Lillin äiti ja Jenni ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka. Vuosia kestänyt ystävyys ja sen myötä syntynyt keskinäinen luottamus sekä molempien usko Jumalaan olivat tekijöitä, joiden Jenni uskoo olevan syynä siihen, että juuri häntä pyydettiin Lillin kummiksi.

Luottamuksen osoitus

– Ajattelen, että on mieletön arvostuksen ja luottamuksen osoitus, kun vanhemmat pyytävät jotakuta lapsensa kummiksi. He ajattelevat silloin, että juuri tämän ihmisen toivomme olevan lapsemme elämässä mukana,
ja että hän on juuri tälle lapselle sopiva henkilö. Se on vanhemmille merkityksellinen päätös, kertoo Jenni.

Lilliä ja Jenniä on hienoa seurata. He tekevät yhdessä palapeliä, juttelevat ja täydentävät toistensa lauseita.

– Muistan, kun en vielä osannut uida, niin pyysin aina äitiä kysymään Jenniä mun kanssa uimaan. Kun sain oman puhelimen, laitoin itse Jennille viestin, Lilli kertoo.

Yhteinen uimaretki on molempien haaveissa myös tulevana kesänä, samoin huvipuistoreissu ja yökyläily Jennin luona.
– Jos Jenni on meillä kylässä, se lukee mulle iltasadun. Se on kivaa, kun Jenni näyttelee ne hahmot, Lilli kertoo.

– Ja kun satu loppuu, me pyydetään äiti paikalle ja sanotaan
kolmistaan iltarukous. Oli liikuttavaa kuulla, että olitte rukoilleet
mun puolesta, kun olin matkalla, Jenni jatkaa.
– Niin, ettei sulle kävis mitään, lisää Lilli.

Kummi omana itsenään

Jennin mielestä kummiudessa on tärkeää se, että jokainen saa olla kummi omalla persoonallaan ja itselleen sopivalla tavalla.
Itseään ei tarvitse verrata muihin. Erilaiset elämäntilanteet ja vaikkapa pitkä välimatka voivat vaikuttaa siihen, että kummilasta ei pysty näkemään
niin paljon kuin ehkä tahtoisi.

Jenni muistuttaa, että etenkin lapsen ollessa pieni, on kummisuhteen
ylläpitäminen sekä kummin että vanhempien tehtävä. Kummisuhdetta on mahdollista muodostaa myös lapsen ollessa isompi tai jo aikuinen.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Jenni pitää tärkeänä sitä, että kummilapsi saisi kokea olevansa tärkeä, arvokas ja merkityksellinen sekä kummille että
muutenkin.

Jennillä on Lillin lisäksi muitakin kummilapsia.
– Minulle on tärkeää saada viettää aikaa kummilasteni kanssa ja oppia tuntemaan heidät. Toivon, että suhteemme muodostuisi sellaiseksi, että
minuun voi tukeutua ja pyytää apua. Haluaisin myös välittää
lapselle tunteen siitä, että hän on myös Jumalalle tärkeä.
Lillin mielestä hyvä kummi tsemppaa, auttaa ja hoitaa.
– Jenni on hauska ja kiva ja sille voi myös kertoa asioita,
Lilli lisää.

Kummius? Todellakin kelpais!

Artikkeli Kummius on kunnia-asia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kolmevuotiaan Hilma Mäkisen viidestä kummista kolme kuuluu kirkkoon. Esikoista odottaessaan Maija ja Antti Mäkinen sopivat, että kumpikin saa valita siskojensa lisäksi ystäväkummin.

Antti kysyi pitkäaikaista ystäväänsä vaimoineen, Maija Savonlinnan opettajaopintojen aikaista ystävää ja kämppäkaveria Veera Meurosta.
– Tahdoimme esittää asian kasvokkain. Hetki oli niin tunteellinen, etten kyennyt itse kysymään Veeralta, vaan siirsin tehtävän Antille.

