Korpilahti-lehti täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Käsissäni on siis pitkäikäinen ja merkittävä yritys. Media-ala on murroksessa ja monen lehden talous on tiukoilla, eikä koronaepidemia ole ainakaan helpottanut tilannetta. Korpilahdella halutaan kuitenkin pitää vahvasti kiinni omasta paikallislehdestä. Se on varsinkin ikäihmisille tärkeä tiedotuskanava. Kuluneet vuodet ovat olleet työntäyteisiä, mutta myös mukavia ja antoisia. Yrittäjäksi ryhtymistä en ole katunut kertaakaan.

Parin ensimmäisen koronaviikon aikana kriisi vei yöuneni, kun mietin, miten yritykseni käy, lomautetaanko mieheni ja miten yhteiskunta tästä selviää. Mutta kuten moneen muuhunkin asiaan kaikkeen tottuu. Tilanne on rauhoittunut ja koronasta on tullut arkipäivää.

Tuntuu kuin virus olisi viesti, että näin ei voi enää jatkua, ja menoa pitää rauhoittaa.

Toivon, että tästä kriisistä seuraa jotain hyvää ja ratkaisuja aletaan miettiä enemmän ilmaston ja ympäristön kannalta. Tuntuu kuin virus olisi viesti, että näin ei voi enää jatkua, ja menoa pitää rauhoittaa.

Asun mieheni kanssa Korpilahden keskustassa vanhassa mansardikattoisessa talossa, josta haaveilin jo teini-ikäisenä. Molemmat tyttäreni ja mieheni tytär ovat jo muuttaneet pois kotoa. Saan voimaa luonnossa liikkumisesta ja ihan arkisesta elämästä. Koiran kanssa liikumme paljon metsässä ja retkeilemme kansallispuistoissa.

Hyvää mieltä tuo myös ProAm-kilpatanssiharrastukseni, jossa vakio- ja lattaritansseja harjoitellaan ammattitanssijan parina. Tanssi on äärettömän hyvää liikuntaa ja vie ajatukset pois työasioista.

Olen saanut tähän mennessä elää jo monta unelmaa todeksi, mutta yksi haave minulla vielä olisi. Toivoisin jonain päivänä tulevani mummiksi. Se ei ole kuitenkaan minusta itsestäni kiinni.

Artikkeli Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tarvinnut katua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ehkä juuri siksi Korpilahden aluekappalainen Antti Koivisto, seurakuntapastori Miina Karasti ja seurakunta-aktiivi Eeva Nyberg haluavat päivittää idyllisen mielikuvan vastaamaan enemmän tämän päivän todellisuutta.

– Törmäsin perinteisiin mielikuviin, kun aloitin uutena työntekijänä seurakunnassa. Todellisuus täällä on kuitenkin aivan toisenlainen, Karasti kertaa.

Kirkko tosin on keskellä kylää kirkonmäellä ja sen vieressä uudehko seurakuntatalo. Tien toisella puolella on yhtenäiskoulu nurmikenttineen. Keskustassa aloitti vuosi sitten toimintansa uusi 150-paikkainen päiväkoti.

Paikkakunnalle on muuttanut viime vuosina entistä enemmän lapsiperheitä. Kehitys on huomioitu myös seurakunnassa.

– Kirkon remontin yhteydessä mäelle rakennettiin leikkipuisto. Se palvelee samalla perhekerhoja ja seurakunnan muuta toimintaa. Kirkon sisältäkin löytyy leikkipaikka, aivan etuosasta, Koivisto kuvailee.

Juhannuspäivänä kirkonmäelle tuotiin seitsemän lammasta Hakamaan lammastilalta. Kesän ajan ne laidunsivat ja huolehtivat samalla perinneniityn maisemoinnista.

Lampaista tuli varsinainen vetonaula, joka houkutteli paikalle erityisesti lapsiperheitä. Tieto lampaista levisi nopeasti myös sosiaalisessa mediassa.

– Tämä oli odotettu ja selvästi koko kylän yhteinen juttu. Tarkoitus olisi jatkaa lampaiden kera myös tulevina kesinä, Koivisto summaa.

