”Koen kirkkokuorossa laulamisen palvelutehtäväksi, tarjoamme seurakuntalaisille ja yleisölle musiikkia.”

Varpu Karppelan kuorolaulutausta on yhtä mittava, ura alkoi rippikouluaikaan nuorisokuorossa 1972. Sinfonia- ja seurakuntakuoron kautta hän on päätynyt kirkkokuoroon.

”Kuorolaulu on kutsumustehtävä, sosiaalista toimintaa ja ystävien näkemistä. Laulaminen kuorossa vie mennessään.”

Kuoron puheenjohtajana toimiva Sirpa Luukkonen omaa erilaisen taustan. Ystävän hellä painostus sai karaokelaulajan tulemaan mukaan kuoroon 2017.

”Ehdottomasti kannatti tulla. Erittäin hyvä harrastus, missä saa kuulua samanhenkiseen joukkoon.”

Valkealan Opiston kuorossa 1970-luvulla laulanut Seppo Kuparinen teki pitkän tauon jälkeen paluun reilut 10 vuotta sitten Valkealan kirkkokuoroon. Kun laulu siellä loppui, hän siirtyi Kouvolaan muutama vuosi sitten.

”Musiikki ja laulaminen on verissä. Kuoroon on aina kiva tulla bassoa virittelemään.”

KOUVOLAN Kirkkokuoro perustettiin 1925 ja satavuotiseen matkaan mahtuu monta karismaattista kuoronjohtajaa. Seurakunnan ensimmäinen kanttori, director musices Vilho Oksa, johti kuoroa 32 vuotta.

Eino Kirvessalo, Vilho Piiparinen, Leo Siukola, Jouko Koskela, Seppo Kuokka, Pekka Ainali, Helena Markula, Mari Lehtinen; siinä Oksan seuraajat. Vuodesta 2018 kuoroa on johtanut varhaiskasvatuksen kanttori Ritva-Liisa Marttila.

”Tällä hetkellä kuorossa laulaa 36 aktiivista harrastajaa. Olemme kolmiääninen kuoro (sopraano, altto, basso). Esiinnymme jumalanpalveluksissa sekä seurakunnan ja muissa seudun tapahtumissa. Vierailemme pienryhminä myös palvelutaloissa.”

Kuoron ohjelma muovautuu kirkollisten teemojen mukaan ja sisältää myös kevyttä musiikkia. Kuoro harjoittelee kerran viikossa ja uudet laulajat, erityisesti miehet, ovat tervetulleita stemmalaulun maailmaan. Koelaulu oman pienen ääniryhmän kanssa, siitä se lähtee.

100-VUOTISTA TAIVALTAAN juhlii myös Kuusankosken Kirkkokuoro, jonka kuoronjohtajana toimii tällä hetkellä seurakunnan kanttori Ville Perkkiö. Hänen edeltäjiään ovat olleet Risto Eskola, Jarmo Kukkonen, Tapani Rautasuo ja Paavo Oskari Salokannel.

Kuusankosken Kirkkokuoron juhlakonsertissa kuullaan neliäänisiä lauluja eri vuosikymmeniltä sekä Rautasuon, Kukkosen, Eskolan ja Perkkiön sekä kahden kuorolaisen tekemiä sävellyksiä.

Kuusankosken kirkkokuoro 100 vuotta juhlakonsertti su 23.3. klo 16 Kuusankosken kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €. 

Kouvolan kirkkokuoro 100 vuotta juhlakonsertti su 4.5. klo 17 Kouvolan srk-keskuksen Maria-salissa. Vapaa pääsy.

Artikkeli Sata vuotta laulun ilosanomaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tenori Jorma Aro muistelee omia alkuvaiheitaan kirkkokuorossa hyvillä mielin.

– Seinäjoen kirkkokuorossa yli viisikymmentä vuotta bassoa laulanut ystäväni Aki Kivimäki ehdotti minulle lähes kymmenen vuoden ajan, että tulisin mukaan. Tyrmäsin ajatuksen, koska ajattelin että en ole laulutaidoiltani kyllin tasokas.

Aro nauraa, että syyskuussa 2016 tapahtui lopulta ihme.

