Nähtyään, miten sulavasti pariisilaiset parkouraajat liikkuivat paikasta toiseen, hän oivalsi, että se olisi hänenkin juttunsa. Tuntui kuin silmiltä olisi otettu verho pois – jos edessä on este, se ei tarkoita, että se täytyy kiertää. Sen voi ylittää myös muulla tavalla, kuten hyppäämällä, roikkumalla tai tasapainottelemalla.

Pihlaja löysi pian hengenheimolaisia, joiden kanssa hän rupesi parkouraamaan Jyväskylän yliopiston kampuksella, joka tarjosi lajin harrastajille suotuisat puitteet. Joku keksi uuden liikkeen, ja muut ryhtyivät opettelemaan sitä perässä.

Saatuaan opintonsa loppuun vuonna 2007 laji imaisi lupaavan fyysikon mennessään, ja Pihlajasta tuli Suomen ensimmäinen ammattiparkouraaja. Hän perusti Jyväskylään Parkour Akatemian, joka laajeni eri puolille maata. Siitä kasvoi maailman suurin alan opetusorganisaatio, jonka toimipisteissä käy viikoittain noin 3 000 iältään 1–65-vuotiasta harrastajaa treenaamassa parkouria, akrobatiaa ja sirkustaidetta.

Pihlajan fysiikan opinnot eivät menneet hukkaan, sillä luonnonlakien ymmärtämisestä on lajissa hyötyä.

– Tiedän, miksi pääsen seinällä ylemmäksi, kun otan enemmän vauhtia. Mitä enemmän kengän ja seinän välissä on voimaa, sitä enemmän siinä on kitkaa eli sitä paremmin pääsen ylös, kuvaa Pihlaja, joka tunnetaan parkourpiireissä Hämähäkki-Perttuna.

Lajin suurimmat haasteet eivät ole kuitenkaan fyysisiä.

– Ensin pitää oivaltaa, miten joku liike tehdään ja sitten harjoitella sitä niin kauan, että se onnistuu. Parkour on jatkuvaa itsensä kehittämistä, Pihlaja kertoo.

Parkour on hänen mukaansa helppo aloittaa, sillä välineitä ei tarvita, ja sitä voi periaatteessa tehdä missä ja milloin vain. Parkourissa ei kilpailla, ja jokainen harrastaa sitä omalla tasollaan. Pihlaja suosittelee lajin aloittamista ammattilaisen ohjauksessa.

– Ensin harjoitellaan tasapainoilua ja laskeutumista. Seistään matalalla puomilla tai putkella, sitten kävellään sillä. Siitä edetään hyppäämään mahdollisimman pehmeästi ja äänettömästi. Voimat ja taidot kasvavat pikkuhiljaa, Pihlaja sanoo.

Erillisillä parkour-alueilla voi harjoitella kaikkia lajinomaisia liikkeitä samassa paikassa ja turvallisessa ympäristössä. Parkourissa loukkaantumiset ovat vähäisiä ja liittyvät yleensä ylirasitukseen, ei niinkään liian vaativien liikkeiden tekemiseen.

Parkouria pääsee kokeilemaan myös Jyväskylän Lähetysjuhlilla. Mäki-Matin perhepuistoon rakennetaan tarinallinen parkour-rata, joka sisältää tasapainoilua, kiipeämistä, alittamista ja ylittämistä.

– Katsomme, mitä kiviä, puita ja muita luonnon elementtejä alueella on ja tuomme sinne lisäksi omia välineitä. Ohjaajamme ovat paikalla koko ajan, sanallistavat tarinaa ja opastavat kävijöitä tarvittaessa, valottaa Parkour Akatemian tuottaja Suvi Ekroos.

Parkouria on tarjolla myös Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien yhteisissä avajaisissa perjantaina 17.5. Seminaarinmäen juhlateltassa. Vauhdikkaassa Hand Me Your Hat -esityksessä on luvassa lennokasta parkouria, akrobatiaa ja tilannekomiikkaa.

Touhua ja tarinoita toivosta

Maksutonta ohjelmaa lapsille Kirkkopäivillä ja  Lähetysjuhlilla 18.5. klo 10–15 Mäki-Matin perhepuistossa ja Seminaarinmäellä. 

Parkour Akatemian suunnittelemalla Seikkaile maailmalla -radalla Mäki-Matin perhepuistossa kiivetään Kilimanjaro-vuorelle istuttamaan puita sademetsään. Lisäksi muun muassa tanssiteatteria, muskareita ja Savannilla tömisee -kepparirata.

