä.

Lapuan hiippakunnassa vaihtuu piispa ensi helmikuussa, kun vuodesta 2004 hiippakuntaa kaitsenut Simo Peura siirtyy eläkkeelle. Uusi piispa valitaan 2. marraskuuta, mutta jos kukaan ei tuolloin saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen vaalikierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisen kierroksen vaalipäivä on 23.11.

Artikkeli Kalenterini vuodelle 2022 näyttää… julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Piispa on hiippakunnan hengellinen johtaja, joka muun muassa tukee ja ohjaa seurakuntia ja papistoa näiden työssä sekä valvoo, että kirkon tehtävää hoidetaan tunnustuksen ja säännösten mukaisesti.

Jukka Jämsénin ja Matti Salomäen mukaan piispa toimii suunnannäyttäjänä ja rohkaisijana, joka luotsaa hiippakuntaa erilaisten muutosten keskellä. Terhi Kaira ja Jouko Ala-Prinkkilä näkevät piispan tärkeänä tehtävänä myös vuoropuhelun vahvistamisen eri tavalla ajattelevien ihmisten kesken.

Huoli kirkon tulevaisuudesta on yhteinen. Monien seurakuntien talous on tiukoilla, jäsenmäärä laskee ja uskonnollinen kenttä pirstaloituu.

– Kristinuskon voima on siellä, missä ihmiset ovat yhdessä toistensa kanssa. Näen haasteena ja ongelmana, että edes kirkon jäsenet eivät näe suurta tarvetta kokoontua yhteen, Jämsén toteaa.

– Uskon perusasiat ovat monelle yhä vieraampia, tilalle on tullut muuta henkisyyttä. Uskon, että keskittyminen kirkon ydinsanomaan kantaa hyvää hedelmää pitkällä tähtäimellä, sanoo puolestaan Salomäki.

– Ihmiset ovat tässä ajassa aika kovilla. On paljon yksinäisyyttä, huolta ilmastosta, lapsiperheköyhyyttä, koronan aiheuttamia ongelmia. Kirkko ja sen työntekijät kulkevat ihmisten rinnalla hyvin moninaisten kysymysten kanssa. Haluan pitää esillä kirkon sanomaa ja ihmisille tärkeitä asioita, Kaira sanoo.

Monet uskonkysymykset muun muassa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ravistelevat kirkon yhtenäisyyttä.

– Erilaisissa kysymyksissä ajaudutaan kirkossakin helposti vastakkaisille rannoille. Monien asioiden eteenpäin vieminen edellyttää, että siltoja rakennetaan eri tavalla ajattelevien ihmisten välille, Ala-Prinkkilä korostaa.

Millaista kirkkoa ehdokkaat haluavat olla rakentamassa?

Jouko Ala-Prinkkilä viittaa Jeesuksen sanoihin ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta”.

– Näen että Jeesuksen kuvaus taivaasta on myös kuva siitä, millainen ihannekirkko tai -seurakunta voisi olla. Se on yhtä aikaa paikka, jossa ollaan lähellä Jumalaa, mutta siellä on tilaa myös erilaisuudelle, Ala-Prinkkilä sanoo.

Jukka Jämsén toivoo kirkon löytävän takaisin elävän veden lähteelle.

– Kun Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan, hän puhkaisi samalla hengellisen veden lähteen. Kirkko on rakentanut putkia, jotta mahdollisimman moni saisi juoda lähteen vettä. Usein näyttää kuitenkin käyneen niin, että kirkko on rakastunut enemmän putkiin eli järjestelmiin, Jämsén kuvailee.

Terhi Kaira haluaa olla rakentamassa kutsuvaa, kuuntelevaa ja vastuullista kirkkoa.

– Kutsuva kirkko ei erottele tai sulje ketään ulkopuolelle. Kuunteleva kirkko keskustelee ja etsii yhteistä tietä. Vastuullisessa kirkossa usko vaikuttaa rakkautena, hän summaa.

Matti Salomäen tunnuslauseena on Rohkeasti juurille, rohkeasti tulevaisuuteen.

– Meillä on hyvät uskon peruspilarit, joilla voimme palata alkulähteille takaisin. Haluan välittää rohkaisun ja toivon sanomaa tähänkin aikaan Raamatun lupauksen mukaisesti: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”, Salomäki sanoo.