– Aki esitteli tuolloin kuorolaisille ja kuoron silloiselle johtajalle Lea Salumäelle uuden tenorin. Vastaanotto oli positiivinen ja pääsin mukaan helposti.

Laulaminen on terapiaa, rentouttaa ja virkistää. Arkihuolet unohtuvat.”

Mielekästä vapaaehtoistyötä

Seinäjoen kirkkokuorossa on tällä hetkellä kolmekymmentä laulajaa. Heistä kaksi on ollut mukana kuorossa kunnioitettavat viisikymmentä vuotta. Tenori Lauri Peltola pitää harrastuksen yhtenä tärkeänä puolena yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

– Olen saanut hyviä ystäviä kuoroharrastuksen kautta. Alkuun opin kuorolaulun ”aakkoset”, sittemmin on ollut opetusta myös musiikin teoriasta, äänen käytöstä ja huollosta.Lisäksi kirkkokuorossa laulaminen antaa mielekkään mahdollisuuden seurakunnan vapaaehtoistyöhön.

Laulu pidentää ikää

Seinäjoen kirkkokuoroa johtava kanttori Maria Väinölä sanoo, että musiikin kieli on universaali.

­– Koimme jälleen ihmeen taannoisella Viron matkallamme. Vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä Haapsalun kuoron kanssa, pystyimme silti täysipainoisesti musisoimaan toistemme kanssa.

Väinölä toivoo, että myös kuoron kuulijat voimaantuvat kuulemastaan.

– Tuntuu tärkeältä, että laulamillamme lauluilla on syvä merkitys ja sanoma.

Kuorotyö on hänelle hyvin merkityksellistä.

– Kuorossa tullaan tutuiksi toistemme kanssa, kuoromatkat hitsaavat jäseniä yhteen. Laulaminen on myös tutkitusti terveellistä ja pidentää jopa ikää.

Kirkkokuoro kokoontuu harjoituksiin joka tiistai kello 18 Lakeuden Ristin kappelissa. Esiintymisiä on pääosin jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa. Uudet laulajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Tervetuloa mukaan Seinäjoen kirkkokuoroon

• kuoron johtokunnan pj Kaisa Neva-Juoni p. 040 508 5913, kaisa.nevajuoni@gmail.com
• kuoron johtaja, kanttori Maria Väinölä p. 050 339 2906 maria.vainola@evl.fi

Tiedot kaikista seurakunnan kuoroista: seinajoenseurakunta.fi/kuorot

Jutun kirjoittaja Terhi Varpuluoma on kirkkovaltuutettu, Seinäjoen alueneuvoston, jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan sekä kirkkokuoron jäsen. Hän työsti artikkelin ollessaan Seinäjoen seurakunnan viestinnässä työkierrossa.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 5/2023.

Työkierto Seinäjoen seurakunnassa

Työkierto on menetelmä, jonka avulla voidaan kehittää henkilöstöä ja organisaatiota. Työkierrossa työntekijä siirtyy tilapäisesti eri yksikköön tai organisaatioon tekemään muita työtehtäviä. Työntekijälle työkierto mahdollistaa uuden oppimisen, osaamisen jakamisen sekä tavoitteellisen ammattitaidon kehittämisen vertaisoppimalla. Työkierrolla on myös todettu olevan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.  

Organisaatiolle työkierto on puolestaan oiva keino kehittää ja sitouttaa henkilöstöä sekä siirtää osaamista. Työkierron kautta työntekijä voi löytää mielenkiintoisen suunnan omalle urakehitykselleen tarvitsematta kuitenkaan vaihtaa työnantajaa.

Seinäjoen seurakunnassa työntekijöillä on mahdollisuus lähteä työkiertoon oman seurakunnan sisällä, muihin seurakuntatalouksiin sekä muihin yhteistyöorganisaatioihin.

Seurakunnan luottamushenkilöille on laadittu neljä erilaista työkiertopakettia, joita ovat:

• Projektipäällikön päivä (kiinteistötoimi)
• Päivä freelancerina (viestintä)
• Yhteiset lapsemme (varhaiskasvatus)
• Siell´ on hieno hietakehto – Matka kirkkomaahan (hautauspalvelupolku) 

Tietyn työkiertopaketin valitessaan luottamushenkilö pääsee tutustumaan valitsemaansa työalaan tai kokonaiseen palvelupolkuun Seinäjoen seurakunnassa. Tutustuminen koostuu useammasta kokonaisuudesta (esim. päivä freelancerina tai yksittäisestä lyhyemmästä keikasta (esim. projektipäällikön päivä).

