Tenori Jorma Aro muistelee omia alkuvaiheitaan kirkkokuorossa hyvillä mielin.

– Seinäjoen kirkkokuorossa yli viisikymmentä vuotta bassoa laulanut ystäväni Aki Kivimäki ehdotti minulle lähes kymmenen vuoden ajan, että tulisin mukaan. Tyrmäsin ajatuksen, koska ajattelin että en ole laulutaidoiltani kyllin tasokas.

Aro nauraa, että syyskuussa 2016 tapahtui lopulta ihme.

– Aki esitteli tuolloin kuorolaisille ja kuoron silloiselle johtajalle Lea Salumäelle uuden tenorin. Vastaanotto oli positiivinen ja pääsin mukaan helposti.

Laulaminen on terapiaa, rentouttaa ja virkistää. Arkihuolet unohtuvat.”

Mielekästä vapaaehtoistyötä

Seinäjoen kirkkokuorossa on tällä hetkellä kolmekymmentä laulajaa. Heistä kaksi on ollut mukana kuorossa kunnioitettavat viisikymmentä vuotta. Tenori Lauri Peltola pitää harrastuksen yhtenä tärkeänä puolena yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

– Olen saanut hyviä ystäviä kuoroharrastuksen kautta. Alkuun opin kuorolaulun ”aakkoset”, sittemmin on ollut opetusta myös musiikin teoriasta, äänen käytöstä ja huollosta.Lisäksi kirkkokuorossa laulaminen antaa mielekkään mahdollisuuden seurakunnan vapaaehtoistyöhön.

Laulu pidentää ikää

Seinäjoen kirkkokuoroa johtava kanttori Maria Väinölä sanoo, että musiikin kieli on universaali.

­– Koimme jälleen ihmeen taannoisella Viron matkallamme. Vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä Haapsalun kuoron kanssa, pystyimme silti täysipainoisesti musisoimaan toistemme kanssa.

Väinölä toivoo, että myös kuoron kuulijat voimaantuvat kuulemastaan.

– Tuntuu tärkeältä, että laulamillamme lauluilla on syvä merkitys ja sanoma.

Kuorotyö on hänelle hyvin merkityksellistä.

– Kuorossa tullaan tutuiksi toistemme kanssa, kuoromatkat hitsaavat jäseniä yhteen. Laulaminen on myös tutkitusti terveellistä ja pidentää jopa ikää.

Kirkkokuoro kokoontuu harjoituksiin joka tiistai kello 18 Lakeuden Ristin kappelissa. Esiintymisiä on pääosin jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa. Uudet laulajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Tervetuloa mukaan Seinäjoen kirkkokuoroon

• kuoron johtokunnan pj Kaisa Neva-Juoni p. 040 508 5913, kaisa.nevajuoni@gmail.com
• kuoron johtaja, kanttori Maria Väinölä p. 050 339 2906 maria.vainola@evl.fi

Tiedot kaikista seurakunnan kuoroista: seinajoenseurakunta.fi/kuorot

Jutun kirjoittaja Terhi Varpuluoma on kirkkovaltuutettu, Seinäjoen alueneuvoston, jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan sekä kirkkokuoron jäsen. Hän työsti artikkelin ollessaan Seinäjoen seurakunnan viestinnässä työkierrossa.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 5/2023.

Työkierto Seinäjoen seurakunnassa

Työkierto on menetelmä, jonka avulla voidaan kehittää henkilöstöä ja organisaatiota. Työkierrossa työntekijä siirtyy tilapäisesti eri yksikköön tai organisaatioon tekemään muita työtehtäviä. Työntekijälle työkierto mahdollistaa uuden oppimisen, osaamisen jakamisen sekä tavoitteellisen ammattitaidon kehittämisen vertaisoppimalla. Työkierrolla on myös todettu olevan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.  

Organisaatiolle työkierto on puolestaan oiva keino kehittää ja sitouttaa henkilöstöä sekä siirtää osaamista. Työkierron kautta työntekijä voi löytää mielenkiintoisen suunnan omalle urakehitykselleen tarvitsematta kuitenkaan vaihtaa työnantajaa.

Seinäjoen seurakunnassa työntekijöillä on mahdollisuus lähteä työkiertoon oman seurakunnan sisällä, muihin seurakuntatalouksiin sekä muihin yhteistyöorganisaatioihin.