Artikkeli Sujuvaa siirtymistä ja itsensä kehittämistä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Näihin, ja moniin muihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia kirkon valtakunnallinen kaupunkifestivaali Kirkkopäivät, joka rantautuu Jyväskylään 17.–19.5. Joka toinen vuosi järjestettävä festari toteutetaan tänä vuonna yhteistyössä kansainvälisten Lähetysjuhlien ja Jyväskylän oman Yläkaupungin Yön kanssa.

Yläkaupungin Yössä lauantaina 18.5. seikkailevat saattavatkin päätyä esimerkiksi Lounaispuistoon laulamaan yhdessä massiivisen superkuoron kanssa tai tunnelmoimaan afroamerikkalaisesta perinteestä ammentavaa hengellistä musiikkia suomigospelin pioneerin Jaakko Löytyn ja Lux Auribuksen tulkitsemana.

Mäki-Matin perhepuistossa pienet festarikävijät voivat testata villejä savannikeppareita tai heittäytyä parkour-seikkailuun, joka johtaa aina Kilimanjaron rinteille saakka. Yhteisvastuu-konsertissa Seminaarinmäen juhlateltassa lavan ottaa haltuun suomalaisen rockin kärkikaartiin kuuluva Olavi Uusivirta, ja päivän päätteeksi kutitellaan nauruhermoja pastori Kari Kanalan stand up -illassa.

Lauantain puheohjelmassa vilahtaa monia tuttuja nimiä: Wahlroosin lisäksi syntyjä syviä pohtivat muun muassa toimittaja Anna-Stina Nykänen, koomikko Joonas Nordman, puoluejohtaja Jussi Halla-aho, kisapappi Leena Huovinen sekä näyttelijät Laura Malmivaara ja Joni Leponiemi. Kirkon omista julkkiksista paikalla on edustava otos piispakaartista, kuten Helsingin Teemu Laajasalo, Espoon Kaisamari Hintikka sekä Kuopion Jari Jolkkonen.

On ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Yhteistyö monitaiteisen kaupunkifestari Yläkaupungin Yön kanssa on ollut kirkkopäiväkoordinaattori Henrik Ketolasta kerrassaan hieno juttu.

– Tätä kautta tavoitetaan niitä ihan tavallisia seurakuntalaisia, jotka tulevat Yläkaupungin Yöhön, mutta eivät varmaan innostuisi mukaan Kirkkopäiville.

Ketolan mukaan yhteistyökuvio heijastuu kiinnostavalla tavalla myös Kirkkopäivien sisältöön: ohjelmassa on painotettu voimakkaasti kulttuuria ja taidetta, ja lisäksi on ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Kaikkiaan Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien tapahtumaviikonloppuna on tarjolla kymmeniä ohjelmanumeroita perjantaista sunnuntaihin saakka.

Tapahtumiin on vaikea olla törmäämättä, kun niiden myötä esimerkiksi Kirkkopuisto muuttuu suureksi partioleiriksi ja Kauppakadulle nousee värikäs Kirkkotori. Sunnuntai-aamun juhlamessussa Seminaarinmäellä siunataan satoja kesän isostehtäviin valmistautuvia nuoria, ja saarnan pitää hiippakuntamme oma piispa Simo Peura.

– Sanoisin, että Kirkkopäivät tuo kirkon tämänhetkisen, moniulotteisen todellisuuden ihan keskelle kaupunkia, Ketola summaa.

Vaikka kiireisellä koordinaattorilla on tuhat rautaa tulessa, pari ohjelmanumeroa koko runsaasta tarjonnasta hänkin on merkinnyt kalenteriinsa.

– Vanhassa pappilassa pohditaan lauantaina itämaisten henkisten harjoitusten yleistymistä ja asian merkitystä otsikolla Vaihtoehtona valaistuminen – mindfulness ja meditaatio kirkossa? Aihetta on tarkoitus tarkastella ennakkoluulottomasti luennoitsijoiden omien kokemusten ja uuden uskontoteologian valossa.

– Kaupunginteatterissa nähdään Kohtaa mut! -esitys, joka pohjautuu esiintyjien omiin teksteihin kehitysvammaisuudesta ja toisen ihmisen kohtaamisesta. Kirkkopäivien koko ohjelma on rakennettu kohtaaminen-teeman ympärille, mutta Kohtaa mut! -esityksestä tulee varmasti yksi kaikkein puhuttelevimmista aiheeseen liittyvistä jutuista.

Tiesitkö?

Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat Jyväskylässä 17.–19.5. 


Viikonlopun ohjelma on suunnattu sekä kirkon ammattilaisille että kaikille kiinnostuneille. 


Pääjärjestäjinä Kirkkopalvelut, Suomen Lähetysseura sekä Jyväskylän seurakunta.