Seinäjoen seurakunta on saanut 1.11.2021–31.12.2022 työkiertokäytännön luomiseen työelämän kehittämisrahoitusta Kevalta. TyKillä voimaa ja iloa työhön -hankkeesta voi lukea lisää: https://www.keva.fi/kehittamisraha

Musiikin matkassa Lakeuden Rististä Haapsalun piispanlinnaan

Seinäjoen seurakunnan kuorolaisia vieraili syksyllä Virossa Haapsalun kuoron luona. Tämän jutun matkasta kirjoitti Annukka Latvala, joka on Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuutettu sekä alueseurakunnan alueneuvoston ja Lakeuden Ristin kamarikuoron jäsen.

Missa Brevis

Toukokuussa 2023 Lakeuden Ristin kamarikuoro ja Seinäjoen kirkkokuoro saivat vastaanottaa kuorovieraita Viron Haapsalusta. Olimme harjoitelleet kuoronjohtajiemme Lea Salumäen ja Maria Väinölän johdolla virolaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän, Sirje Kaasikin, säveltämän teoksen Missa Brevis, Lyhyt messu. Säveltäjä itse saapui teosta johtamaan ja teoksen Suomen kantaesitys oli Lakeuden Ristissä pitämässämme yhteiskonsertissa 27.5.2023. Teos sai innostuneen vastaanoton ja sitä oli mielenkiintoista harjoitella ja esittää. Yhteiskonserttimme päättyi Taneli Kuusiston säveltämään Siunaa ja varjele meitä -lauluun, jonka tekstin viron kielelle oli kääntänyt Lea Salumäen pappa, Eduard Salumäe. Haapsalun kuorolaiset majoittuivat meidän kuorolaisten perheisiin.

Tallinnan tuulista Haapsalun rantaan

Syyskuun 21. päivänä Seinäjoelta lähti 29 kuorolaisen joukko bussilla, johtajinaan Lea ja Maria, vastavierailulle Viron Haapsaluun. Tallinnaan saavuttuamme teimme pienen bussiajelun ja pysähdyimme Tallinnan Laululavalle. Lavalle mahtuu liki 15 000 laulajaa ja katsomoon 100 000 kuulijaa. Lauloimme lavalla Sibeliuksen ”Soi kunniaksi Luojan”. Kävimme myös katsomassa virolaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Gustav Ernesaksin patsasta. Viron ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Tartossa vuonna 1869. Laulujuhlat on pidetty Tallinnassa vuodesta 1896 lähtien. Viron kansa on laulun voimin ilmaissut henkisen vapauden kaipuutaan, vastustanut miehitysvaltaa sekä 1980–90-lukujen taitteessa tavoitellut konkreettisestikin itsenäisyyttä. Haapsaluun saavuimme illan suussa ja majoituimme kylpylähotelli Hestiaan.

Perjantaina 22.9.2023 harjoittelimme kauniissa Haapsalun tuomiokirkossa. Harjoituksen jälkeen tutustuimme Piispanlinnan museoon. Piispanlinna on rakennettu 1200-luvulla. Linnassa asuivat paikalliset vallanpitäjät 1600-luvulle asti.

Lauantaina 23.9.2023 harjoittelimme yhdessä Haapsalun kuoron kanssa yhteiskonserttiamme varten. Ohjelmamme oli pääpiirteissään sama kuin keväällä Seinäjoella. Missa Brevis sai arvoisensa puitteet Haapsalun keskiaikaisessa tuomiokirkossa, jossa oli todella hyvä akustiikka.

Sunnuntaina 24.9.2023 lauloimme vielä jumalanpalveluksessa. Kirkkokahvien jälkeen oli aika jättää hyvästit haapsalulaisille kuoroystävillemme ja suunnata bussilla takaisin Tallinnaan iltalaivalle. Olimme saaneet nauttia virolaisten ystäviemme vieraanvaraisuudesta ja kauniista Haapsalun kaupungista rantabulevardeineen. Suuret kiitokset ikimuistoisen kuoromatkan järjestämisestä Lealle ja Marialle.