Yhdessä tekeminen ja talkooperinne elävät vahvana Korpilahdella. Lampaiden aitaus syntyi vajaassa viikossa, ja talkooväessä oli kaiken ikäisiä. Katoksen rakentaminen vaati vain yhden illan.

Tuona iltana Korpilahden yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turusen kutsusta kirkonmäen parkkipaikka täyttyi talkoolaisten pakettiautoista.

Kesällä vapaaehtoiset kutoivat kangaspuilla kellotapulissa viisikymmentä värikästä istuinalustaa lapsille kirkossa käytettäviksi.

– Täällä on vapaaehtoisille vastuunkantajille monenlaisia mahdollisuuksia ja konkreettista tekemistä, Nyberg korostaa.

Koiviston luotsaaman työyhteisön haaveissa on, että jo nyt elävää kirkonmäkeä olisi vieläkin helpompi lähestyä. Seurakuntalaiset voisivat tulla omaehtoisesti kirkkoon hiljentymään tai kenties jopa musisoimaan.

– Vähän samaan tapaan, kuin nykyään pääsee omalla kortilla kirjastoon sen ollessa suljettu, meillä voisi olla sisäänpääsyn mahdollistava poletti halukkaille seurakuntalaisille, Koivisto esittelee.

Seurakunnan nettisivuilta löytyy video, jossa kirkkoa katsellaan lapsen silmin. Korpilahdella lapsilla ja nuorilla on jo luonnostaan vahva side kotikirkkoonsa. Kouluista ja päiväkodeista tehdään säännöllisesti vierailuja, ja nuorten kanssa ollaan jopa yövytty kirkossa.

– Pääsiäisyön messun jälkeen ehdittiin nukkua siellä vain pari tuntia, mutta se jäi nuorille varmasti ikimuistoisena mieleen, Karasti muistelee.

Kun kirkko sijaitsee jyrkän mäen laella, voi sinne kipuaminen olla monelle ylivoimaista. Korpilahtelaisilla on tähänkin pulmaan ratkaisu. Mäen alla on kyltillä varustettu kirkkopysäkki. Sieltä jumalanpalvelukseen autolla saapuvat poimivat halukkaat mukaansa.

Kyläkirkko-teemalla kutsutaan vuorollaan alueen eri kylistä ihmisiä avustamaan ja osallistumaan jumalanpalveluksiin, jonne kuljetus tapahtuu kimppakyydein. Kaikki jumalanpalvelukset on mahdollista kuunnella suorina lähetyksinä nettisivujen kautta.

Koivisto, Karasti ja Nyberg iloitsevat seurakunnassa vallitsevasta ilmapiiristä ja hengestä. Työyhteisö pystyy reagoimaan ennakkoluulottomasti uusiin ideoihin ja tarvittaessa toteuttamaan ne ketterästi. Yhteistyö toimii hyvin myös eri työalojen kesken.

– Tämä kaikki näkyy selvästi myös seurakuntalaisille. Jos syntyy idea tai herää kysymyksiä, sen voi kertoa kenelle työntekijälle tahansa. Voi olla varma, että viesti menee sitä kautta eteenpäin, Nyberg vahvistaa.

Korpilahden alueseurakunta

• Aluekappalainen Antti Koivisto
• Toimitilat: Korpilahden kirkko, seurakuntatalo, Korpilahden hautausmaan kappeli
• Alueneuvoston jäsenet: Jussi Lehtimäki, Helinä Lähdesluoma, Tapani Miinalainen, Minna Mustonen, Maarit Nissinen, Jussi Nokelainen, Tapani Nyberg, Mette Toikkanen (pj)
• Alue: Korpilahden alueseurakunta on pinta-alaltaan noin puolet koko Jyväskylän seurakunnan pinta-alasta. Kopilahti sijaitsee Muuramen ja Jämsän välissä, molemmin puolin Päijännettä
• kartta.jkl.fi-> aluejaot-> alueseurakunnat

Artikkeli Kannattaa kavuta kirkonmäelle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Suurin piirtein kaikki korpilahtelaiset ovat minulle tuttuja, ainakin joko nimeltä tai ulkonäöltä. Äänestäkin tunnistan monet puhelimessa.