Kummi on yksi turvallinen aikuinen lisää lapsen lähipiiriin. Heitä ei ole koskaan liikaa.

Maija toivoo kummilta läsnäoloa lapsen elämässä. Kummille lapsi voi ehkä isompana kertoa asioita, joita ei tahdo jakaa vanhempien kanssa. Tai mennä kummille, jos kaipaa pois kotoa.

LÄHES KAIKKI elimäkeläisen Hilman kummit asuvat kauempana, Veera-kummi Lappeenrannassa. Hänen kanssaan on totuttu pitämään myös etäyhteyttä. WhatsAppin Hilman kummit -ryhmälle siirtyy jatkuvaa tietoa kummitytön tekemisistä.
– Hilmalle kummin kanssa olo on vielä pitkälti leikkimistä. Hän muistaa, missä kummit asuvat ja kyselee usein, että voidaanko soittaa.
– Toivon Hilman sekä syyskuussa syntyneen Saagan kummien pysyvän aina isona osana elämäämme. Minulle kummius ei ole pelkkää syntymäpäiväkorttien lähettämistä.

Maijan mielestä myös hengellinen kasvatus voi kuulua kummille, jos tämä kokee sen luontevana.

Omia kummejaan Maija tapaa harvemmin kasvokkain, mutta kun kohdataan, viihdytään yhdessä pidempään. Hänen Lempäälässä asuvan, nelivuotiaan kummipoikansa perheen kanssa on vietetty monet juhannukset. Kummipojan vanhemmat ovat Saagan kummeja.

–ITKU TULI, Veera Meuronen muistelee hetkeä, jolloin häntä kysyttiin kummiksi.

Savonlinnan opettajakoulutuksessa ystävystyneiden ja yhdessä useamman vuoden asuneiden Veeran ja Maijan side ehti reilussa kymmenessä vuodessa syventyä niin, ettei Veeralle tullut mieleenkään kieltäytyä kunniatehtävästä. – Voin ymmärtää kieltäytymisen, jos omassa elämässä ei tunnu riittävän aikaa kummilapselle. Lapsen etu on tärkein.

Samoihin aikoihin Mäkisten kanssa Veeraa kummiksi kysyi myös serkku, jonka lapsi syntyi joulukuussa 2016.  Kummallekin kummilapselle riittää sekä aikaa että rakkautta.
– Omat kummini ovat sukulaisia, ja olen aina kokenut kummit osana perhettä. Omaa kummiuttanikin ajattelen elinikäisenä suhteena.
– Kummin tehtävä on tukea lapsen hyvinvointia ja kasvua, kulkea tämän rinnalla kaikissa elämänvaiheissa. Kummin on varauduttava vastuuseen myös silloin, jos vanhemmille käy jotain ikävää.
– Tuntuisi pinnalliselta unohtaa kummius, kun lapsi pääsee ripille tai tulee täysi-ikäiseksi.

KASVATUKSEN Veera kuitenkin jättäisi vanhempien vastuulle, niin opettaja kuin, Mäkisten tavoin, onkin.
– Kummina saan antaa lapsen olla sellainen kuin on, siten kuin tahtoo. Voimme tehdä yhdessä arkisiakin asioita, yökyläilyjä ja välillä HopLoppia. – Hilmalta uskon oppineeni mielikuvitusta ja hulvatonta hauskuutta. Toivon osaavani kuunnella tätä ihanan iloista ja temperamenttista kummilastani.
– Kummilapset ovat minulle äärettömän rakkaita, ja sanon sen joka kerta tavattaessa. Kummiuden parhaita hetkiä on, kun lapsi juoksee syliin.
– Nyt koronan aikaan on ollut rankkaa, kun en näe Hilmaa kasvokkain, enkä voi häntä halata.

Korona siirsi Hilman huhtikuiset kolmivuotiset verkkoon, mikä tuntui kaikista kurjalta. Toiveissa on uussynttärit kesällä.
– Toisaalta nyt on tullut pidettyä yhteyttä jopa tavallista enemmän. Poikkeustila toi kummiuteen uuden ulottuvuuden.