Piispanvaaliehdokkaat kohtaavat vaalikeskustelussa Jyväskylässä, Kuokkalan kirkossa 28. syyskuuta. Keskustelu välitetään suoratoistona Lapuan hiippakunnan sosiaalisessa mediassa. Ehdokkaisiin voi tutustua myös hiippakunnan Youtube-kanavalla, jossa julkaistaan syys-lokakuun aikana ehdokkaiden esittely- ja hartausvideot. Ehdokkaat vastaavat Youtube-kanavalla myös kirkkokansan kysymyksiin lokakuussa.

Lapuan hiippakunnan viides piispa valitaan marraskuussa.

Tiesitkö

• Lapuan hiippakunnan Youtube-kanava: Ehdokkaiden esittelyvideot julkaistaan 6.9. ja hartausvideot 4.10.
• Ehdokkaat vastaavat videolla kirkkokansan kysymyksiin 18.10. Vaalikeskustelu Jyväskylässä, Kuokkalan kirkossa 28.9. klo 18 ja Mustasaaren kirkossa 12.10. klo 18. Keskustelut välitetään suoratoistona hiippakunnan sosiaalisessa mediassa.
• Kuokkalan kirkon keskusteluun voi tulla paikan päälle 50 henkilöä. Ilmoittautuminen lapuanhiippakunta.fi/kalenteri.
• Piispanvaalia voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #Rohkeasti2021, #Piispanvaali2021 ja #LapuanHiippakunta.
• Lapuan hiippakunnan piispanvaali 2.11. Mahdollinen toinen vaalikierros 23.11. kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
• Vaalissa on noin 950 äänioikeutettua, joista puolet on pappeja ja puolet maallikkovalitsijoita.

Lääninrovasti Jouko Ala-Prinkkilä

Vuonna 1961 syntynyt Ala-Prinkkilä on toiminut Kauhajoen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2001. Hän on myös Kauhajoen rovastikunnan lääninrovasti. Aiemmin hän on työskennellyt seurakuntapappina Kauhajoen seurakunnassa ja Kristiinankaupungin suomalaisessa seurakunnassa. Hän on toiminut Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorina kahdella kolmivuotiskaudella. Koulutukseltaan Ala-Prinkkilä on teologian tohtori. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1990.
www.joukoala-prinkkila.fi

Lähetys- ja kansainvälisen työn asiantuntija Jukka Jämsén

Vuonna 1963 syntynyt Jämsén työskentelee asiantuntijana Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa vastuualueenaan lähetys- ja kansainvälinen työ. Vuosina 2000–2013 hän toimi Suomen Lähetysseuran palveluksessa Lapuan hiippakunnan lähetyssihteerinä, kunnes vuoden 2014 alusta tehtävä muuttui tuomiokapitulin viraksi. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Alavuden seurakunnan seurakuntapastorina ja vuoden ajan lähetystyöntekijänä Taiwanissa. Koulutukseltaan Jämsén on teologian maisteri. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1992.
www.jukkajamsen.fi

Hiippakuntadekaani Terhi Kaira

Vuonna 1973 syntynyt Kaira työskentelee Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa hiippakuntadekaanina. Vuosina 2008–2020 hän toimi Kirkkohallituksen palveluksessa eri tehtävissä, muun muassa kansliapäällikön erityisavustajana ja projektipäällikkönä kirkon yhteisissä kehittämishankkeissa. Aiemmin hän on työskennellyt Seinäjoen seurakunnassa seurakuntapastorina. Kaira toimii oman virkansa ohella kirkolliskokouksen talousvaliokunnan valiokuntasihteerinä. Koulutukseltaan hän on teologian tohtori. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1998. www.terhikaira.fi

Tuomiorovasti Matti Salomäki

Vuonna 1968 syntynyt Salomäki on toiminut Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana eli tuomiorovastina vuodesta 2012. Vuosina 1994–2012 hän työskenteli pappina Pielaveden seurakunnassa, vuodesta 2003 kirkkoherrana. Salomäki on ollut pappisedustajana kirkolliskokouksessa vuodesta 2016. Koulutukseltaan hän on teologian maisteri. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1994.
www.mattisalomaki.fi

Esittelyjen lähde: Kirkon viestintä

Artikkeli Lapuan viides piispa valitaan neljän ehdokkaan joukosta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tarkkaa aikataulua noudattaen Peura seurueineen vieraili muun muassa kaupungintalolla, yliopistolla ja Huhtasuon yhtenäiskoululla, tutustui sairaala Novaan ja tapasi median edustajia. Yhteistyössä Keski-Suomen yrittäjien kanssa järjestetyssä yrittäjätapaamisessa sovittiin hankkeesta, jossa seurakunta tarjoaaa henkistä tukea muun muassa koronan kurittamille yrittäjille.

