– Meillä on ollut ennen tätä yhdet yhteiset harjoitukset. Omalla kuorolla olemme harjoitelleet joitakin kappaleita jo syksystä alkaen, toteaa Sinikka Krogerus Parasta on laulaa -kuorosta.

Kuorolaisten ikäkirjo on laaja. Jyväskylä on opiskelijakaupunki, mikä näkyy myös kuorojen kokoonpanoissa. Monet laulajista ovat musiikinopiskelijoita.

– Olen valmistunut muusikoksi, mutta laulamisen suhteen kokenut epävarmuutta. Kuorossa uskaltaa päästää oman äänensä ilmoille, ja porukassa on tosi mahtavaa laulaa, analysoi Titta Kotiranta Kipinät-kuorosta.

Kuorolaulun terveysvaikutuksista on paljon tutkittua tietoa, hyödyt ovat kiistattomat. Pirjo Nenolan Jyväskylän yliopistolle tekemä tuore väitöstutkimus nostaa esiin muun muassa yhteisöllisyyden ja tiimityön merkityksen. Siitä voisi ottaa mallia myös työelämässä.

– Ei sitä osaa etukäteen edes kuvitella, mitä kaikkea pääsee tekemään ja yhdessä kokeilemaan. Olemme improvisoineet ja hassutellet paljon. Siitä syntyy yhteinen luotto porukkaan, tietää Sanna-Mari Matero Ruamjai-kuorosta.

– Minulle Ruamjai on ollut mahtava yhteisö. Se on tarjonnut kivaa musiikillista haastamista ja vapauttavaa tekemistä, täydentää Ilari Konttinen.

– Kuorolaulu tuo sisältöä eläkepäiviin. Kun saa olla mukana tekemässä musiikkia, siitä saa kummasti kiksejä, naurahtaa Pertti Korteikko Parasta on laulaa -kuorosta.

Lauantaina 18.5. Lounaispuistossa kuultiin perinteisten tuttujen laulujen lisäksi myös muutama uudempi kuorosovitus Abban ja Apulannan kappaleista. Kuorolaisilla on ennakkoon selkeä olettamus, millainen fiilis puistossa vallitsee.

– Kun me päästään laulattamaan porukkaa, luulenpa että kaikille tulee yhtä hyvät fiilikset kuin meille siellä lavalla, kiteyttää Sanna-Mari Matero.

Puistossa kajahtaa

Kirkkopäivillä Lounaispuisto täyttyi yhteislaulusta, joka saattoi kantautua pitkälle puiston rajojen ulkopuolelle. Ei hätää, niin oli tarkoituskin.

Yli viisikymmentä keskisuomalaista kuoroa tarttui Jyväskylän seurakunnan kuorojen esittämään haasteeseen. He ovat lupautuivat lähettämään laulajiaan mukaan Kirkkopäivien ja Yläkaupungin yön yhteistyössä järjestämään kaikille avoimeen yhteislaulutapahtumaan.

Artikkeli Kuorossa laulamisesta saa kiksejä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mikä on tapahtuman ydinajatus?
Jyväskylän Kirkkopäivien ydinajatuksena on kohtaaminen.

Milloin tapahtuman suunnittelu on aloitettu?
Jyväskylän Kirkkopäivät julkistettiin kaksi vuotta sitten Turun Kirkkopäivillä. Tapahtuman suunnittelu aloitettiin syksyllä 2017.

Miten ohjelma on koostettu?
Ohjelman runko oli valmiina viime syksynä ja sitä on täydennetty kevään aikana. Mukana on sekä kestoteemoja, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto ja ihmisoikeudet, että ajankohtaista asiaa. Arvokeskustelut kuuluvat olennaisena osana Kirkkopäivien ohjelmaan.

Miten Kirkkopäivät istuu Yläkaupungin Yöhön?
Erittäin hyvin. Kirkkopäivien ja Yläkaupungin Yön ohjelmakartassa on paljon arvoyhteensopivia tapahtumia: gospelkonsertteja, arvokeskusteluja, kuorojen kokoontumisia. Kirkkopäivät istuu hyvin kaupunkikuvaan. Meidän tehtävänä on palvella seurakuntalaisia, sekoittaa ja vähän ravistaakin. Siinä olemme mielestäni onnistuneet hyvin Jyväskylässä.