Kirkon juhlat Tampereella toukokuussa 2024

Suuntaamme nyt katseemme tulevaan. Tampereella järjestetään 17.–19.5.2024 kirkon juhlat. Juhlille osallistuu koko Seinäjoen seurakunnan alueelta useita kuoroja. Perjantai-iltana saamme osallistua muun muassa Tampereen Keskustorin suurkuorotapahtumaan ja laulaa hengellisiä suosikkilauluja.

Kuorolaulu virkistää ja hoitaa laulajaa ja kuulijaa. Kuorolaulusta saa voimaa ja iloa arkeen ja juhlaan. Kuorossa voi kokea ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tule Sinäkin laulamaan – Seinäjoen seurakunnan kuoroissa on aina tilaa uusille laulajille. Kynnys on matala ja katto korkealla!

Artikkeli Laulun iloa ja yhteistä palvelua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Toivon, että jokainen voisi kokea laulun merkityksen yksilölle ja yleisölle.

Nurmon kirkkokuoro täytti viime vuonna 80 vuotta. Suunnitelmissa oli juhlat jumalanpalveluksen kera, mutta sitten tuli korona, joka pani pisteen suunnitelmille.

– Vielä on hieman auki, että miten tasavuosia juhlitaan. Omalla porukalla juotiin juhlakahvit, ja keväällä mahdollisesti järjestetään juhlakonsertti.

Poikkeusolojen vuoksi myös kuoroharrastus siirtyi etäaikaan. Vuorenmaa kertoo, että harjoituksia järjestettiin tietotekniikan tukemana.

– Olin itse yhdessä päässä kosketinsoittimen kanssa laulamassa, ja muut osallistuivat puhelimien tai tietokoneen välityksellä.

Poikkeuksellinen järjestely toimi hyvin. Vuorenmaa kertoo, että jotkut kuorolaiset lauloivat kaksiäänisesti saman ruudun äärellä.

– Fyysinen yhteys kuitenkin puuttui, joka on tosi tärkeää laulamisen kannalta. Ääni on myös fyysistä, värähtely tulee keholle.

Kuorolaulu on Etelä-Pohjanmaalla suosittua. Seinäjoen seurakunnassa on kymmeniä kuoroja. Vuorenmaa uskoo, että eräs selittävä tekijä kirkkokuorojen suosiolle liittyy niiden tehtävään.

– Se liittyy suoraan seurakunnan perustehtävään, evankeliumin julistamiseen. Kuoron toiminta nivoutuu luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoden kiertoon.

Kirkkokuoroilla on hyvin pitkät perinteet. Vuorenmaa sanoo, että jumalanpalveluksissa on laulettu alkukirkon ajoista lähtien. Myös perinteet kannattelevat kuorotoimintaa, ja onhan laulaminen myös mainio harrastus.

Laulamisen ja ylistyksen perinne on pitkä.

– Tietysti yhdessä tekeminen on mukavaa, mutta kirkkolauluun liittyy syvempi merkitys, joka vetoaa ihmisiin.

Vaikka kirkkokuorojen juuret ovat syvällä kirkollisissa perinteissä, kuorotoiminta muuttuu ajan haasteiden mukaan. Kuorojen keski-ikä on korkea. Vaikka noin 25-jäseniseen Nurmon kirkkokuoroon tuleekin uusia kasvoja muutama vuodessa, Vuorenmaa uskoo, että kuorotoiminta tulee säilymään jatkossakin, muodossa tai toisessa.

– Laulamisen ja ylistyksen perinne on niin pitkä.

Kuoroharrastuksen aloittamiselle ei ole muuta vaatimusta kuin, että osaa laulaa nuotilleen. Vuorenmaa tosin sanoo, että tämänkin taidon voi oppia.

– Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä kuoronjohtajaan ja kysyä, mihin kuoroon voisi liittyä. Musiikkiharrastus tai nuottien lukeminen eivät ole edellytys sille, että voi laulaa kuorossa.