Kaunisto ajautui töihin seurakuntaan monen sattuman seurauksena. Valmistuttuaan keväällä 1980 kauppaopistosta, hänelle tarjottiin vuodeksi toimistoapulaisen paikkaa työvoimatoimiston kautta. Työsuhde vakiintui vuotta myöhemmin ja nimike muuttui jossain vaiheessa kanslistiksi ja myöhemmin toimistosihteeriksi.

Kun seurakunnat yhdistyivät vuonna 2009 ja Korpilahdesta tuli yksi Jyväskylän seurakunnan alueseurakunnista, se tarkoitti isoa muutosta ja toi tullessaan paljon sekavuutta käytännön asioiden hoidossa.

– Meillä oli ollut täällä aivan eri tietokoneohjelmat alkaen jäsentietojärjestelmistä ja hautaohjelmista. Yhtäkkiä piti opetella kaikki ohjelmat lyhyessä ajassa. Alussa oli tosi vaikeaa, mutta ajan myötä asioiden hoito helpottui paljon.

Vaikka suurin osa vanhoista tiedoista on siirretty Jyväskylän kirkkoherranvirastoon, niin varsinkin kesäaikana moni kesävieras haluaa asioida lähempänä olevassa palvelupisteessä. Sukututkimuksia tullaan tekemään jopa ulkomailta asti.

– Minulla on täällä vielä vanhat mikrofilmit tallella. Sukututkimuksia ja selvityksiä teen nyt aiempaa vähemmän, mutta se hieno puoli siinä on, että aika usein samalla kuulee ihmisten hauskoja tarinoita ja muisteluksia.

Viime vuodet Kaunisto on työskennellyt aluesihteerinä osa-aikaisesti. Tätä nykyä hän asuu Jämsässä ja käy töissä Korpilahden seurakuntakodilla yleensä kolmena päivänä viikossa.

”Minulta tullaan kysymään ihan mitä vaan”

Jyväskylän seurakunnan muista aluesihteereistä poiketen Kauniston tehtäviin kuuluvat myös toimistosihteerin työt. Korpilahdella on seurakunnan palvelupiste, joka on auki kahtena päivänä viikossa tiistaisin ja torstaisin klo 9–12.

– Kun työhuoneeni sijaitsee ulko-ovesta heti ensimmäisenä, niin tässähän tuntee toimivansa ihan yleismiehenä. Minulta tullaan kysymään ihan mitä vaan.

Asiakaspalvelu pitää sisällään muun muassa virkatodistuspyyntöjä ja haudanhoitoasioita sekä hautauksista, vihkimisistä ja kasteista sopimisia. Kaunisto varaa tilat sekä papit ja kanttorit tilaisuuksia varten.

Iltapäivällä on aikaa tehdä alueneuvoston kokousvalmisteluja ja hoitaa laskutusasioita. Kaunisto toimii sihteerinä työntekijäkokouksissa ja päivittää tietoja ja ilmoituksia nettiin sekä laatii lehti-ilmoitukset paikallislehteen.

– Tykkään työstäni, varsinkin kun työ on aika itsenäistä. Meillä on myös kiva työporukka, kun meitä on täällä vain kymmenkunta.

Kaunistolla on työyhteisössään takanaan pisin työura. Vuosien saatossa omaksuttu hiljainen tieto on välittynyt myös työtovereille ja seurakuntalaisille.

Vapaa-ajalla Kaunisto harrastaa kävelyä ja lukemista. Kesällä lomareissut taittuvat ja maisemat vaihtuvat moottoripyörän kyydissä yhdessä miehensä kanssa.

– Korpilahdella parasta on ihana luonto, Päijänne ja maisemat. Tämä on kaunis paikka.

Artikkeli Valttikorttina hiljainen tieto julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

VRP Keski-Suomi Oy:n vastaava työnjohtaja Jari Hellman kertoo, että korjaustyö on edennyt mukavasti ja suunnitelmien mukaan. Työt aloitettiin helmikuussa ja niiden on määrä tulla valmiiksi ensi vuoden maaliskuussa.

– Olemme täysin aikataulussa. Pahoja viivästyksiä tai suurempia yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Ainahan näin massiivisissa projekteissa pientä probleemaa tulee, mutta isossa kuvassa kaikki sujuu hyvin, hän vakuuttaa.

