Hän puhuu Iranista paenneesta Alimoradin kurdiperheestä, joka odottaa parhaillaan oikeuden päätöstä turvapaikkahakemuksensa jatkokäsittelystä.

Alimoradit, vanhemmat, 7-vuotias poika ja vuoden ikäinen tytär, ovat asuneet Suomessa vuodesta 2015. Ensimmäisestä turvapaikkahakemuksestaan he saivat kielteisen päätöksen, ja toisesta maahanmuuttovirasto teki tutkimattajättämispäätöksen. Valitus hakemuksen käsittelemättä jättämisestä on nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Buchtin mielestä perusteet turvapaikan myöntämiselle olisivat olemassa – ja jatkuvasti hauraassa tilanteessa elävän perheen ahdinko kestämätöntä. Siksi pastori haluaa auttaa heitä myös oikeusprosessissa, joka saattaa usein olla turvapaikanhakijalle itselleen hankala hahmottaa.

– Iranilaisen kurdiperheen turvantarpeessa on oleellisesti kyse siitä, millainen on kytkös kurdien poliittiseen toimintaan. Myös kristityksi kääntyneen perheen vakaumuksella on merkitystä, koska Iranin lainsäädäntö ei sitä hyväksy, Bucht taustoittaa.

Perheen isä on osoittanut yhteytensä kurdien itsenäisyyttä ajavaan liikkeeseen monin tavoin: on kuvia ja videoita Iranin valtion vastaisiin mielenosoituksiin osallistumisesta ja todistus kurdijärjestössä toimimisesta.

– Parvizin Facebook-tilillä on pitkältä ajalta runsaasti sekä poliittista että kristillistä sisältöä, kenen tahansa nähtävissä. Hänen yli 300 Facebook-ystävästään suuri osa on poliittisesti aktiivisia kurdeja, Bucht jatkaa.

Oikeus ei Buchtin mukaan ole antanut todisteille merkittävää painoarvoa, vaikka palautuksen seuraukset voivat Irania koskevan maatiedon mukaan olla raskaat.

– Alimoradit pelkäävät, että Iranissa isä pidätetään ja hirtetään valtion ja islamin vihollisena, äiti vangitaan ja lapset otetaan huostaan, Bucht kertoo.

– He ajattelevat, ettei kukaan ole kiinnostunut heidän tilanteestaan. Että jos joku olisi kuunnellut, näin ei olisi päätetty, hän kertoo.

Kirkko antaa turvaa

Ajoittain julkiseen keskusteluun nousee niin sanottu kirkkoturva, jossa seurakunta ottaa apua pyytäneen henkilön omiin tiloihinsa turvaan. Kyseessä on yleiskristillinen käytäntö, jolla on vuosisatainen perinne. 

– Käytännössä kirkkoturva on nykyään kuitenkin monenlaista tukea ja apua turvapaikkaa hakevalle ihmiselle tai perheelle vaikeassa elämäntilanteessa ja monimutkaisessa oikeusprosessissa, sanoo aluekappalainen Riku Bucht. 

Kirkkoturvan taustalla on kristillinen lähimmäisenrakkauden periaate ja ihmiskäsitys: ihmisarvo on pyhä ja loukkaamaton, ja se kuuluu kaikille.

Artikkeli Pastori etsii vastauksia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.