Vietetään yhdessä Kummipäivää 31.5.2020

Sunnuntaina 31. toukokuuta vietetään valtakunnallista Kummipäivää. Tänä vuonna kirkko kannustaa kaikkia osallistumaan Kummipäivään omien kummilasten kanssa etäyhteyksin.

Vinkkejä kummipäivän viettoon ja yhteiseen tekemiseen löytyy verkossa: kumminkaa.fi

Artikkeli Kiitos kunniasta! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kun Sisun äiti ja isä ryhtyivät vetämään partioryhmää, ehdotin, että voin hoitaa Sisua ja se jäi sitten tavaksi, Suonpää iloitsee.

– Me käymme pulkkamäessä, puistossa, kirjastossa ja jätskillä. Mitä nyt milloinkin keksitään.

Tällä kertaa pakkasta on sen verran, että kummitäti on päättänyt pysyä Sisun kanssa sisätiloissa. Ajanviettopaikaksi valikoituu Huhtasuon ostarilla sijaitseva kirjasto.

Päästessään sisätiloihin Sisu riisuu kiireen vilkkaa kahisevan toppahaalarinsa kummitädin pienellä avustuksella ja syöksyy lastenosaston kirjahyllyn pariin valitsemaan kiinnostavaa lukemista.

Kirjahyllystä valikoituu luettavaksi Ryhmä Hau -lastenkirja. Kun kummitäti alkaa lukea ääneen, tomeran pikkumiehen hymy ja touhukkuus ovat yhtäkkiä poissa ja hän vakavoituu. Sisu on niin keskittynyt, että hän vain tapittaa hiirenhiljaa, kuin lumoutuneena, kirjan sivuja.

– Missä on pupu, kummitäti kysyy.

– Tuolla, Sisu näyttää sormellaan jänöjussia.

Reetta Suonpää kertoo, että kummituntia on vietetty jo kahden vuoden ajan, siitä lähtien, kun Sisu oli vuoden ikäinen.

Suonpää haluaa kannustaa muita kummeja viettämään aikaa omien kummilasten kanssa. Ei tarvitse ottaa paineita siitä, että pitäisi keksiä jotakin erityistä tekemistä – lapselle tärkeintä on läsnäolo ja aikuisen antama aika.

– On hieno tunne, kun on niin tärkeä lapselle. Hän näyttää sen kyllä selvästi. Ja tietysti se on luottamuksenosoitus myös vanhemmilta tämä kummius, Suonpää sanoo.

Kummitätinä Suonpää on tietoisesti panostanut siihen, että näkee Sisua tarpeeksi usein. He tapaavatkin toisiaan vähintään kerran viikossa.

– Viime viikonloppuna me olimme partioretkellä yhdessä. Siitä tietää, että olemme tosi läheisiä, kun Sisu uskaltaa myös kiukutella minulle.

Kummiudessa yllätti se, miten nopeasti lapsesta tuli tärkeä ja kiintymys muodostui.

– Lapsi näyttää kyllä hymyllä, että on kiva nähdä. Se palkitsee. Tosi kiva hänen kanssaan on olla ja leikkiä, Suonpää myhäilee.

Pieni ei vain vaadi, vaan myös antaa paljon hyvää mieltä ja iloa. Sisu kutsuu Reetta-kummitätiä Lepaksi, koska r-kirjain tuottaa vielä hitusen hankaluuksia.

Tiesitkö? Kummin kaa

Kummi ja kummilapsi pääsevät yhdellä lastenlipulla seuraamaan Futsal-liigan ottelua KaDy-Ilves. 
Ottelu pelataan Monitoimitalolla lauantaina 27.1. kello 13.30. Otteluisäntänä Henki&elämä. 
Väliajalla ohjelmaa ja kotiin viemisiksi kummeille ja kummilapsille yllätyskassit.

Artikkeli Kummin kanssa touhua riittää julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.