Monissa piispan käymissä keskusteluissa nousi esiin Keski-Suomen pienten seurakuntien tulevaisuus. Piispan mukaan monien pienten seurakuntien yhdistymisten jälkeen ollaan todennäköisesti matkalla kohti Keski-Suomen maakunnan laajuista seurakuntayhtymää.

Artikkeli Kukapa keinun testaisi, ellei piispa itse julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisteri on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudistuksen myötä esimerkiksi virkatodistusten saaminen helpottuu. Jatkossa asiakas, joka on asunut useilla paikkakunnilla, voi saada koko virkatodistusketjun yhdestä paikasta.

Aluekeskusrekisteri vastaa Jyväskylän seurakunnan ja 34 muun Lapuan hiippakunnan seurakunnan kirkonkirjojenpidosta.

– Varsinkin pienille seurakunnille muutos on merkittävä, kun palvelut ovat asiakkaille entistä paremmin tarjolla muun muassa aukioloaikojen laajentuessa. Muutos mahdollistaa tasavertaiset palvelut kaikille seurakuntien asiakkaille, Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisterin vt. johtaja Tuomas Palola toteaa.

Aluekeskusrekisterin toiminta käynnistyy vaiheittain, joten vielä toistaiseksi virkatodistukset, sukuselvitykset ja sukututkimukset pyydetään Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Virkatodistusten saamisessa on tällä hetkellä syytä varautua 3–4 viikon viiveeseen.

Aluekeskusrekisterin toiminnot jakautuvat tietojen luovutusta ja rekisteröintiä koskeviin palveluihin. Tietojen luovutus -palvelusta voi tilata muun muassa virkatodistuksen, sukuselvityksen tai sukututkimuksen.

Rekisteröintipalvelussa tehdään muun muassa avioliiton esteiden tutkinta sekä kasteiden, rippikoulujen ja avioliittoon vihkimisten rekisteröinnit.

Aluekeskusrekisterin toiminnan vakiinnuttua Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirasto vastaa ainoastaan toimitusvarauksista eli kasteeseen, vihkimiseen sekä muistotilaisuuksiin liittyvistä tilavarauksista.

Muutoksen taustalla on kirkkohallituksen linjaus, jonka mukaan kirkonkirjojen pito pitää hoitaa alueellisissa keskusrekistereissä. Kaikkien seurakuntien on liityttävä johonkin aluekeskusrekisteriin vuoden 2022 alussa.

Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteistä jäsentietojärjestelmää Kirjuria on kehitetty yhteistyössä seurakuntien ja kirkkohallituksen kanssa. Tavoitteena on edetä kohti valtakunnallista keskusrekisteriä.

– Valtakunnallinen tietokanta mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi sen, että sukuselvitykset pystytään tekemään hyvin pitkälle automatisoidusti, Palola visioi.

Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisteri toimii hajautetusti kolmella paikkakunnalla: Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Jokaisessa aluetoimistossa on myös palvelupiste asiakkaille.

Lapuan hiippakunnan aluerekisterikeskus työllistää 20 työntekijää, joista yhdeksän työskentelee Jyväskylässä.

Tiesitkö:

• Lapuan hiippakunnan aluerekisterikeskus aloitti toimintansa 1.1.2020. Toiminta käynnistyy vaiheittain alkuvuoden aikana.
• Toistaiseksi virkatodistukset tulee pyytää Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirastosta, joka vastaa myös toimitusvarauksiin eli kasteeseen, vihkimiseen ja muistotilaisuuteen liittyvistä tilavarauksista. Muutoksista tiedotetaan Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla.
• Aluerekisterikeskuksesta saa jatkossa mm. virkatodistukset, sukuselvitykset ja -tutkimukset sekä avioliiton esteiden tutkinnan.
• Jyväskylän palvelupiste sijaitsee Tourulassa, osoitteessa Ailakinkatu 17.
• Palvelupiste on avoinna ma–pe klo 9–15:
• Neuvonta: aluekeskusrekisteri.akrlapua@evl.fi, p. 041 730 2588
• Rekisteröintiasiat: rekisterointi.akrlapua@evl.fi, p. 041 730 2589
• Virkatodistukset, sukuselvitykset ja -tutkimukset: luovutus.akrlapua@evl.fi, p. 041 730 2591

Artikkeli Virkatodistukset yhdestä paikasta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.