Ohjelma pääosin maksutonta, katso tiedot: www.kirkkopaivat.fi

Artikkeli Avara ikkuna 2000-luvun kirkkoon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jyväskyläläinen Miisa Kaipainen, 19, oli juuri saanut pystyyn yrityksensä North-Cat Creationsin, kun häntä pyydettiin suunnittelemaan villieläinkeppareita Jyväskylässä toukokuussa yhdessä Kirkkopäivien kanssa järjestettäville Lähetysjuhlille. Toimeksianto oli entiselle keppariharrastajalle hyvin mieleinen.

– Minulla on kaapissa rivi keppihevosia. Oli kiva kuulla, että saisin tehdä niitä lisää, ja vieläpä vähän eksoottisemmista eläimistä, hän kertoo.

Kaipainen ryhtyi luonnostelemaan virtahevon, kirahvin ja pantterin kaavoja kynän ja paperin avulla. Kaavan luomisessa tarvittiin myös kolmiulotteista hahmottamista.

– Mietin ensin eläimen sivuprofiilin ja piirsin sen sitten paperille. Pohdin, miltä se näyttää eri suunnista. Pantteri oli näistä vaikein, koska sillä on pyöreä naama ja silmät edessä.

Kaipaisen innostus käsitöihin syttyi jo lapsena.

– Vanhempani ovat taitavia käsistään, ja meillä on aina tehty käsitöitä. Eläinhahmoja päätin ruveta tekemään, koska tykkään niistä. Suunnittelen ja valmistan eläinasuja tilaustyönä muun muassa roolipeliharrastajille.

Lumisena helmikuun aamuna Kaipainen opastaa seurakunnan käsityöpiiriläisiä savannikeppareiden tekemisessä. Kipinässä Kauppakeskus Sepässä kokoontuvat ompelijat talkoilevat keppareita Lähetysjuhlien kävijöiden käyttöön ja myytäväksi tapahtuman kirkkotorilla.

He pyörittelevät mallikappaleita käsissään ja tutkivat innokkaasti eläinten saumoja, silmiä ja kiinnitystä. Pian he ovat jo kiinnittämässä kaavoja harmaalle froteekankaalle ja leikkaamassa kuviollisesta kankaasta pääkappaleita pantterille.

– Mukava nähdä, että mallit toimivat, Kaipainen toteaa.

Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Riitta Jämsä on virkannut, kutonut ja ommellut koko ikänsä, mutta keppareista hänellä ei ole kokemusta. Kaipaisen malleista hän ihastui hellyttävään kirahviin.

– Sitä pitkäkaulaa on ihana katsoa luonto-ohjelmista. Ja lutunen on virtahepokin. Katsotaan, miten tekeminen onnistuu, kun en ole ennen kaavoja käyttänyt. Jos ompelu sujuu, voisin tehdä kepparit myös lapsenlapsilleni, hän suunnittelee.

Lähetysjuhlilla on paljon erilaista tekemistä ja kokemista perheille ja kouluikäisille. Savannikeppariradan lisäksi tarjolla on muun muassa tanssityöpajaa, parkourseikkailua lähetyskentällä, näytelmiä ja muskaria.

Eläimiä savannilta -keppariradan idea syntyi juhlien suunnittelutiimissä.

– Totesimme, että kun keppihevoset innostavat tämän päivän varhaisnuoria, Lähetysjuhlille voitaisiin tehdä eläimiä, joita lähetystyöntekijät saattavat kohdata eri maissa. Niitä voi valmistaa itse tai porukassa. Meiltä saa kaavat ja ohjeet muutamiin eläimiin, mutta niitä saa suunnitella itsekin. Kankaisten eläinten lisäksi keppieläimiä voi neuloa tai tuunata pehmoeläimistä, kannustaa lähetystyön ja kansainvälisen vastuun asiantuntija Ulla Klemettinen.

Kipinään asteleva mieshenkilö pysähtyy mallikappaleiden äärelle.

– Onpa hauskan näköisiä! Mistä näitä voi tilata?

Näin teet savannikepparin

Tutustu ohjeisiin ja kaavoihin Lähetysseuran nettisivulla www.suomenlahetysseura.fi/keppielainohjeet

Tulosta kaava ja leikkaa se ääriviivoja myöten.

Teippaa kahdessa osassa olevat kaavat yhtenäiseksi kappaleeksi. 

Kiinnitä kaava nuppineuloilla kankaaseen ja piirrä siihen kaavan ääriviivat. Muista merkitä myös lovet. 

Kun alat ommella, tarkista, että lovet menevät vastakkain, jol- loin ompelujäljestä tulee suora.

Artikkeli Savannikeppareita omaksi ja muiden iloksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.