Törnävän kirkossa puolestaan toiseen kirkon tornikamareista rakennettiin asiakas-wc. Samalla tornikamarissa sijainneen morsiuskamarin paikkaa vaihdettiin. Niin maalliselta kuin vessan rakentaminen kirkkoon kuulostaakin, on sillä merkittävä vaikutus kirkon käyttäjille. Ilo tilan toteutumisesta on nyt suuri.

– Muutoksilla kauniita kirkkotiloja saadaan paremmin käyttöön. On järkevä ajatus, että seurakunnan toimintoja tuodaan kirkkorakennuksiin, kuvailee muutostöiden päänikkari, Kurikassa asuva perinnerakentaja Leo Lönnroth.

Lönnrothin yritys on erikoistunut historiallisten rakennusten restaurointi- ja korjaustöihin. Suuria asiakkaita ovat seurakunnat, joiden kirkkoihin Lönnroth työntekijöineen toteuttaa muutoksia.

Tyyliä ja miljöötä mukaillen

Peräseinäjoen kirkon muutokset suunnitteli arkkitehti Kirsti Eloniemi. Lönnroth sai yhteydenoton seurakunnan kiinteistöpäällikkö Timo Mäeltä, jonka kanssa toteutus suunniteltiin. Kirkkojen kohdalla työtä valvovat kirkkohallitus ja Museovirasto.

– Meillä on vahva tyylillinen ote tekemiseen. Työt tehdään kauniisti, ajallista tyyliä ja miljöötä mukaillen, Lönnroth kertoo.

Kirkkojen muutostöiden kohdalla Lönnroth kehuu Seinäjoen seurakuntaa.

– Muutostöissä ollaan aallonharjalla. Monissa seurakunnissa tällaista suunnitellaan, mutta Seinäjoella työtä on jo tehty. Kyseessä ovat Suomen ensimmäiset tällaiset kirkkojen muutostyöt.

”On se todella järkevä ajatus, että tuodaan seurakunnan toimintoja kirkkorakennuksiin.”

Leo Lönnroth

Kahvitila Peräseinäjoen kirkon takaosassa kerää kiitosta. Sen toteuttaminen vaati muutaman penkkirivin poiston, lattian paikkamaalauksen sekä puusepäntyönä tehdyn kaapiston, johon tiskikone ja kahvinkeitin sijoitettiin. Kaapisto paneloitiin kirkon seinien mukaisesti. Myös vedet ja viemäröinti vedettiin 130-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2022 viettäneen kirkon takaosaan.

– Modernin tekniikan tuominen satavuotiaaseen kirkkorakennukseen on aina haastavaa. Tärkeää on, että muutostyöt tehdään niin, ettei lopputuloksesta huomaa, että paikkaan on kajottu, Lönnroth esittelee.

Arvotus käsityötä kohtaan

Hirren työstäminen on perinnerakentajalle mieluisinta. Lönnrothin yrittäjäuran ensimmäinen kirkkokohde sijaitsi Mäntyharjulla. Kyseessä oli perinteisellä hirsityylillä tehty kirkko.

– Parin vuoden aikana teimme kirkossa valtavat hirsikorjaustyöt. Aloitimme huipulta, kun pääsimme tekemään tällaista kohdetta ensimmäisenä työkohteenamme. Viime vuonna kirkko juhli 200-vuotisjuhlaansa.

Hirsirunkoisissa kirkoissa hirsien muotoilu on tehty aikanaan kirveellä. Perinteiset työkalut kiinnostavat Lönnrothia, joka käyttää kirveitä työssään, mutta myös keräilee niitä.

– Valitsen kokoelmastani aina oikean kirveen sen mukaan, millainen hirsi pitää varaosaksi saada veistettyä.

”Muutostöissä ollaan aallonharjalla. Monissa seurakunnissa tällaista suunnitellaan, mutta Seinäjoella työtä on jo tehty.”

Leo Lönnroth

Koulutukseltaan Lönnroth on puuseppämestari ja oppiarvoltaan koristeveistäjämestari. Oppiarvoissa on vanhan ammattikuntalaitoksen peruja.

