Lähikirkkoalueita luonnehditaan valmistelussa toiminnallisiksi, jumalanpalveluselämän ja seurakuntaelämän perusyksiköiksi sekä seurakuntalaisuuden toteutumisen lähiyhteisöiksi. Seurakuntalaisen näkökulmasta toiminta ei juuri muutu.

Oma lähikirkko ja sen toiminta sekä pitkälti myös tutut työntekijät säilyvät ennallaan.

– Oma lähikirkko ja sen toiminta sekä pitkälti myös tutut työntekijät säilyvät ennallaan, rakenneselvityksen työstämisessä mukana ollut pastori Matti Väätäinen kertoo.

Seurakunnan toimintaan voi tälläkin hetkellä osallistua paitsi oman asuinpaikkansa lähellä, myös haluamassaan kaupunginosassa kai vaikkapa keskustassa. Alueseurakunnista luopumisen kuitenkin toivotaan entisestään vahvistavan seurakunnan identiteettiä yhtenä suurena seurakuntana ja toisaalta säilyttävän alueiden jo olemassa olevan yhteisöllisyyden lähikirkkotoiminnan muodossa.

Kirkkoherra Arto Viitalan mukaan Jyväskylän seurakunnassa on eri tavoin haluttu varmistaa, että seurakunta olisi lähellä ihmisiä.

– Niin nykyisellä kuin tulevalla organisaatiolla tuetaan tätä tavoitetta. Olemme Suomen suurin seurakunta, mutta eri puolilla kaupunkia on toimitiloja ja työntekijöitä mahdollistamassa seurakuntaelämää.

Hallinnollinen uudistus sai alkusysäyksensä piispantarkastuksessa puolitoista vuotta sitten, kun seurakunta sai tehtäväksi selvittää, millainen rakenne palvelisi parhaiten seurakunnan laajentuessa mahdollisten liitosten myötä. Nykyinen alueseurakuntajako on selvityksessä todettu liian kankeaksi reagoimaan mahdollisiin seurakuntaliitoksiin.

Millainen rakenne palvelisi parhaiten seurakunnan toimintaa?

– Toinen keskeinen lähtökohta oli, millainen rakenne palvelisi parhaiten seurakunnan toimintaa ja sen kehittämistä niukkenevien resurssien puitteissa, ja miten saisimme henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvin käyttöön, Matti Väätäinen selvittää.

Vuodenvaihteessa Keski-Suomessa tapahtui kolme seurakuntaliitosta, kun Konnevesi yhdistyi Laukaan seurakuntaan, Karstula ja Kyyjärvi Saarijärven seurakuntaan ja Multia liitettiin osaksi Keuruun seurakuntaa.

Luottamuselimissä uudistus on edennyt varsin kitkattomasti. Kirkkoneuvostossa edustaja esitti asiaa­ palautettavaksi valmisteluun niin, että alueita kuultaisiin lisää vielä ennen esityksen hyväksymistä jatkovalmistelun pohjaksi, mutta valmistelua päätettiin jatkaa.

Kirkkoherra Viitalan mukaan keskustelua onkin toistaiseksi käyty ennen muuta päälinjoista ja niihin on suhtauduttu eri tahoilla varsin myönteisesti.

Yksittäisiä puheenvuoroja on kuultu, joissa pidetään nykyistä rakennetta niin hyvänä, että muutos olisi tarpeeton.

– Yksittäisiä puheenvuoroja on kuultu, joissa pidetään nykyistä rakennetta niin hyvänä, että muutos olisi tarpeeton. Kun nyt on käynnistynyt kuulemiskierros yksityiskohtaisesta esityksestä, muutosehdotuksiakin varmasti saadaan. Lähikirkkoalueen niveltyminen osaksi isompaa aluetta on tietysti keskeinen kohta muutoksessa ja siihen liittyy erilaisia kysymyksiä.

Uudistuksen yhteydessä muodostettaisiin myös alueita, joiden merkitys painottuu hallintoon ja työnjohtoon. Yhdessä tiiviisti toimisivat Keskusta–Huhtasuo, Kuokkala–Vaajakoski, Palokka–Tikkakoski, Keltinmäki–Säynätsalo–Korpilahti.

Nykyisten alueneuvostojen tilalle kaavaillaan kullekin neljästä alueesta aluejohtokuntaa, jotka saavat myös aiempiin alueneuvostoihin verrattuna lisää valtaa ja vastuuta.

Artikkeli Yksi suuri seurakunta, monta lähikirkkoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.