Millä mielellä olet seurannut julkisuudessa käytyä keskustelua Jussi Halla-ahosta ja Teemu Laajasalosta?
Mietteliäällä mielellä. Paljon ääniä on kuulunut sekä puolesta että vastaan. Tapahtuman järjestäjinä arvioimme tilannetta ja käytämme kokonaisharkintaa. Pitää miettiä, millä perusteilla päätöksiä tehdään, jos tehdään. Silloin ei voi kuunnella vain yhtä ääntä. Ymmärrän tilaisuuteen liittyvät pelkotilat ja kysymysmerkit, mutta olen piispan kanssa samaa mieltä siitä, ettei eristäminen ole oikea ratkaisu vaan dialogi.

Kuinka hyvin Kirkkopäivät on ajassa?
Kirkolla on pysyvä sanoma ja luovuttamattomia arvoja. Kirkkopäivät edustaa nykyajan kirkkoa ja seurakuntaa ja katsoo ehkä vähän tulevaisuuteenkin. Kirkkopäivät pyrkii olemaan rohkea ja kokeileva. On uskallettava ottaa riskejä, sanoa ääneen asioita ja uskallettava myös epäonnistua. Siinä mielessä olemme ajassa.

Miten houkuttelisit tavallisia jyväskyläläisiä Kirkkopäiville?
Houkuttelisin jyväskyläläisiä viipyilemään. Käymään kirkkotorilla, partiotapatumassa, laulamaan kuorojen kanssa. Kirkkopäivillä saa myös viihtyä. Jos haluaa tutkia, mitä kirkko on ja mitä arvoja se edustaa, kannattaa osallistua. Ei kirkko ole elämälle vieras, siksi teemme yhteistyötä Yläkaupungin Yön kanssa. Sinne vaan sekaan!

Millaisia Kirkkopäiviä tulevaisuudessa järjestetään?
Olemme aika isojen muutosten edessä. Tähän liittyy varmasti osaltaan kirkon jäsenkehitys sekä kirkkohallituksen ja seurakuntien mahdollisuus tukea taloudellisesti tapahtumia. Luulen, että tulevaisuudessa järjestetään enemmän yhteisiä tapahtumia esimerkiksi Kirkon musiikkijuhlien, Lähetysjuhlien ja Kirkkopäivien kanssa.

Voisivatko kirkot järjestää joskus yhteisiä päiviä?
Olen ekumenian vahva kannattaja. Olen mukana muun muassa Saksan kirkkopäivillä kansainvälisessä työryhmässä ja Euroopan kirkkopäivien eli tulevien ekumeenisten kirkkopäivien toimikunnassa kehittämässä tapahtumaa. Euroopassa ekumenialla on vahva tulevaisuus ja se tulee näkymään toivottavasti myös Suomessa.

Kuinka monennet Kirkkopäivät nämä ovat sinulle?
Neljännet Kirkkopäivät. Suunnitelmia on ainakin vuoteen 2023 asti.

Miten onnistut välttämään stressiä?
Olen oppinut siihen, että asiat järjestyvät, ja että olet juuri niin vahva kuin ympärilläsi olevat ihmiset. On pystyttävä delegoimaan ja luottamaan ihmisiin. Pitää huolehtia myös itsestä. Minulla se kiteytyy siihen, että nukun hyvin, syön hyvin, liikun hyvin ja juon vettä.

Mitä on ohjelmassa Jyväskylän Kirkkopäivien jälkeen?
Tiedossa on vähän pidempi kesäloma, jonka tosin käytän käymällä Saksan Kirkkopäivillä ja Tanskan Taivaallisilla päivillä. Ajattelin hoitaa isovanhempia ja lastenlasta. Poika opiskelee Saksassa, joten käyn moikkaamassa häntä.

Mitä kirkko sinulle merkitsee?
Kirkko on minulle turvapaikka.

Artikkeli Kirkkopäivät keskustelee, kohtaa ja vähän ravistaakin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Näihin, ja moniin muihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia kirkon valtakunnallinen kaupunkifestivaali Kirkkopäivät, joka rantautuu Jyväskylään 17.–19.5. Joka toinen vuosi järjestettävä festari toteutetaan tänä vuonna yhteistyössä kansainvälisten Lähetysjuhlien ja Jyväskylän oman Yläkaupungin Yön kanssa.

Yläkaupungin Yössä lauantaina 18.5. seikkailevat saattavatkin päätyä esimerkiksi Lounaispuistoon laulamaan yhdessä massiivisen superkuoron kanssa tai tunnelmoimaan afroamerikkalaisesta perinteestä ammentavaa hengellistä musiikkia suomigospelin pioneerin Jaakko Löytyn ja Lux Auribuksen tulkitsemana.