– Kävin kouluni Jurvan kuuluisassa puuseppäkoulussa, Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, joka sittemmin lakkautettiin.

Juuri opinnot toivat Lönnrothin Pohjanmaalle. Nuoruutensa hän varttui Kotkassa.

– Sain pohjalaisen kotikasvatuksen, sillä äitini on kotoisin Alahärmästä. Meillä pohjalaisuutta pidettiin aina arvossa, kohta 20 vuotta Pohjanmaalla asunut mies hymyilee.

Hirsirakentaminen sopii Pohjolaan

Lönnrothin puheesta kuultaa syvä arvostus perinteistä hirsi- ja puurakentamista kohtaan.

– Rakennusten tulisi olla sellaisia, että ne kestävät satoja vuosia ja jäävät perinnöksi tuleville sukupolville.

Suomalaista hirsirakentamista Lönnroth kehuu.

– Se on muotoutunut tuhansien vuosien kuluessa ilmastoomme sopivaksi. Kun perinteinen hirsirakennus on kunnolla kivillä irti maasta ja sen katto on kunnossa, kestää rakennus pitkään vähemmälläkin, saati sitten hyvällä, huolenpidolla.

Viime vuosina Lönnroth on laajentanut työrepertuaariaan puumateriaalien lisäksi kiveen. Hän on valmistanut kivijalkoja lohkograniiteista sekä korjannut useampia pohjalaisia kivinavettoja, joissa kiviosiin on käytetty perinteisiä työmenetelmiä.

Mitä on perinnerakentaminen?

Monesti kuulee puhuttavan perinnerakentamisesta ja perinnekorjaamisesta. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat?

– Työt tehdään käyttäen aitoja materiaaleja kuten graniittia, puuta ja perinnemaaleja. Jäljitelmiä kuten laminaattia, tai keinotekoisia eristeaineita kuten lasivillaa, ei käytetä. Rakenteet tehdään siten kuin ne tehtiin ennen teollisen rakentamisen aikaa. Talot tehdään kivijalan päälle ja materiaaleina käytetään umpihirttä tai tiiltä. Myös vanhoja rakennusmateriaaleja voidaan uusiokäyttää, Leo Lönnroth kertoo.

– Peräseinäjoen kirkossa käytimme kuorotilan lattiaan lattialautoja, jotka oli otettu talteen Nurmon pappilasta remontin yhteydessä. Vanhat lankut pääsivät uudelleen käyttöön.

Perinnerakentamisen työmenetelmiin kuuluu myös maalaus pensselillä, jolloin jälki on erilaista kuin telalla maalatessa. Seinissä uutta seinää ei tehdä kipsilevyistä, vaan puulaudoista. Hirsisiä puuosia vaihtaessa hirsi tulee usein myös osata piiluta, eli veistää vanhaa tyyliä mukaillen. Peräseinäjoen kirkon seinissä näkee piiluveistettyjä hirsiä.

Julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 2/2023.

Artikkeli Hirttä veistäessä omassa elementissään julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Remontin jälkeen yleisölle aukeaa myös Palokan kirkko. Kesäkuun alusta alkaen sen ovet ovat taas sunnuntaisin avoinna jumalanpalveluksia varten koronarajoitusten puitteissa. Myös verkkolähetyksiä jatketaan mahdollisuuksien mukaan.

Palokan alueseurakunnan tilat olivat viime vuoden poikkeuksellisesti Palokan Citymarketin kauppakäytävällä, ja nyt tiloista on luovuttu. Vuosi sujui koronan varjossa, eikä kauppakeskuksen normaalia arkea ehditty kokea.

– Erityisoloissa ihmiset liikkuivat vähän. Kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintamme oli pienimuotoista ja mahduimme hyvin Roihu-tilaan ja Jokelan pappilaan. Diakonian asiakaskohtaamisia varten vuokrattiin erillinen tila, kertoo aluekappalainen Teija Laine.

