Lapsi voi kuitenkin kohdata aiheen esimerkiksi aikuisten puheissa, videopeleissä sekä median ja sotauutisten välityksellä.

Keskustan alueen johtava pappi Paulus Pikkarainen sanoo, että lapsen ikä vaikuttaa paljon siihen, millä tavoin kuolemasta on hyvä jutella.

– Pienen lapsen kuolemaan liittyvät pohdinnat liittyvät usein konkreettisiin asioihin, kuten esimerkiksi siihen, miksi läheinen haudattiin maan alle tai missä hän on nyt?

 Ponit on tuotu tapahtumaan siksi, että niillä on lohduttava ja turvallinen vaikutus lapsiin.

– Lapsen on myös vaikea hahmottaa kuoleman pysyvyyttä. Hän saattaa ajatella kuolevan palaavan vielä takaisin perheen arjen keskelle.

Pikkarainen on ollut kahtena vuonna toteuttamassa Mäntykankaan hautausmaalla pyhäinpäivänä järjestettävää Lasten pyhäinpäivä -tapahtumaa. Viime vuonna keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin julkisuudessakin herättivät tapahtumaan tuodut ponit. Seurakunta korosti tuolloin, että poniratsastus tapahtuu hauta-alueiden ulkopuolella, mutta joidenkin ihmisten mielestä poniratsastus ei kuulu edes hautausmaan lähistölle.

– Ponit on tuotu tapahtumaan siksi, että niillä on lohduttava ja turvallinen vaikutus lapsiin, Pikkarainen sanoo.

Hän kertoo, että pääosa kaupunkilaisten antamasta palautteesta oli jo viime vuonna myönteistä, mutta kriittinenkin palaute on kuunneltu tarkasti ja ponit on tänä vuonna siirretty sivummalle hautausmaan huoltorakennuksen läheisyyteen.

Tapahtumaa ei tänäkään vuonna järjestetä hauta-alueella. Myös hautausmaan kappeli on rauhoitettu hiljentymistä varten. Kappelissa on hartauksia tasatunnein.

Myös seurakunnan hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen korostaa, että hautausmaiden säännöillä pyritään turvaamaan edesmenneiden läheistemme muistoa ja muistamisen rauhaa. Hautausmailla tulee käyttäytyä alueen pyhyyttä ja rauhaa kunnioittavalla tavalla. Hautausmailla noudatetaan yleistä järjestyslakia.

Arvokkuuden tunnetta voidaan lisätä myös siten, että hautausmaalla mieluiten kävellään, niin tapahtumassa kuin muutenkin.

– Jos kävely vain on mahdollista, tulee pyörät jättää alueen ulkopuolelle. Myöskään sähköpotkulaudat eivät ole suositeltavia.

Mäntykankaan tapahtumassa lapset voivat käsitellä kuoleman läsnäoloa tai suruaan piirtämällä enkelin henkilölle, jota kaipaavat, lukemalla surukirjoja yhdessä aikuisten kanssa tai sytyttämällä tuohuksen. Myös Korpilahden ja Tikkakosken hautausmaalla järjestetään pyhäinpäivän perhetapahtuma.

Lapsen surua voidaan Pikkaraisen mukaan nimittää ”pulpahteluksi”. Suru saattaa nousta puheissa tai leikeissä esiin hyvin yllättäen, ikään kuin pulpahtaen.

Jos lähipiirissä on tapahtunut kuolemantapaus, lapsen on hyvä osallistua hautajaisiin läheisten aikuisten kanssa.

– Aikuisen tehtävä on rauhallisesti kuunnella lapsen pohdintoja. Tärkeintä on, että lapsen kysymykset tulevat huomioiduiksi, eikä aikuinen väistele niitä.

– Aikuisen tehtävänä ei myöskään ole poistaa lapsen surua, mutta keskustelemalla lapsen ehdoilla hän voi auttaa surun tunteen käsittelyssä.
Aikuinen voi näyttää oman surunsa lapselle. On kuitenkin tärkeää, että samalla puhutaan omista tunteista ja luodaan turvallisuuden tunnetta.

– Voi esimerkiksi sanoa, että ”Isä on nyt surullinen, koska mummo kuoli. Meillä ei ole mitään hätää. Suru helpottaa pikkuhiljaa”.

– Jos lähipiirissä on tapahtunut kuolemantapaus, lapsen on hyvä osallistua hautajaisiin läheisten aikuisten kanssa. Silloin myös lapsi saa käsitellä surua ja oppii vaikean elämäntilanteen kohtaamista.

Konkreettisia sanoituksia lapselle

Kristillisen uskon ytimessä on luottamus Kristukseen, joka on voittanut kuoleman vallat. On siis olemassa jälleennäkemisen toivo. Miten sanoittaa tämä lapselle?

– Omien lasteni kanssa olemme pohdiskelleet esimerkiksi sitä, että mitähän kuollut läheinen tai rakas lemmikkieläin nyt tekee Taivaassa? Nämä keskustelut ovat usein lohdullisia kaikille, johtava pappi Paulus Pikkarainen pohtii.

Aikuisen on hyvä tiedostaa, että pienen lapsen ajatuksissa Taivas voi tarkoittaa sananmukaisesti taivasta.

– Lapsi saattaa ajatella kuolleen istuvan pilven päällä ja katsovan sieltä alas maailmaan. Tämä kuvastaa lapsen konkreettista ajattelua, eikä se haittaa. Tärkeintä on, että Taivaasta syntyy kuva levollisena ja turvallisena paikkana.

Artikkeli Lapsen suru pulpahtelee julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.