Mäki-Matin perhepuistossa pienet festarikävijät voivat testata villejä savannikeppareita tai heittäytyä parkour-seikkailuun, joka johtaa aina Kilimanjaron rinteille saakka. Yhteisvastuu-konsertissa Seminaarinmäen juhlateltassa lavan ottaa haltuun suomalaisen rockin kärkikaartiin kuuluva Olavi Uusivirta, ja päivän päätteeksi kutitellaan nauruhermoja pastori Kari Kanalan stand up -illassa.

Lauantain puheohjelmassa vilahtaa monia tuttuja nimiä: Wahlroosin lisäksi syntyjä syviä pohtivat muun muassa toimittaja Anna-Stina Nykänen, koomikko Joonas Nordman, puoluejohtaja Jussi Halla-aho, kisapappi Leena Huovinen sekä näyttelijät Laura Malmivaara ja Joni Leponiemi. Kirkon omista julkkiksista paikalla on edustava otos piispakaartista, kuten Helsingin Teemu Laajasalo, Espoon Kaisamari Hintikka sekä Kuopion Jari Jolkkonen.

On ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Yhteistyö monitaiteisen kaupunkifestari Yläkaupungin Yön kanssa on ollut kirkkopäiväkoordinaattori Henrik Ketolasta kerrassaan hieno juttu.

– Tätä kautta tavoitetaan niitä ihan tavallisia seurakuntalaisia, jotka tulevat Yläkaupungin Yöhön, mutta eivät varmaan innostuisi mukaan Kirkkopäiville.

Ketolan mukaan yhteistyökuvio heijastuu kiinnostavalla tavalla myös Kirkkopäivien sisältöön: ohjelmassa on painotettu voimakkaasti kulttuuria ja taidetta, ja lisäksi on ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Kaikkiaan Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien tapahtumaviikonloppuna on tarjolla kymmeniä ohjelmanumeroita perjantaista sunnuntaihin saakka.

Tapahtumiin on vaikea olla törmäämättä, kun niiden myötä esimerkiksi Kirkkopuisto muuttuu suureksi partioleiriksi ja Kauppakadulle nousee värikäs Kirkkotori. Sunnuntai-aamun juhlamessussa Seminaarinmäellä siunataan satoja kesän isostehtäviin valmistautuvia nuoria, ja saarnan pitää hiippakuntamme oma piispa Simo Peura.

– Sanoisin, että Kirkkopäivät tuo kirkon tämänhetkisen, moniulotteisen todellisuuden ihan keskelle kaupunkia, Ketola summaa.

Vaikka kiireisellä koordinaattorilla on tuhat rautaa tulessa, pari ohjelmanumeroa koko runsaasta tarjonnasta hänkin on merkinnyt kalenteriinsa.

– Vanhassa pappilassa pohditaan lauantaina itämaisten henkisten harjoitusten yleistymistä ja asian merkitystä otsikolla Vaihtoehtona valaistuminen – mindfulness ja meditaatio kirkossa? Aihetta on tarkoitus tarkastella ennakkoluulottomasti luennoitsijoiden omien kokemusten ja uuden uskontoteologian valossa.

– Kaupunginteatterissa nähdään Kohtaa mut! -esitys, joka pohjautuu esiintyjien omiin teksteihin kehitysvammaisuudesta ja toisen ihmisen kohtaamisesta. Kirkkopäivien koko ohjelma on rakennettu kohtaaminen-teeman ympärille, mutta Kohtaa mut! -esityksestä tulee varmasti yksi kaikkein puhuttelevimmista aiheeseen liittyvistä jutuista.

Tiesitkö?

Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat Jyväskylässä 17.–19.5. 


Viikonlopun ohjelma on suunnattu sekä kirkon ammattilaisille että kaikille kiinnostuneille. 


Pääjärjestäjinä Kirkkopalvelut, Suomen Lähetysseura sekä Jyväskylän seurakunta.


Ohjelma pääosin maksutonta, katso tiedot: www.kirkkopaivat.fi

Artikkeli Avara ikkuna 2000-luvun kirkkoon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vuosi sitten valmistuin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi. Näiden kahden tutkinnon yhdistelmä tuntuu oikein hyvältä valinnalta.

Lahdessa asuessani hurahdin neulomiseen, kun halusin hyödyntää puolen tunnin linja-automatkan kouluun. Neulominen rentouttaa ja tekee hyvää mielelle sekä auttaa keskittymään.

