Valkealan seurakunta järjestää lisäksi ehdokkaiden vaalipaneelin 7. toukokuuta klo 18 Valkealan kirkossa. Tilaisuus on kaikille avoin.

Kirkkoherran vaalissa voi äänestää myös ennakkoon

VALKEALAN kirkkoherran valitsevat täysi-ikäiset seurakuntalaiset suoralla vaalilla. Vaalin ennakkoäänestys on maanantaista perjantaihin 13.–17. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää Valkealan seurakuntatoimistossa (Kalevantie 14) joka päivä 13.–17.5. klo 9–18.

Vaalipäivä on sunnuntaina 19. toukokuuta. Samana sunnuntaina nykyinen kirkkoherra Arto Helle pitää lähtösaarnansa Valkealan kirkossa klo 10 alkavassa jumalanpalveluksessa. Arto Helle jää eläkkeelle 1. elokuuta alkaen. Vaalipäivän 19.5. äänestys järjestetään Valkealan seurakuntakeskuksen alasalissa jumalanpalveluksen jälkeen klo 18 saakka.

Kolme kysymystä ehdokkaille

Risteys kysyi ehdokkailta:
1. Miten johtaisit Valkealan seurakuntaa?
2. Mitkä ovat seurakuntaelämän tulevaisuuden haasteet ja miten kirkkoherrana vastaisit niihin?
3. Mikä on hengellinen kotisi?

Petri Laitinen
Vaalinäyte 21.4.

1. Hyvässä hengessä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa, seurakuntalaisia kuunnellen. Olen mahdollistaja ja valmentaja. Johdan seurakuntaa niin, että se on turvallinen yhteisö, jossa pidetään huolta kaikista. Seurakunta kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen, mutta on myös hengellisen kasvun yhteisö. Työyhteisöä johdan valmentajan tavoin, joka mahdollistaa työntekijöiden onnistumisen.

2. Olennainen toimintaedellytysten haaste on jäsenmäärän väheneminen. Se johtuu syntyvien ikäluokkien pienenemisestä ja muuttoliikkeestä. Jäsenlähtöisyyttä vahvistamalla, vapaaehtoistoimintaa kehittämällä ja myös nuoriin ikäluokkiin resursseja suuntaamalla voidaan tulevaisuudessakin palvella ihmisiä laadukkaasti. Yhteyden ja yhteisöllisyyden kaipuuseen vastataan syventäen yhteistyötä kaupungin ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Tärkeää on myös seurakunnan hengellisen identiteetin säilyminen ja sille tilan antaminen.

3. Seurakunta. En ole koskaan kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen. Arvostan kaikkia herätysliikkeitä ja toimintaa, jossa evankeliumi Jeesuksesta on esillä ja jossa lähimmäisen rakkaus toteutuu.

Saara-Maria Jurva
Vaalinäyte 28.4.

1. Kirkkoherrana olisin ensisijassa hengellinen johtaja ja yhteisönrakentaja. Pidän saarnaamisesta ja raamatunopettamisesta. Työyhteisön johtajana olisin rohkaiseva, keskusteleva ja yhteistyöhön kannustava, mutta myös yhteisiä pelisääntöjä linjaava ja tarvittaessa jämäkkä johtaja. Edistäisin yksinkertaista hallintoa, joka tukee ruohonjuuritason työtä.

2. 1) Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen. Edistäisin evankeliumin sanoittamista nykyihmisen kielelle ja uusien toimintatapojen kokeilua. 2) Taloudelliset haasteet. Seurakuntalaisia kuuntelemalla ja kohtaamalla sekä vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla voimme yhdessä löytää keinot vastata alueen hengellisiin tarpeisiin vähenevistä resursseista huolimatta.

3. Olen kotonani ja koen yhteyttä hyvin monenlaisten kristittyjen seurassa. Hengellistä kasvuympäristöäni luonnehtisin kansankirkollisuuteen sulautuneeksi maltilliseksi viidesläisyydeksi: keskiössä ovat armo, ihmisten samanarvoisuus ja ilo Kristuksesta, Raamatusta ja rukouksesta.