Seurakunnan luottamushenkilöille on laadittu neljä erilaista työkiertopakettia, joita ovat:

• Projektipäällikön päivä (kiinteistötoimi)
• Päivä freelancerina (viestintä)
• Yhteiset lapsemme (varhaiskasvatus)
• Siell´ on hieno hietakehto – Matka kirkkomaahan (hautauspalvelupolku) 

Tietyn työkiertopaketin valitessaan luottamushenkilö pääsee tutustumaan valitsemaansa työalaan tai kokonaiseen palvelupolkuun Seinäjoen seurakunnassa. Tutustuminen koostuu useammasta kokonaisuudesta (esim. päivä freelancerina tai yksittäisestä lyhyemmästä keikasta (esim. projektipäällikön päivä).

Seinäjoen seurakunta on saanut 1.11.2021–31.12.2022 työkiertokäytännön luomiseen työelämän kehittämisrahoitusta Kevalta. TyKillä voimaa ja iloa työhön -hankkeesta voi lukea lisää: https://www.keva.fi/kehittamisraha

Musiikin matkassa Lakeuden Rististä Haapsalun piispanlinnaan

Seinäjoen seurakunnan kuorolaisia vieraili syksyllä Virossa Haapsalun kuoron luona. Tämän jutun matkasta kirjoitti Annukka Latvala, joka on Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuutettu sekä alueseurakunnan alueneuvoston ja Lakeuden Ristin kamarikuoron jäsen.

Missa Brevis

Toukokuussa 2023 Lakeuden Ristin kamarikuoro ja Seinäjoen kirkkokuoro saivat vastaanottaa kuorovieraita Viron Haapsalusta. Olimme harjoitelleet kuoronjohtajiemme Lea Salumäen ja Maria Väinölän johdolla virolaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän, Sirje Kaasikin, säveltämän teoksen Missa Brevis, Lyhyt messu. Säveltäjä itse saapui teosta johtamaan ja teoksen Suomen kantaesitys oli Lakeuden Ristissä pitämässämme yhteiskonsertissa 27.5.2023. Teos sai innostuneen vastaanoton ja sitä oli mielenkiintoista harjoitella ja esittää. Yhteiskonserttimme päättyi Taneli Kuusiston säveltämään Siunaa ja varjele meitä -lauluun, jonka tekstin viron kielelle oli kääntänyt Lea Salumäen pappa, Eduard Salumäe. Haapsalun kuorolaiset majoittuivat meidän kuorolaisten perheisiin.

Tallinnan tuulista Haapsalun rantaan

Syyskuun 21. päivänä Seinäjoelta lähti 29 kuorolaisen joukko bussilla, johtajinaan Lea ja Maria, vastavierailulle Viron Haapsaluun. Tallinnaan saavuttuamme teimme pienen bussiajelun ja pysähdyimme Tallinnan Laululavalle. Lavalle mahtuu liki 15 000 laulajaa ja katsomoon 100 000 kuulijaa. Lauloimme lavalla Sibeliuksen ”Soi kunniaksi Luojan”. Kävimme myös katsomassa virolaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Gustav Ernesaksin patsasta. Viron ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Tartossa vuonna 1869. Laulujuhlat on pidetty Tallinnassa vuodesta 1896 lähtien. Viron kansa on laulun voimin ilmaissut henkisen vapauden kaipuutaan, vastustanut miehitysvaltaa sekä 1980–90-lukujen taitteessa tavoitellut konkreettisestikin itsenäisyyttä. Haapsaluun saavuimme illan suussa ja majoituimme kylpylähotelli Hestiaan.

Perjantaina 22.9.2023 harjoittelimme kauniissa Haapsalun tuomiokirkossa. Harjoituksen jälkeen tutustuimme Piispanlinnan museoon. Piispanlinna on rakennettu 1200-luvulla. Linnassa asuivat paikalliset vallanpitäjät 1600-luvulle asti.

Lauantaina 23.9.2023 harjoittelimme yhdessä Haapsalun kuoron kanssa yhteiskonserttiamme varten. Ohjelmamme oli pääpiirteissään sama kuin keväällä Seinäjoella. Missa Brevis sai arvoisensa puitteet Haapsalun keskiaikaisessa tuomiokirkossa, jossa oli todella hyvä akustiikka.

Sunnuntaina 24.9.2023 lauloimme vielä jumalanpalveluksessa. Kirkkokahvien jälkeen oli aika jättää hyvästit haapsalulaisille kuoroystävillemme ja suunnata bussilla takaisin Tallinnaan iltalaivalle. Olimme saaneet nauttia virolaisten ystäviemme vieraanvaraisuudesta ja kauniista Haapsalun kaupungista rantabulevardeineen. Suuret kiitokset ikimuistoisen kuoromatkan järjestämisestä Lealle ja Marialle.

