Jyväskylän seurakunnan kasvatustyön papin Johanna Puupposen mukaan kastamaton nuori usein huomaa rippikoulussa kirkon arvojen vastaavan omiaan ja haluaa liittyä tähän yhteisöön. Hän haluaa osallistua konfirmaatioon ja saada juhlan.

– On vaikea arvioida, kuinka hengellisesti nuori perustelee päätöksensä. Kaste on nuorelle oma valinta, johon liittyy syvempää prosessointia. Se näkyy kasteen merkityksen pohtimisena sekä kasteeseen valmistautumisena, Puupponen sanoo.

Rippikoulun yhteydessä kastettujen ja näin kirkkoon liittyneiden nuorten määrä on Puupposen mukaan kasvanut Jyväskylässä merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän seurakunnassa on kuluvana vuonna kastettu 59 nuorta. Viime vuonna kastettuja oli 66. Tyttöjä ja poikia on kastettu suurin piirtein saman verran.

Ilmiön taustalla Puupponen näkee sekä rippikoulun vahvana säilyneen suosion että lapsikasteiden vähenemisen. Hänen kokemuksensa on, että kristinuskoon suhtaudutaan myönteisesti ja rippikoulussa käsiteltävät teemat kiinnostavat.

Riparilla koin, että maailma jotenkin kirkastui ja avauduin uusille asioille.

Kastamaton nuori tulee kastettujen ikätoveriensa vanavedessä rippikouluun, kuten Jasmiina Tammilehtokin.

– Riparista oli koulussa puhetta ja monet olivat kuulleet siitä hyviä kokemuksia. Juttelin riparille menosta myös vanhempieni kanssa. Isäni sanoi, että saan riparista varmasti todella hauskoja kokemuksia, Tammilehto kertoo.

Hän osallistui talvella 2026 Jyväskylän seurakunnan taide- ja musiikkiriparille Vesalan leirikeskuksessa. Musiikin kuuntelu ja laulaminen sekä piirtäminen kuuluvat hänen arkeensa kiinteästi.

Rippikoulun opetus oli Tammilehdon mielestä kiinnostavaa ja avasi kristinuskoa eri tavalla kuin koulun oppitunnit. Hän kertoo pohtineensa leirillä myös uskoa.

– En oikein osaa sanoa vielä mitään omasta uskostani. Mutta riparilla koin, että maailma jotenkin kirkastui ja avauduin uusille asioille.

Tammilehto ei ole vielä mukana seurakunnan toiminnassa, mutta harkitsee paria vaihtoehtoa.

– Voisin mennä mukaan messujen musiikkiryhmään. Siitä oli leirillä puhetta. Olen myös miettinyt isoskoulutukseen osallistumista, mutta en tiedä riittääkö siihen aikaa. Lentopalloharkkoja on kolmasti viikossa ja ysiluokalla pitää keskittyä opiskeluun.

Kirkkoon liittyneiden rippikoululaisten määrä on viime vuosina kaksinkertaistunut Suomessa. Kirkkohallituksen tilastojen mukaan vuonna 2025 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 1 634 nuorta, joista 1 353 kastettiin. Rippikoulun kävi yhteensä 48 214 nuorta, 15-vuotiaiden ikäryhmästä noin 72 prosenttia.

Kaikkiaan 1 330 nuorta Jyväskylän seurakunnan alueella on käynyt rippikoulun tänä vuonna. Alueen rippikouluikäisistä määrä on Johanna Puupposen mukaan noin 87 prosenttia. Valtaosa nuorista on osallistunut Jyväskylän seurakunnan järjestämään rippikouluun. Järjestöjen ja muiden seurakuntien rippikoulun on käynyt 157 nuorta.

Rippikoulun voi käydä liittymättä kirkkoon. Silloin ei kasteta eikä osallistuta konfirmaatioon. Nuoren kaste toimitetaan useimmiten omana tapahtumanaan. Jyväskylän seurakunnassa on pohdittu myös yhteisen kastetilaisuuden järjestämistä rippikoululaisille.

Artikkeli Koko paketti yhdellä riparilla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Monelle nuorelle rippikoulu on nuorisokulttuurin osa ja sinne mennään, koska kaveritkin menevät, Kouvolan seurakunnan seurakuntapastori Mikko Wirtanen sanoo.

Wirtanen on ollut tekemisissä rippikoulun kanssa omasta rippikoulustaan lähtien. Tänä aikana esimerkiksi sosiaalinen media on muuttanut nuorten käyttäytymistapoja. Aikaisemmin älypuhelimia ei saanut käyttää kuin rajoitetusti.

– Puhelin on nykyään persoonallisuuden ja kognition jatke. Hyödynnämme internetiä leireillä opetuksessa. Nuoret ovat sen verran fiksuja, että eivät käytä puhelimia häiritsevästi leirin aikana, Wirtanen sanoo.

Emilja Fihlman kävi oman rippikoulunsa viime vuonna. Rippileirillä Fihlman oli Puhjonrannassa ja on tulevana kesänä lähdössä leirille uudestaan, tällä kertaa isosena.

– Tykkäsin omasta riparistani niin paljon, että haluan olla mukana muidenkin riparilla ja kertoa mihin itse uskon, Fihlman kertoo.

Isosten ansiosta rippikoulu perustuu pitkälti vertaisoppimiseen ja kaikki rippikoulun käyneet nuoret voivat osallistua isoskoulutukseen.

– Oma rippikoulukokemukseni oli melko valaiseva. Ennen rippikoulua en uskonut Jumalaan. Konfirmaatiojumalanpalvelus oli rippikoulun mieleenpainuvin asia, tilaisuus oli erittäin vaikuttava, Fihlman sanoo.

Tämän vuotisille rippikoululaisille Fihlmanilla on esittää yksi toive.

– Toivon, että riparilaiset tulevat leirille avoimin mielin, Emilja Fihlman sanoo.

Uusi rippikoulusuunnitelma ”Suuri ihme”

Piispainkokous hyväksyi huhtikuussa uuden rippikoulusuunnitelman, joka on nimeltään ”Suuri ihme”. Se otetaan käyttöön toukokuussa 2017. Siirtymäaikaa on lokakuuhun 2018 saakka. Rippikoulusuunnitelma on laadittu erityisesti ottamaan huomioon nuorten ja seurakuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Uusi suunnitelma korostaa rippikoulun nuorilähtöisyyttä ja nuoren osallisuutta. Nuoret ovat mukana rippikoulun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Myös perheet halutaan entistä laajemmin ottaa mukaan rippikoulun kokonaisuuteen.

Merkittävä muutos aikaisempaan on suunnitelman suositus siitä, että nuoret osallistuvat puoli vuotta kestävän rippikoulujakson aikana ehtoolliselle useampaan otteeseen yhdessä ohjaajiensa kanssa. Ehtoollisen merkitys opitaan nimenomaan käymällä ehtoollisella, ja samalla valmistaudutaan konfirmaatioon.

Artikkeli Rippikoulu on vahva osa nuorisokulttuuria julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.