Opiskellessani kulttuurituottajaksi ystävälläni Tiina Huhtaniemellä oli idea Neulefestareista, johon hän halusi minut mukaan tuottajaksi. Opinnoissani käytin paljon aikaa festareiden rakentamiseen. Jyväskylän Kesän sateenvarjon alla tapahtuva Neulefestarit on jo useamman vuoden ajan kerännyt yhteen alan harrastajia eri puolilta maailmaa.

Olen ihmisenä helposti innostuvaa sorttia.

Olen ihmisenä helposti innostuvaa sorttia. Ja silloin kun innostun jostakin, haluan tehdä asiat myös mahdollisimman hyvin. Parhaillaan minulla on menossa toinen kausi Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaalin toiminnanjohtajana.

Kun aikoinaan tulin toimistolle harjoittelijaksi, sanoin jakson päätyttyä, että en aio palauttaa avaimia. Tällä tiellä ollaan siis edelleen. Tartun ja heittäydyn mielelläni uusiin haasteisiin, enkä pelkää ottaa riskejä. Edellyttäen tietysti, että olen ehtinyt miettiä asioita riittävästi mielessäni.

Minulle on tärkeää, että saan tehdä asioita, joista nautin. Yksi työni parhaista puolista on se, että saan määritellä oman työskentelyrytmini. Tykkään valvoa myöhään ja nukkua vähän pidempään. Kulttuuripitoisen työni kautta olen tutustunut uusiin ihmisiin ja löytänyt kaupungistakin aivan uusia puolia.

Kohtaan työssäni paljon ihmisiä ja välillä on kova kiire, siksi on tärkeää löytää oikea tasapaino, jotta ei väsytä itseään. Vastapainona tunnistan itsessäni myös oman sisäänpäin kääntyneen puoleni. On hienoa saada olla ihan omissa oloissani, ja kuunnella true crime -tarinoita vain kaksi kissaa seuranani.

Artikkeli Ei sitä aina tiedä, mihin nenänsä laittaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jyväskyläläinen Miisa Kaipainen, 19, oli juuri saanut pystyyn yrityksensä North-Cat Creationsin, kun häntä pyydettiin suunnittelemaan villieläinkeppareita Jyväskylässä toukokuussa yhdessä Kirkkopäivien kanssa järjestettäville Lähetysjuhlille. Toimeksianto oli entiselle keppariharrastajalle hyvin mieleinen.

– Minulla on kaapissa rivi keppihevosia. Oli kiva kuulla, että saisin tehdä niitä lisää, ja vieläpä vähän eksoottisemmista eläimistä, hän kertoo.

Kaipainen ryhtyi luonnostelemaan virtahevon, kirahvin ja pantterin kaavoja kynän ja paperin avulla. Kaavan luomisessa tarvittiin myös kolmiulotteista hahmottamista.

– Mietin ensin eläimen sivuprofiilin ja piirsin sen sitten paperille. Pohdin, miltä se näyttää eri suunnista. Pantteri oli näistä vaikein, koska sillä on pyöreä naama ja silmät edessä.

Kaipaisen innostus käsitöihin syttyi jo lapsena.

– Vanhempani ovat taitavia käsistään, ja meillä on aina tehty käsitöitä. Eläinhahmoja päätin ruveta tekemään, koska tykkään niistä. Suunnittelen ja valmistan eläinasuja tilaustyönä muun muassa roolipeliharrastajille.

Lumisena helmikuun aamuna Kaipainen opastaa seurakunnan käsityöpiiriläisiä savannikeppareiden tekemisessä. Kipinässä Kauppakeskus Sepässä kokoontuvat ompelijat talkoilevat keppareita Lähetysjuhlien kävijöiden käyttöön ja myytäväksi tapahtuman kirkkotorilla.

He pyörittelevät mallikappaleita käsissään ja tutkivat innokkaasti eläinten saumoja, silmiä ja kiinnitystä. Pian he ovat jo kiinnittämässä kaavoja harmaalle froteekankaalle ja leikkaamassa kuviollisesta kankaasta pääkappaleita pantterille.

– Mukava nähdä, että mallit toimivat, Kaipainen toteaa.

Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Riitta Jämsä on virkannut, kutonut ja ommellut koko ikänsä, mutta keppareista hänellä ei ole kokemusta. Kaipaisen malleista hän ihastui hellyttävään kirahviin.