Satu Leino
Vaalinäyte 5.5.

1. Tilanteen mukaan johtaisin Valkealan seurakuntaa ohjaten ja suuntaa näyttäen. Johtaisin kuunnellen ja rinnalla kulkien. Johtaisin myös kannustaen ja tukien.

2. Ihmisten yhä oheneva suhde kristillisyyteen on haaste. Seurakuntien kiinteistömassat ovat toisenlainen haaste. Kirkkoherrana olisi tärkeätä olla sekä seurakunnan hengellisten että materiaalisten asioiden tasalla. Niukkenevat resurssit vaikuttavat kaikkeen seurakuntaelämään. Kirkkoherrana haluaisin olla kehittämässä seurakuntaa yhä yhteisöllisempään suuntaan. Rakentaisin omalta osaltani Valkealasta sellaista seurakuntaa, jossa työntekijät ja seurakuntalaiset yhdessä kantaisivat vastuuta ilosanoman esillä pitämisestä ja kestävästä seurakunnan kehittämisestä.

3. Lähtökohtani on tuiki tavallinen luterilainen koti. Olen saanut elämän varrella vaikutteita hengellisyyteeni mm. kotiseutuni herännäisyydestä ja läheiseni edustamasta vapaiden suuntien kristillisyydestä. Olen tavallinen luterilainen, joka pitää kynsin hampain kiinni anteeksiantamuksesta ja armosta.

Artikkeli Valkealaan valitaan kirkkoherra julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkoherran valinnan tekee Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuusto kokouksessaan 17. toukokuuta. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään syyskuun 2023 alussa, hakuprosessin ajan kirkkoherran virkaa hoitaa sijaisena alueseurakunnan entinen johtava kappalainen Liisa Rantala.

Suomen toiseksi suurin seurakunta

Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä tai välillisellä vaalilla. Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, välillisessä vaalissa kirkkovaltuuston jäsenet. 

Seinäjoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 26. tammikuuta esittää kirkkovaltuustolle, että se pyytää Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilta kirkkoherran virkaa täytettäväksi välillisellä vaalilla.

– Tuomiokapituli julisti Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi kokouksessaan 22. helmikuuta, kertoo lakimiesasessori Tuomas Hemminki.

Seinäjoen seurakunta on kooltaan suuri, Suomen toiseksi suurin seurakunta. Seurakunnassa on yli 51 000 jäsentä ja 200 työntekijää, suuri alueseurakunta sekä kolme kappeliseurakuntaa. Seurakunnan koko tuo mukanaan sen, että kirkkoherran työssä painottuvat erityisesti hallinto, johtaminen ja esihenkilötyö.

– Kirkkoneuvoston näkemyksen mukaan välillisessä vaalissa on mahdollisuus tarkemmin tarkastella hakijoiden kokemusta, osaamista ja soveltuvuutta edellä mainitun kaltaiseen tehtävään, toteaa kirkkoneuvoston puheenjohtaja, vt. kirkkoherra Liisa Rantala.

Seurakuntalaiset ovat päässeet tutustumaan hakijoihin seuroissa Nurmon kirkossa 12. huhtikuuta ja vaalipaneelissa Lakeuden Ristissä 18. huhtikuuta. Hakijoiden esittelyt on julkaistu Seinäjoen seurakunnan verkkosivuilla, jossa voi seurata valinnan etenemistä.

Kirkkoherran kriteerejä

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on 5. huhtikuuta antanut välillistä vaalia varten Seinäjoen seurakunnalle kirkkoherran virkaa hakeneista lausunnon, jossa se on todennut kaikki hakijat kelpoisiksi virkaan.

Kirkkoherran virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut pappi. Kirkkoneuvosto kirjasi esitykseensä kirkkovaltuustolle, että Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran virkaa hakevilla tulee olla monipuolisen seurakunta- ja esihenkilötyön lisäksi kokemusta hyvästä hallinnosta ja laajojen kokonaisuuksien johtamisesta.

– Meille on tärkeää, että kirkkoherra pitää esillä Jumalan sanaa rohkeasti ja monikanavaisesti, sanoo Liisa Rantala.