Merkityksellisiä kohtaamisia syntyi rajoitusten keskelläkin. Laine muistaa erityisesti, kuinka tulipalossa vaurioituneiden Palokan senioritalojen tutut asukkaat poikkesivat ostostensa lomassa kahvikupposella ja kertoivat kokemastaan.

Valmistunut remontti on säilyttänyt Palokan kirkon ulkoisesti lähes ennallaan. Tarkkasilmäinen saattaa havaita uusitut kattorakenteet ja katoille ja kirkon sivulle istutetut ilmastointilaitetilat. Uudet, ilmastoinnista huolehtivat koneet jäävät katseilta piiloon. Julkisivun entiset puusäleiköt ovat nyt alumiinisia.

Osa rakennuksen ikkunoista uusittiin 2016, ja nyt vaihdettiin loput alkuperäiset julkisivun alumiini-ikkunat. Salaojajärjestelmääkin uusittiin rakennuksen alkuperäiseltä osalta.

Sisällä kirkkosalissa uusittiin sisäpintojen puuverhoilut. Myös esimerkiksi osa valaistuksesta on uusittu vastaamaan nykyvaatimuksia. Remontin suurin tavoite oli hyvä sisäilma. Siinä noudatettiin Terve talo -periaatteita ja käytettiin vähäpäästöisiä materiaaleja. Remontin kustannukset ovat reilut 2,5 miljoonaa euroa.

Syksyn suunnitteluun päästään Palokassa nyt terveissä tiloissa. Juhlajumalanpalvelus pidetään 5.9. ja sitä seuraa avointen ovien viikko.

Myös Taulumäen kirkko on pysynyt ulkoisesti ennallaan. Uusi valaistus kuitenkin tuo kirkkosalin värit ja alttaritaulut erityisen hienosti esiin. Led-valo ei tuota ultraviolettisäteilyä, siksi kirkaskin valo on turvallinen maalauksille.

Uusi puheäänentoistojärjestelmä huomioi rakennuksen akustiset ominaispiirteet. Kirkkosaliin valittiin sirot, tyyliltään ja väriltään sopivat kaiuttimet. Tehokkaalla toistolla ääni saadaan kuuluviin joka puolelle salia selkeästi ja sopivalla tasolla. Kiinteästi asennetut mikrofonit korvattiin headseteillä ja langattomilla käsimikrofoneilla.

Suunnitelmat uusia myös musiikin äänentoisto ovat valmiina. Jatkossa konsertteja varten voidaan pystyttää erilliset kaiuttimet kirkkosalin etuosaan ja liittää musiikkiryhmät, yksittäiset soittimet ja laulajat järjestelmään.

– Ulkopuolisilla kokoonpanoilla on yleensä mukanaan omat laitteistonsa. On tärkeää, että saamme myös omaa tuotantoa varten toimivan järjestelmän, Taulumäen kanttori Jukka Hassinen sanoo.

Ääntä ja valoa ohjataan langattomasti bluetooth-tekniikalla. Eri tarpeisiin ja tilanteisiin löytyy valmiiksi ohjelmoituja valaistustiloja kuten yleisvalaistus, ja valaistus jumalanpalvelusta tai konserttia varten.

– Säädöt on haluttu tehdä mahdollisimman helppokäyttöisiksi. Voin säätää jokaista valaisinta myös erikseen, suntio Miika Salminen esittelee näppäillen tablettitietokonettaan.

Entinen äänentoistojärjestelmä oli osin peräisin 1970-luvulta, ja myös sähköjärjestelmä oli riittämätön. Valaistus vaihdettiin kokonaan energiatehokkaaseen led-tekniikkaan. Remonttien hinnaksi on muodostumassa reilut 330 000 euroa.

– Remontit oli järkevää yhdistää. Saimme kerralla kolme asiaa uudistettua ajan tasalle, Salminen ja Hassinen sanovat tyytyväisinä.

Myös sisätiloiltaan suojellun kirkon muutostyöt vaativat erityistä suunnittelua ja osaamista. Uutta kaapelia vietiin rakenteisiin ja lattian alle huomaamattomasti noin 30 kilometriä.

Artikkeli Enkeli loistaa ja kirkko soi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.