Oppaan takana on USKOT ja Museovirasto

USKOT-foorumi julkaisi kesäkuussa uskontolukutaito-oppaan, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärtämystä ihmisten välille uskonnollisen yleissivistyksen näkökulmasta. Opasta on laatinut moniuskontoinen työryhmä ja opas on rahoitettu Museoviraston varoilla ja se toteuttaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen periaatteita.

Opas itsessään on helppolukuinen, neljään päälukuun tiivistetty manuaali, joka pyrkii tarkastelemaan yleisiä kohtaamisen periaatteita, uskonnoille tyypillisiä yhteisiä tekijöitä sekä avaamaan seitsemän eri maailmanuskonnon yleisimpiä sisältöjä ja niiden suhdetta kestävään kehitykseen.

Uskontolukutaidolla tarkoitetaan oppaassa riittäviä tietoja uskontoperinteistä ja kunnioittavan kohtaamisen osaamista. Opas on tarkoitettu kaikille. Se sisältää käytännön vinkkejä uskontojen kohtaamiseen työelämässä ja vapaa-ajalla, sekä uskontojen pyhissä paikoissa.

USKOT-foorumin verkostossa vaikuttaa tällä hetkellä noin 50 uskonnon asiantuntijaa viidessä eri temaattisessa jaostossa ja sen tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä uskonnonvapauden ja yhteiskuntarauhan edistäminen. Opas uskontolukutaidosta on yksi konkreettinen tapa lisätä perustietoa ja herättää keskustelua.

Opas muistuttaa kunnioituksesta

Opas ottaa hyvin huomioon kohtaamisen eri ulottuvuuksia. Sen ohjeet perustuvat ajatukseen, jossa uskonnollisen ihmisen identiteetti kohtaa toisen, ihminen ihmisen, ja muistuttaa, ettei olettamusten tai strereotypioiden kautta kohtaaminen ole kunnioittavaa. Se haastaa kuuntelemaan ja oppimaan ja samalla seisomaan suoraselkäisesti ja vahvasti oman identiteetin takana.

Uskonnollisen puheen tuottaminen on joskus sekulaarissa yhteiskunnassamme hankalaa. Monelle uskonto on henkilökohtainen asia ja sen esiin tuominen julkisesti voi aiheuttaa häpeää. Moni saattaa arastella, sanooko teologisesti oikein tai miten muut oman mahdollisen yhteisön sisällä ja ulkopuolella reagoivat. Opas rohkaiseekin avoimuuteen ja yhteyteen.

Uskontodialoginen kohtaaminen ei tarkoita akateemista väitöstilaisuutta eikä sitä, että jonkun tulisi sen seurauksena voittaa tai muuttua. Yksilökeskeisessä ja kilpailuhenkisessä maailmassa tästä on tarpeen muistuttaa. Oppaassa esiteltyjen uskontojen arvojen mukaista ei ole rakentaa ulossulkevaa kohtaamista tai nostaa itseään yksilönä muiden yläpuolelle.

Kohtaamisen neljä periaatetta

Dialogiin opas kannustaa rakentavan keskustelun pelisääntöjä mukaillen, ja peräänkuuluttaa kunnioittavaa lähestymistapaa, yhdenvertaista osallistumista, luottamuksen lisäämistä ja rehellistä vuorovaikutusta. Se tarjoaa avuksi neljän kohdan ohjelmaa, jotka tarkistamalla vuorovaikutuksesta voi tulla miellyttävää tai hedelmällistä.

1. Olemme kaikki ihmisiä – periaate muistuttaa siitä, että erilaisinakin meillä on paljon yhteistä.
2. Oppiminen ja yhteistyö tavoitteena – periaate keskittyy jakamisen ja ymmärtämisen tarpeeseen.
3. Otetaan aidosti mukaan – periaate etsii turvallisempaa tilaa ja osallisuutta.
4. Huomioidaan oma ja toisen asema – periaate muistuttaa, että monet rakenteet ja erityisasemat vaikuttavat keskusteluun ja ne on hyvä tiedostaa jotta keskustelusta tulee tasavertaista.

Opas etsii uskonnoille yhteistä

Uskontojen yhteisiksi ominaisuuksiksi opasta laatineet asiantuntijat ovat tunnistaneet esimerkiksi hiljentymisen, kasvatus- ja sivistysprosessit, eettisyyden vaalimisen, henkiset harjoitukset ja itsensä kehittämisen. Perinteisiä yhteneväisyyksiä, kuten rituaalit ja jumalallisuuden ja pyhyyden käsitteet, tekstit ja yhteisöllisyys, on siis täydennetty myös yksilön näkökulmasta.

Opas syventää tietoiskuja uskonnoista esittämällä lyhyet asiantuntija-analyysit uskontojen luontosuhteesta. Sen mukaan ympäristön ja luonnon kunnioittaminen on kaikkia uskontoja yhdistävä tekijä. Uskontoja yhdistää myös vaade ahneuden ja itsekeskeisen materialismin hylkäämisestä, ja se koskee sekä yksilöitä että yhteiskuntaa.

Taustaa: mikä ihmeen uskontolukutaito?

