Kirkkovaltuustoon valitaan 49 jäsentä – kymmenen enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten. Valtuuston jäsenmäärä nostettiin seurakuntaliitosten myötä 45:een jo niin sanotuissa paperivaaleissa kaksi vuotta sitten. Joutsan ja Toivakan seurakunnat liittyivät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.

Valtuuston koon kasvattamisesta 49:ään päätti kirkkovaltuusto.

– Neljän valtuutetun lisäyksen voi katsoa tukevan moniäänisyyden toteutumista kirkkovaltuustossa, esimerkiksi eri alueiden tai ikäryhmien äänen kuulumista, Arto Viitala sanoo.

Kirkkoherra Viitala korostaa seurakunnan pyrkivän mahdollistamaan ennakkoäänestyksen laajasti kaikilla lähikirkkoalueilla, myös liitosalueilla. Jokaista äänioikeutettua seurakuntalaista myös muistutetaan vaalikirjeellä. Kirjeessä on vaaleihin liittyvää tietoa sekä ehdokasluettelo, mutta paperia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Pelkkä henkilöllisyystodistus riittää.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15. marraskuuta ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15. elokuuta.

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Seurakunnan luottamushenkilönä on mahdollisuus olla mukana esimerkiksi päättämässä seurakunnan rahojen käytöstä, tekemässä henkilövalintoja, valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen ja luomassa mielikuvaa kirkosta. Vaaleissa valitut kirkkovaltuutetut valitsevat myös kirkkoneuvoston, johtokuntien ja alueiden toimielinten jäsenet.

Vaikka vaaleissa ei tulisikaan valituksi kirkkovaltuustoon, voi valituksi tulla esimerkiksi aluejohtokuntaan. Aluejohtokunnilla on merkittävää päätösvaltaa lähikirkkoalueiden toiminnan kehittämisessä.

Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista kuten kirkollisverosta, rakennushankkeista ja uusista viroista.

– Nykyisellä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustolla on ollut tärkeä rooli johtaa seurakuntaliitosten toimeenpanoa. Yksi merkittävä tehtävä on ollut myös kirkkoherranvaalin toteuttaminen. Vielä kuluvan kevään päätteeksi kirkkovaltuusto sai päätettäväksi Jyväskylän kaupunginkirkon peruskorjauksen
aloittamisen, Viitala listaa.

Uuden kirkkovaltuuston työlistalla on muun muassa talouden tasapainosta huolehtiminen erityisesti kiinteistöstrategian ja henkilöstösuunnittelun
avulla.

– Myös uuden toimintastrategian hyväksyminen on uuden valtuuston ensivaiheen tehtäviä, Viitala toteaa.

Tiesitkö?

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta.
Varsinainen vaalipäivä on 15. marraskuuta ja ennakkoäänestys
on 3.–7.11.

Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Jos sopivaa ryhmää ei
löydy, sellaisen voi perustaa myös itse. Valitsijayhdistykseen tulee
kuulua vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.
Tietoja vaaleista ja Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleihin
muodostettavista valitsijayhdistyksistä päivitetään Jyväskylän
seurakunnan vaalisivuille jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit.

Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnassa vaikuttavat ryhmät ovat
Avara kirkko, Keskusta yhteistyössä, Kristillisten perusarvojen
puolesta, Kokoomus ja sitoutumattomat, Seurakuntaväki sekä
Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat. Viime vaaleissa mukana oli
myös Perussuomalaiset-ehdokaslista. Toivakan seurakunnassa
vuoden 2022 vaaleissa oli mukana Toivakkalaiset-ehdokaslista ja
Joutsan seurakunnassa Vanha Joutsa -ehdokaslista ja Yhteinen
seurakuntamme -ehdokaslista.

Artikkeli Monella äänellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– En olisi varmaan lähtenyt ehdokkaaksi, jos ei olisi pyydetty. Olen Jyväskylän Työ­väenyhdistyksen jäsen ja eduskuntavaaliehdokas, joten puolue oli valittu.

Muhonen on ollut pitkään seurakunnan toiminnassa mukana isosena, isoskoulutuksessa ja kerho-ohjaajana.

– Seurakunta on ollut minulle todella merkityksellinen aina. Tiedän, mitä on olla nuori seurakunnassa. Olen päässyt moneen mukaan ja saanut paljon ystäviä.

Tärkein kampanjateema oli isosten aseman parantaminen. Isoselle maksetaan Jyväskylässä pienempää palkkaa kuin monessa muussa seurakunnassa. Nuori voi joutua isostyön sijaan valitsemaan jonkun muun kesätyön rahan vuoksi.

– Nuorten ohjaaminen ja isosena oleminen on kunnon työtä, joka tulee saada kilpailukykyiseksi.

Toinen vaaliteema on avata kirkon ovia seksuaalivähemmistöille ja tuoda sillä tavalla kirkko 2020-luvulle.

– Minulla on ystäviä, jotka rakastavat samaa sukupuolta olevaa ja tuntevat sen vuoksi olevansa torjuttuja seurakunnassa.

Muhonen kirjoitti vaaliteemoistaan Keskisuomalaiseen ja kampanjoi sosiaalisessa mediassa. Varsinkin Instagram oli hänelle keino saavuttaa nuoria ja kannustaa heitä äänestämään kirkollisvaaleissa.

– Äänestäjäni ovat luultavasti entisiä riparinuoriani, isoskavereita tai muita nuoria. Myös puolueen kautta on tullut joitakin ääniä, Muhonen arvelee.

Muhonen ennustaa, että työ kirkkovaltuustossa tulee olemaan haastavaa. Hän haluaisi uudistaa valtuuston toimintatapoja. Yhteistyö muiden nuorten valtuutettujen kanssa puoluerajojen yli tuntuu luontevalta.

Jyväskylän seurakunta omistaa paljon kiinteistöjä, joiden suhteen käydään vääntöä.

– Mielestäni kannattaa panostaa hyviin tiloihin, joita on vähemmän. Se on parempi vaihtoehto kuin monta huonokuntoista kiinteistöä. Tiedän, mihin pääsen vaikuttamaan ja aion olla aktiivinen.

Seurakuntavaalien alhainen äänestysprosentti harmittaa Muhosta. Ehdokkailla on oma tehtävänsä tuoda kirkollisvaaleja esille. Se on vaikeaa, jos ihmisiä ei kiinnosta.

– Seurakunnasta ja vaalien merkityksestä pitäisi kertoa enemmän. Ihmiset eivät tiedä, mistä kirkkovaltuusto päättää. Olemme suuri seurakunta, enkä haluaisi, että vain pieni osa seurakuntalaisista vaikuttaa päätöksentekoon. Demokratia ei toteudu, jos vain muutama äänestää.

Artikkeli Kirkkovaltuuston kuopus haluaa nuorten äänen kuuluville julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.