Kirkon juhlat Tampereella toukokuussa 2024

Suuntaamme nyt katseemme tulevaan. Tampereella järjestetään 17.–19.5.2024 kirkon juhlat. Juhlille osallistuu koko Seinäjoen seurakunnan alueelta useita kuoroja. Perjantai-iltana saamme osallistua muun muassa Tampereen Keskustorin suurkuorotapahtumaan ja laulaa hengellisiä suosikkilauluja.

Kuorolaulu virkistää ja hoitaa laulajaa ja kuulijaa. Kuorolaulusta saa voimaa ja iloa arkeen ja juhlaan. Kuorossa voi kokea ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tule Sinäkin laulamaan – Seinäjoen seurakunnan kuoroissa on aina tilaa uusille laulajille. Kynnys on matala ja katto korkealla!

Artikkeli Laulun iloa ja yhteistä palvelua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

”Nuket tuovat rohkeutta tekstin ilmaisemiseen”, kertoo seurakunnan nuorisokuoroja Auroraa ja Vox Vanajaeta johtava kanttori Ismo Savimäki.
”Luther! -projekti on erittäin kasvattava kokemus nuorille ja antaa ulottuvuutta heidän lauluunsa myös jatkossa. Teksti ilmaistaan sekä isosti tunnetasolla että äärimmäisen selkeästi artikuloiden.”

Luther! on moninainen ja monitasoinen teos, joka tuo yhteen erilaisia elementtejä. Työskentelyä on virittänyt löytämisen ja yllättymisen ilo.

Myös nukkien veistäminen on ollut monelle mieluisaa. Moni nuori on todennut sen olevan rentouttavaa ja rauhoittavaa. Kukin Aurorassa laulava nuori on tehnyt oman nuken. Jokainen on saanut suunnitella nukkensa itse, mutta lähtökohtana on ollut, että tyttöjen nukeista tulee nunnia ja poikien nukeista munkkeja. Työtä ovat ohjanneet nukketeatteritaiteilija Hannu Räisä sekä teoksen ohjaaja Taina Maria Savimäki.

Antti Polameren säveltämässä teoksessa Aurorasta ja Vox Vanajaesta muodostuva noin 70-henkinen kuoro laulaa lähes koko tarinan. Puherooleissa ovat Antti Kemppainen Lutherina ja Miikka Anttila Hieronymuksena. Hieronymus on hienostunut nuori herra, joka haastaa tulisieluisen Lutherin. Savimäet eivät kerro enempää arvoituksellisesta hahmosta.

Esityksessä seikkailee myös keskiaikaisen commedia dell´arte -perinnettä henkivä pieni seurue naamionäyttelijöitä. Seurue kommentoi liikkeillään ja eleillään kuoron laulamaa tarinaa yleisölle.

”He toimivat tunteiden tulkkeina ja välittävät kokemuksia käyttäen koko kirkkotilaa, kun taas kuoro nukkeineen esiintyy kirkon etuosassa”, Taina Maria kertoo.

Lisää ulottuvuutta teos saa kirkon kupoliin heijastettavista maalauksista. Tuire Toivolan teokset ovat sekä esittäviä kuvia että tunnelmaa rakentavia abstrakteja värimaisemia. Projisoinnin toteuttaa Veikko Pulli.

Savimäet kertovat käsikirjoittaja Eila Kostamon perehtyneen todella syvällisesti Lutherin elämän vaiheisiin. Kostamo tarkistutti tekstin Lutherin käsityksiä tutkineella emerituspiispa Eero Huovisella. Teos ei ole siis vain Lutherin tarinan innoittama vaan todella kertoo hänen tarinaansa – toki teatterin ja taiteen keinoin.

Teoksen työnimenä oli Tohtori Lutherin kamppailut.

”Se mitä vastaan tai minkä puolesta taistellaan, vaihtelee. Teoksessa Luther kamppailee aikansa kirkon, yhteiskunnan, Jumalan, paholaisen ja ennen kaikkea itsensä kanssa”, Ismo kertoo.

Ensimmäinen ja suurin kamppailu on sen rehellisessä pohtimisessa, mikä on hyvää ja arvokasta.

”Voima on tärkeää, mutta se ei riitä. Pitää myös olla hereillä ja herkkänä koko ajan, jottei voima eksy sivupoluille ja käänny tarkoitustaan vastaan. Näinhän Lutherin opeista innostuneillekin kävi. Vaatii paljon, että menee vain sitä kohti, minne haluaakin kulkea”, Ismo pohtii.

”Olen todella paljon alkanut pohtia prosessin aikana, mikä on oikein ja mihin kannattaa uskoa – mikä tämä ääni sisälläni on ja mistä se tulee”, kertoo Taina Maria.