Lisäksi edellytetään muun muassa yhteistyökykyä ja halua toimia koko seurakunnan parhaaksi yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden, seurakuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Seuraa valinnan etenemistä: seinajoenseurakunta.fi/kirkkoherran-vaali

Vaikuta! Kirkkovaltuuston jäsenten yhteystiedot: seinajoenseurakunta.fi/kirkkovaltuusto

Seinäjoen seurakunnan kirkkoherrat

1900–1910 Eevertti K. Koskimies
1910–1951 Emil O. Ojala 
1952–1974 Lauri Knuutila 
1975–1980 Erkki Kuparinen 
1980–1989 Jussi Salo 
1990–2002 Jussi Pelto-Piri 
2002–2012 Tapio Luoma 
2012–2023 Jukka Salo

Kysymykset kirkkoherran virkaan hakeneille

1. Mikä on motivaatiosi hakea suuren seurakunnan kirkkoherraksi, ja mitkä olisivat tärkeimmät tavoitteesi tässä tehtävässä?
2. Millainen olet johtajana?
3. Mitä ajattelet seurakunnan jäsenten roolista ja osallisuudesta seurakunnan toiminnassa ja päätöksenteossa?
4. Miten aiot edistää yhdenvertaisuutta seurakunnassa?
5. Nykyään on tärkeää viestiä monikanavaisesti. Miten pitäisit esillä Jumalan sanaa rohkeasti?
6. Millainen on tulevaisuuden nuorten seurakunta?
7. Mihin suuntaan seurakunnan diakoniatyötä tulisi ohjata?
8. Miten jumalanpalvelus voisi paremmin vastata tämän päivän ihmisten tarpeisiin?
9. Miten pidät yllä omaa työhyvinvointiasi?

Ari Auranen

1. Työtehtäväni kirkkoherranvirassa, nykyisin Alajärven neljän seurakunta-alueen kokonaisuudessa, lääninrovastin tehtävissä sekä pappisasessorina, ovat mahdollistaneet johtamiskokemuksen, mikä innostaa minua toimimaan kirkon parhaaksi. Haluan tarjota osaamiseni hyvämaineisen ja tutussa kaupunki- ja maaseutukontekstissa vaikuttavan Seinäjoen seurakunnan käyttöön. Olen innostunut oppimaan uusia asioita ja kehittymään työssäni. Kirkollinen muutosjohtamisen kulttuuri on tullut minulle tutuksi seurakuntarakenteiden, hallinto- ja organisaatio- sekä strategisten uudistusten toteutuessa viranhoidossani. Haluaisin kiinnittää huomiota koko seurakunnan yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen, hallinnollisen johtamisen rakentavaan vuoropuheluun luottamushenkilöstön kanssa, kuten päätöksentekojärjestelmän selkiyttämiseen, resurssien kohdentamiseen ja liikuteltavuuteen sekä strategiseen harkintaan.  

2. Johtamiseeni sisältyvät kirkon perustehtävä- sekä strategialähtöisyyden esillä pitäminen, mikä luo sisällön ja painopistekohtaisen suunnan työlle. Haluan toteuttaa työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa kuuntelemista ja avointa keskustelukulttuuria, johon yhdistyvät visiointi, tavoitteellisuus ja asioihin tarttuminen sekä rohkaisu. Uskallan tehdä vaikeita päätöksiä. Tavoitteenani on luoda positiivinen työympäristö, jossa myös ongelmat ratkaistaan rakentavasti.  

3. Haluan tietoisesti edistää seurakuntalaisten osallisuuden ja osallistamisen kulttuuria, mikä tarkoittaa seurakuntalaisille avoimia ja monipuolisia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja toimintaan, sekä rohkaisua, koulutusta, yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden roolia rinnalla kulkemiseen.  

4. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi haluan edistää kaikkien tasa-arvoista kohtelua ja arvostusta, sekä syrjinnän torjumista, sillä me kaikki olemme ”samalla viivalla” Jumalan edessä. Seurakunta on yhteisö, jonka tulee ottaa vastaan kaikki seurakuntalaiset sellaisina kuin he ovat, jotta he voivat kokea olevansa tervetulleita ja kunnioitettuja.  