– Sitä pitkäkaulaa on ihana katsoa luonto-ohjelmista. Ja lutunen on virtahepokin. Katsotaan, miten tekeminen onnistuu, kun en ole ennen kaavoja käyttänyt. Jos ompelu sujuu, voisin tehdä kepparit myös lapsenlapsilleni, hän suunnittelee.

Lähetysjuhlilla on paljon erilaista tekemistä ja kokemista perheille ja kouluikäisille. Savannikeppariradan lisäksi tarjolla on muun muassa tanssityöpajaa, parkourseikkailua lähetyskentällä, näytelmiä ja muskaria.

Eläimiä savannilta -keppariradan idea syntyi juhlien suunnittelutiimissä.

– Totesimme, että kun keppihevoset innostavat tämän päivän varhaisnuoria, Lähetysjuhlille voitaisiin tehdä eläimiä, joita lähetystyöntekijät saattavat kohdata eri maissa. Niitä voi valmistaa itse tai porukassa. Meiltä saa kaavat ja ohjeet muutamiin eläimiin, mutta niitä saa suunnitella itsekin. Kankaisten eläinten lisäksi keppieläimiä voi neuloa tai tuunata pehmoeläimistä, kannustaa lähetystyön ja kansainvälisen vastuun asiantuntija Ulla Klemettinen.

Kipinään asteleva mieshenkilö pysähtyy mallikappaleiden äärelle.

– Onpa hauskan näköisiä! Mistä näitä voi tilata?

Näin teet savannikepparin

Tutustu ohjeisiin ja kaavoihin Lähetysseuran nettisivulla www.suomenlahetysseura.fi/keppielainohjeet

Tulosta kaava ja leikkaa se ääriviivoja myöten.

Teippaa kahdessa osassa olevat kaavat yhtenäiseksi kappaleeksi. 

Kiinnitä kaava nuppineuloilla kankaaseen ja piirrä siihen kaavan ääriviivat. Muista merkitä myös lovet. 

Kun alat ommella, tarkista, että lovet menevät vastakkain, jol- loin ompelujäljestä tulee suora.

Artikkeli Savannikeppareita omaksi ja muiden iloksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sait ensimmäisen kultalevysi Pepe & Saimaa muutama vuosi sitten, millaisia ajatuksia se synnytti?
No, eipä mitään sen kummallisempia mietteitä. Olin jo tuudittautunut ajatukseen, että jostain iskelmäkirjasta voi joskus lukea: ”Tämä kaveri lauloi 60 vuotta saamatta kultalevyä.”

Tyylikirjosi on monipuolinen, minkä koet omimmaksi alueeksi?
Kaikki alueet, joilla olen laulanut ja levyttänyt, tuntuvat omilta. Jopa viimeaikainen harrastukseni, tenoriaariat eri oopperoista. En kuitenkaan haaveile oopperaurasta.
Olet levyttänyt muutakin kuin valtavirtamusiikkia (esim. Niin vähän on aikaa), mikä on ollut sen merkitys itsellesi?
Tähän levyyn liittyen varsinainen merkitys oli tutustuminen Otto Donneriin 1967. Hän pyysi minua laulamaan kappaleen Kuka kertoisi minulle elokuvaan Asvalttilampaat. Siitä sai alkunsa kymmeniä vuosia kestänyt ystävyys ja yhteistyö.

Kovaa ja korkealta vai herkästi tunnelmoiden?
Molemmat käyvät ja ovat käytössä.

Sanat vai sävel?
Sävel.

Millainen on hyvä keikka?
Hyvien muusikoiden kanssa yhdessä soittaminen pitää sisällään paljon sanoin vaikeasti kuvailtavia tunteita ja tapahtumia, mutta kun kaikki sujuu, sen näkee kyllä kavereiden kasvoilta.

Äänesi toimii edelleen hyvin, millä keinoin sitä vaalit?
En vaali mitenkään, pieni köhäkään ei haittaa.

Et pidä melua itsestäsi, siihen lienee hyvä syy?
Kyllä etsivä löytää, tai miten se nyt meni.

Yleisönsuosio on vaihdellut vuosien saatossa, miten sen kanssa oppii elämään?
Kyllähän se vaatii luonnetta ja kekseliäisyyttä, mutta juuri kun olet keksinyt jotain, joku soittaa ja pyytää keikalle tai levyttämään.

Konkarin neuvo tämän päivän laulajille ja lauluntekijöille?
Olkaa kunnolla!!