Vaatii paljon, että menee vain sitä kohti, minne haluaakin kulkea.

Lutherin elämään ja taisteluihin eläytyminen ja rooleihin heittäytyminen kokeellisessa projektissa on ollut koko työryhmälle innostava kokemus.

”Koko porukka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kokonaisuus muokkautuu käsikirjoituksen varassa – mikä puolestaan muokkaa meidän ajatuksiamme. Teos rakentuu pala palalta yhtenäiseksi. Ja vasta kun se on valmis, tai jopa vasta kun se on esitetty ja ohi – vasta silloin voidaan tietää, mitä se meille merkitsi”, pohtii Taina Maria Savimäki.

”Parasta olisi, jos teoksemme herättelisi tekijöitä ja yleisöä miettimään, mikä on tavoittelemisen ja kiinnipitämisen arvoista ja loisi rohkeutta mennä niitä kohti myös käytännössä”, Ismo Savimäki summaa.
Luther! Hämeenlinnan kirkossa 7. ja 8.10. klo 19

Käsikirjoitus Eila Kostamo ∙ sävellys Antti Polameri ∙ kuorot: Aurora ja Vox Vanajae, johtaa Ismo Savimäki ∙ muusikot: Antti Polameri rummut, Timo Seppälä kitarat, Jedrik Laine koskettimet ∙ ohjaus Taina Maria Savimäki ∙ Luther: Antti Kemppainen ∙ Hieronymus: Miikka J. Anttila ∙ visuaalinen työryhmä: Tuire Toivola, Hannu Räisä, Veikko Pulli, Taina Maria Savimäki

Esityksen kesto 1 t 15 min. Liput 20/10 €, Ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta.

Artikkeli Tohtori Lutherin kamppailut julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vuorenmaallekin jäi lapsuudesta olo, että pitäisi olla täydellinen, jos aikoi laulaa.

– Ei täällä tarvitse olla täydellinen. Tänne on mukava tulla ja täällä voi oppia.

Vuorenmaa laulaa Kehittyvissä laulajissa, jonka kotipesä on Kuokkalan kirkko.

Kuoroon liittymisen kynnys oli Vuorenmaalle aika suuri. Ensimmäinen kerta oli kuitenkin positiivinen. Muut kuorolaiset ja kuoronvetäjä Sirpa Lampinen saivat hänet tuntemaan itsensä tervetulleeksi joukkoon.

– Sen jälkeen en ole ollut montaakaan kertaa pois. Tänne on aina mukava tulla ja täällä paranevat pienet vaivatkin.

Vuorenmaa on laulanut Kehittyvissä laulajissa nyt yli kuusi vuotta. Tämän lisäksi hän on ollut mukana Stemmakuorossa, jossa lauletaan nimensä mukaan stemmoja ”äänissä”.

Paikka vähän huonommallekin laulajalle

Kirsti Laurikaisella ei ollut kynnystä liittyä Kehittyviin laulajiin, kun kuoro perustettiin kymmenen vuotta sitten.

– Toivoin, että olisi sellainen paikka, jossa voisi vähän huonompikin laulaja laulaa oikein kunnolla.

Hänelle olisi ollut kynnys liittyä sellaiseen kuoroon, jossa vaaditaan kunnon sävelkorvaa ja kykyä laulaa stemmoja.

– Siihen en kykene. Kansakoulussa pääsin kuoroon, jos kaikki otettiin. Mutta jos valittiin, niin en päässyt.

Laurikaiselle on ollut tärkeintä olla mukana ja laulaa. Hän on myös oppinut käyttämään ääntään paremmin.

Laulutaito voi kehittyä

Jyväskylässä on paljon hyviä kuoroja, kanttori Sirpa Lampinen iloitsee. Ryhmiä löytyy miehille, naisille, lapsille ja nuorille – erikseen ja yhdessä.
Laulutaitoa Lampinen pitää ominaisuutena, jota voi kehittää.

– Laulutaito voi kehittyä. Se on sellainen taito kuin pyörällä ajo tai karjalanpiirakoiden teko. Sitä voi harjoitella aina.

Lampinen muistuttaa, että kuorolaulaminen tekee ihmiselle hyvää kokonaisvaltaisesti. Tutkimusten mukaan kuorossa laulavat voivat muita paremmin, elävät pidempään, ovat onnellisempia, heillä paljon ystäviä ja elämä on muutenkin mukavampaa.

Jyväskylän seurakunnan kuorot

Artikkeli Kuorolaulu kannattaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.