Nurmon kirkkokuoro

• Kanttori Jussi Kujanpää perusti kuoron vuonna 1940, ja johti sitä kaksi vuotta.
• Vuoden 1942 aikana kanttoriksi ja kuoronjohtajaksi Jussi Mäntymaa.
• 1944 kanttoriksi Aleksanteri Laakso, joka perustaa kuoron ja johtaa sitä noin 10 vuoden ajan.
• 1947 Eino Takala perustaa Nuorisokuoron.
• Kanttori Laakson kuoron loputtua Nuorisokuorosta tulee Nurmon Kirkkokuoro.
• Eino Takala johti kuoroa vuoteen 1970 asti.
• Kanttori Marjatta Perttula johti kuoroa 1971–1972.
• Kanttori Martti Hemminki johti kuoroa 1972–1999.
• Kanttori Mikko Seppänen johti kuoroa 1999–2007.
• Viimeinen virallinen kanttori ja kuoronjohtaja on ollut Päivi Kankainen-Martikainen. Hänet valittiin kanttoriksi vuonna 2007.
• Nurmon Kirkkokuoron perustuskokous pidettiin vuonna 1971, ja kuoro rekisteröitiin samana vuonna.
• Enimmillään laulajia on ollut 48 vuosina 1972–1973.

Lähde: Nurmon Kirkkokuoron entisen sihteerin Anneli Marttalan arkisto

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 4/2021.

Artikkeli ”Toivon, että jokainen voisi kokea laulun merkityksen” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Meillä on ollut ennen tätä yhdet yhteiset harjoitukset. Omalla kuorolla olemme harjoitelleet joitakin kappaleita jo syksystä alkaen, toteaa Sinikka Krogerus Parasta on laulaa -kuorosta.

Kuorolaisten ikäkirjo on laaja. Jyväskylä on opiskelijakaupunki, mikä näkyy myös kuorojen kokoonpanoissa. Monet laulajista ovat musiikinopiskelijoita.

– Olen valmistunut muusikoksi, mutta laulamisen suhteen kokenut epävarmuutta. Kuorossa uskaltaa päästää oman äänensä ilmoille, ja porukassa on tosi mahtavaa laulaa, analysoi Titta Kotiranta Kipinät-kuorosta.

Kuorolaulun terveysvaikutuksista on paljon tutkittua tietoa, hyödyt ovat kiistattomat. Pirjo Nenolan Jyväskylän yliopistolle tekemä tuore väitöstutkimus nostaa esiin muun muassa yhteisöllisyyden ja tiimityön merkityksen. Siitä voisi ottaa mallia myös työelämässä.

– Ei sitä osaa etukäteen edes kuvitella, mitä kaikkea pääsee tekemään ja yhdessä kokeilemaan. Olemme improvisoineet ja hassutellet paljon. Siitä syntyy yhteinen luotto porukkaan, tietää Sanna-Mari Matero Ruamjai-kuorosta.

– Minulle Ruamjai on ollut mahtava yhteisö. Se on tarjonnut kivaa musiikillista haastamista ja vapauttavaa tekemistä, täydentää Ilari Konttinen.

– Kuorolaulu tuo sisältöä eläkepäiviin. Kun saa olla mukana tekemässä musiikkia, siitä saa kummasti kiksejä, naurahtaa Pertti Korteikko Parasta on laulaa -kuorosta.

Lauantaina 18.5. Lounaispuistossa kuultiin perinteisten tuttujen laulujen lisäksi myös muutama uudempi kuorosovitus Abban ja Apulannan kappaleista. Kuorolaisilla on ennakkoon selkeä olettamus, millainen fiilis puistossa vallitsee.

– Kun me päästään laulattamaan porukkaa, luulenpa että kaikille tulee yhtä hyvät fiilikset kuin meille siellä lavalla, kiteyttää Sanna-Mari Matero.

Puistossa kajahtaa

Kirkkopäivillä Lounaispuisto täyttyi yhteislaulusta, joka saattoi kantautua pitkälle puiston rajojen ulkopuolelle. Ei hätää, niin oli tarkoituskin.

Yli viisikymmentä keskisuomalaista kuoroa tarttui Jyväskylän seurakunnan kuorojen esittämään haasteeseen. He ovat lupautuivat lähettämään laulajiaan mukaan Kirkkopäivien ja Yläkaupungin yön yhteistyössä järjestämään kaikille avoimeen yhteislaulutapahtumaan.

Artikkeli Kuorossa laulamisesta saa kiksejä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.