Viimeisin levysi Kun tuulee on hengellinen. Millainen kokemus se oli itsellesi?
Se oli alun perin tilausjuttu. Minua toivottiin laulajaksi tälle levylle. Totta kai kuuntelin tarkasti kappaleet ja totesin ne hyviksi. Sitten vaan studioon ja nauha pyörimään. Nauhoitukset tehtiin Saimaa-levyn ilmestymisen aikoihin ja Kun tuulee jäi odottamaan sopivaa julkaisuhetkeä. Ja niinhän siinä kävi, että aikani lopputulosta kuunneltuani halusin laulaa kaikki laulut uudelleen.

Esiinnyt Yläkaupungin Yössä Jyväskylässä ensi vuonna pidettävien kirkkopäivien ennakkotunnelmissa, miten lähdit mukaan yhteistyöhön?
Mulla on ollut omassa kirkossani useina vuosina joulukonsertteja. Syntyi ajatus, että levyn julkistaminen ja esittäminen voitaisiin tehdä tässä kirkossa. Sen jälkeen saimme kutsun tulla esittämään sama ohjelma pienin lisäyksin valtakunnalliseen evankeliumijuhlaan Helsingin jäähalliin. Tämä sama ohjelma on tarkoitus esittää Jyväskylässä.

Tulevaisuuden haaveet muusikkona ja ihmisenä?
Jos ei nyt tarvitse hirveästi rönsyillä suuntaan eikä toiseen, niin kai se on siinä.

Elämältä kaiken sain, onko se myös omakohtainen kokemuksesi?
No se Amerikka on ainakin valloittamatta ja…

Mistä iloitset?
Ne hetket, jolloin katson tulevaisuuteen ja huomaan olevani hyvällä mielin.

Pepe Willberg esiintyy yhtyeensä kanssa Yläkaupungin Yössä lauantaina 19.5. klo 20. Paikka: Jelmun teltta (K18), Jyväskylän yliopiston Kampuksen kenttä, vapaa pääsy.

Artikkeli Kultasuoni löytyi Saimaasta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tämä nimenomainen brunette aiheutti kohun, koska hänet oli valittu huomionkiinnittäjäksi Kirkkopäivien mainokseen. Mainosta syytettiin seksistiseksi ja esineellistäväksi – mitä se luonnollisesti perusolemukseltaan olikin. Mainoksen idea, seksismin ja esineellistämisen kritisoiminen, jäi sivurooliin. Kuvan päälle kirjoitettu teksti ”Sä oot hyvä sellaisena kuin oot – Jezuz” ei pelastanut tilannetta.

Päivien pääorganisaattori Kirkkopalvelut pyysi anteeksi ja veti kohun aiheuttaneet mainokset pois katukuvasta. Kirkkopäivien mainosta paheksuivat eritoten ne, joiden kalenteriin tapahtuma on kirjattu, vaikka sitä ei mainostettaisi lainkaan.  Moni saattoi kuitenkin kuulla tapahtumasta nimeltä Kirkkopäivät ensimmäistä kertaa vasta mainoskohun myötä. Ensi viikolla Turussa järjestettävä kirkollinen kaupunkifestivaali sai sellaisen mediastartin, että rahalla ostettuna sama näkyvyys olisi tullut kovin kalliiksi. Ja koska joka toinen vuosi järjestettävään tapahtumaan toivotaan nimenomaan muitakin kuin aktiiviseurakuntalaisia, ei lopputulemaa voine pitää surkeana.

Kuluvana vuonna vietettävän reformaation merkkivuoden otsikoksi on annettu Armoa 2017! Reformaation merkkivuoden sivuilla muistutetaan, että ”Jumalan armo ja ihmisten välinen armollisuus ovat kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen elämän ytimessä”. Toden totta, armohan se Kirkkopäivien mainoskohustakin ensimmäisenä tulee mieleen. Armon vuonna 2017.

Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään kahden vuoden kuluttua Jyväskylässä. Täytyy miettiä harvinaisen huolella, miten tapahtumaa aikanaan mainostetaan. Uusien asioiden ja tapojen kokeileminen sekä vääristä ratkaisuista viisastuminen ei vaikuta olevan suuressa huudossa. Muistissahan on vielä edellisten, Kouvolassa pidettyjen Kirkkopäivien mainonta. ”Tsiisus mitkä bileet”. Siitä noussut kohu ei yllättänyt – silloin ei ollut armon vuosi.

Artikkeli Armoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.