Hellman on kokenut kirkkojen kunnostaja, sillä hän on mestaroinut Säynätsalon, Muuramen ja Taulumäen kirkkojen peruskorjaukset. Lisäksi kokemusta löytyy Jyväskylän kaupungintalon sekä Jyväskylän maalaiskunnan vanhan kunnantalon saneerauksesta.

– Jokainen vanha rakennus on oma tapauksensa, hän kertoo.

Saneerauksen edistymistä on voinut seurata Facebookista, jonne Korpilahden aluekappalainen Antti Koivisto on päivittänyt remontin vaiheita säännöllisesti. Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miltä kirkko näyttää, ja kuuntelee kiinnostuneena väliaikatietoja.

Korpilahden kirkon remontti käynnistyi, kun havaittiin, että kirkon torni oli painunut noin 40 senttiä alaspäin. Tornin vajoamisen myötä seinät olivat kallistuneet. Saumakohtiin syntyi samalla valumia ja katto alkoi vuotaa.

– Nyt katto ja seinät on tuettu, Hellman sanoo.

Kirkon julkisivua suojannut huputus otettiin pois lokakuun alkupuolella. Vaikka julkisivu onkin pitkälti valmis, sisätiloissa riittää vielä tekemistä, suunnitelmien mukaan noin puoleksi vuodeksi. Syy siihen, miksi rakenteet eivät ole pitäneet, on arvoitus.

– Luultavasti kyseessä on suunnitteluvirhe, Hellman arvioi.

Vaikka Korpilahden kirkkoa on aikojen saatossa entisöity ja korjailtu, nyt tehtävä saneeraus on isoin sitten vuoden 1837. Remontin kustannusarvio on 5,2 miljoonaa euroa.

Kirkon tornia tukevat massiiviset teräspalkit. Ne ovat tuoreimman remontin satoa.

– Palkit pitävät tornin pystyssä ja tukevat sitä, Koivisto selittää.

– Niiden asentaminen oli harvinaisen iso projekti, Hellman kertoo.

Mitä kaikkea on laitettu kuntoon? Lista on pitkä. Kirkon rakenteet, seinät ja katto on korjattu sekä vahvistettu. Seinien puuverhoilu on uusittu, pinnat maalattu, vesikatto vaihdettu ja kattorakenteita vahvistettu.

– Seuraavaksi puulattia pistetään kuntoon. Ikkunat ja penkit ovat myös kunnostettavina, Koivisto kertoo.

Tulipalojen varalle on asennettu kuivasprinklerijärjestelmä. Ylivieskan kirkkopalo opetti paloturvallisuudesta, ja sitä on mietitty entistä huolellisemmin. Myös turvajärjestelmää on tehostettu.

Kirkon tornin teräspalkituksen lisäksi seiniä on tuettu tukipuilla. Tukipuut pitävät kirkon seinät kasassa. Urakkaan on osallistunut päivittäin keskimäärin parikymmentä työntekijää, maalareita ja rakentajia.

– Huippuhetkinä työmaalla on ollut jopa kolmekymmentä henkilöä töissä, Hellman arvioi.

Museoviraston suojeluksessa olevat urut on suojattu perusteellisesti. Tilojen kosteus mitataan viikoittain. Kaikki tehdään alkuperäistä kirkon suunnittelua kunnioittaen.

– Alttari palautuu alkuperäiseen asuun, Koivisto kertoo.

Hellman haluaa mainita työmaainsinööri Veli-Matti Ahokkaan ja työmaamestari Tapani Hämäläisen.

– Heillä on ollut suuri merkitys projektin valmistumisen kannalta, hän sanoo.

Tiesitkö? Korpilahden kirkko

• Valmistunut vuonna 1827.
• Kirkko remontoitiin perusteellisesti jo vuonna 1837, toisen kerran vuonna 1927 Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti ja seuraavat remontit tehtiin vuosina 1964 ja 1988.
• Kirkkoon mahtuu 850 ihmistä.
• Remonttia voi seurata Facebookissa: Korpilahden kirkon remontti.

Artikkeli Korpilahden kirkon ryhti oikaistiin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.