Uskontolukutaito on Suomessa verrattain uusi käsite. Se liittyy yhteiskunnan muutokseen ja moninaistumiseen ja nousee monitieteisen poliittisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen tarpeista, jossa erilaisia uskonnollisia vaikutteita on alettu hahmottaa ilmiöiden ja toiminnan taustalla.

Harvardin yliopiston (Harvard Divinity School) uskontojen ja yhteiskunnallisen elämän tiedekunnan johtaja ja perustaja Diane L. Mooren mukaan uskonnollinen lukutaito edellyttää kykyä erottaa ja analysoida uskonnon ja sosiaalisen / poliittisen / kulttuurielämän perusleikkauksia useiden linssien kautta.  Mooren mukaan uskonnollisesti lukutaitoisella henkilöllä on:

1. Perusymmärrys useiden maailman uskonnollisten perinteiden historiasta, keskeisistä teksteistä (soveltuvin osin), uskomuksista, käytännöistä ja nykyaikaisista ilmenemismuodoista. Sekä ajalta jolloin ne syntyivät, että ajassa jossa ne muovaavat edelleen erityisiä sosiaalisia, historiallisia ja kulttuurisia konteksteja.
2. Kyky erottaa ja tutkia poliittisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ilmaisujen uskonnollisia ulottuvuuksia ajan ja paikan kontekstissa.

Sosiologisen näkökulman uskontolukutaidon tutkimukseen on tuonut  Exeterin yliopiston emeritaprofessori Grace Davie, joka on tutkimuksessaan selvittänyt instituutioiden uskonnonlukutaitoa ja kirjoittaa eritysesti sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisesta uskontojen kohtaamisesta. Suomessa uskontolukutaidon tutkimusta on aloittanut TT Esko Kähkönen, joka toi kulttuurisen ja sosiologisen linjan rinnalle uskontodialogin ja uskontojen välisen yhteistyön näkökulmia.

Sekulaarin yhteiskunnan rakentamisen hinta

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan uskontolukutaitoa tulisi lisätä myös Suomessa. Vuonna 2020 päättynyt, professori Tuula Sakaranahon ja FT Johanna Konttorin johtama yliopistohanke ”Uskontolukutaito moniarvoisessa maailmassa”, on tutkinut uskontoja, yhteiskuntaa ja uskonnonlukutaitoa useasta eri ajankohtaisesta näkökulmasta. Hankkeen yhteydessä on julkaistu kirja sen keskeisistä teemoista ja useiden tutkijoiden yhteenvedot kertovat tilanteesta, jossa sekulaariksi siirtynyt yhteiskunta on vaarassa sokeutua uskontojen ja niiden edustajien realiteeteilta. Osaamisvaje toisaalta voi johtaa turhaankin uskonnollistamiseen.

Kaiken kaikkiaan uskonto-osaaminen, uskontolukutaito, uskonnollinen yleissivistys, tai miten uskontojen vaikutuksen ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien välillä haluaakin sanoittaa, on osaamista, jonka tarve yhteiskunnassamme ollaan havaitsemassa. Esimerkiksi Sitra ja eri viranomaistahot kiinnittävät asiaan huomiota yhä enemmän rahoitus- ja raportointiyhteyksissä. Opetus-, terveydenhuolto-, turvallisuus-, ja sosiaalialoilla on käynnissä useita hankkeita, kumppanuuksia, valmisteluja ja koulutuksia, joilla osaamista pyritään lisäämään.

USKOT-foorumin asiantuntijalausuntoja pyydettiin viime vuoden aikana 20 kappaletta erilaisiin uskonnollista osaamista vaativiin ministeriövalmisteluihin ja se vakiinnuttaa paikkaansa yhteiskunnallisessa julkisessa keskustelussa sekä moniuskontoisena verkostotoimijana koko maassa.

Erityisesti USKOT-foorumi toivoo, että uskontolukutaito kohentuisi viranomaisten keskuudessa ja nyt oppaan julkaisemisen jälkeen suunnitteilla onkin USKOT-foorumin oma koulutus, joka kohdentuu ensisijaisesti työkseen ihmisiä kohtaavien viranomaisten tueksi sekä arjessa, että päätöksenteossa.

Lisää uskontolukutaidosta:

Opas verkossa: Uskontolukutaito-opas-VERKKO.pdf (uskot.fi)

Sitra Labin fiktiivinen kolumni: Tänään 2030 – Uskontolukutaidosta kansalaistaito kymmenessä vuodessa – Sitra

The Challenges in Religious Literature – The Case of Finland : 492062_1_En_Print.indd (springer.com)

Yliopiston tutkimushankkeen kertomus: Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa (katsomukset.fi)

Roolipeli katsomuslukutaidosta: Legendat | (katsomukset.fi)

Uskontolukutaito viranomaistyössä- paneelikeskustelutallenne: Uskontolukutaito viranomaistyössä. Paneelikeskustelu 15.4.2021 – YouTube

Uskontojen tilastoista ja uskontolukutaidosta kristittyjen haasteena: Uskonnonlukutaito ja solidaarisuus globaalin kristinuskon haasteina: uskontojen tilanne 2022 – Lehteri

Artikkeli Uskontolukutaito-opas haastaa yhteyteen ja muistuttaa kunnioituksesta arjen kohtaamisissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.