5. Kutsumuksestani nousee halu pitää esillä Jumalan sanaa evankeliumilähtöisesti, missä sanoma Kristuksesta on keskiössä, jotta heikoimmaksi itsensä tunteva voisi rohkaistua. Tätä tehtävää toteuttaisin saarnoissa, puheissa, luennoilla, lehti- ja muissa julkaisuissa hyödyntäen digitaalisuutta.  

6. Tulevaisuuden nuorten seurakunta tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Se on mukana sosiaalisessa mediassa sekä hyödyntää toiminnassaan monipuolisesti digitaalisuuden ratkaisuja ja teknologian keinoja. Lisäksi sen erityispiirteisiin kuuluu yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen toteutus nuorten ja aikuisten välillä. Perinteisen toiminnan rinnalla on tärkeätä myös nuorten kielellä toteutuva jumalanpalveluselämä sekä kokoava toiminta yhteistyössä esim. kaupungin ja eri järjestöjen kanssa.  

7. Diakoniatyön eri kohdeikäryhmien kohdalla on tärkeätä toimia yhteistyössä muiden ammattilaisten ja toimijoiden kanssa sekä edistää yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista, kuten erilaisissa vertaisryhmissä, joissa voidaan kohdata toisia. Lisäksi siihen tulee sisältyä seurakuntalaisten mukaan ottaminen erilaisiin avustus- ja palvelutehtäviin.  

8. Näen tärkeänä hengellisen sisällön ja käytännöllisen toimintakulttuurin ymmärrystä. Ensinnäkin jumalanpalveluksen rakenteeseen kuuluvat osat, kuten rukous, virret, Raamattu, rippi, ja ehtoollinen, ansaitsevat tulla löydetyiksi. Toiseksi käytännön lähtökohtina tulisi olla monipuolinen seurakuntalaisten osallistaminen, kunnioituksen ja hyväksynnän ilmapiiri sekä yhteisöllisyyden kokemus.  

9. Lähtökohtanani on kutsumuksesta nouseva tahto toimia kirkon työssä sekä avoin uuden oppimisen asenne, työtehtävien ennakointi ja kalenterointi sekä työn ja vapaan rytmitys että kuntoilu. 

Taneli Hassinen

1. Avaruuden pääkaupungissa on taivaskin avoinna. Seurakunta on ympäristössään vuorovaikutteinen, monin tavoin mediallinen yhteisö. Sanoitamme ja elämme todeksi Jumalan rakkautta ajassa. Olemme myös suolana ja haastamme ihmisiä arvioimaan omia ja yhteisönsä arvoja. Näinhän Jeesuskin teki. Tavoitteeni eivät voi olla vähemmät.

Haluan tuoda pitkän kokemukseni yritysviestinnän ja johtamisen parissa seurakunnan hyväksi. Minut on vihitty papiksi vasta kolmisen vuotta sitten, mutta tunnen kirkon ja sen kehityksen vuosikymmenten ajalta erilaisissa rooleissa.

2. Alue- ja kappeliseurakuntiin perustuva hallintomalli tekee kirkkoherrasta väistämättä eräänlaisen konsernijohtajan, jonka tehtävänä on tukea ja sparrata alueellisia vastuunkantajia sekä koko moniammatillista työyhteisöä tehtävissään. Oma esimerkki on selkein ilmaisu. Resurssit on varmistettava.

Olen sillanrakentaja erilaisten ihmisten välillä. Terapeuttina kuuntelen ja autan ihmisiä ratkaisukeskeisesti eteenpäin. Innostan porukkaa visioimaan ja toteuttamaan. Taustani vuoksi voin myös haastaa arvioimaan tavoitteita ja nykyisten panostusten toimivuutta. Onhan Seinäjoelle valittu taivastelijoita ennenkin.

3. Seurakunta on yhteisöjen verkosto. Erilaisille ihmisille on löydyttävä heille sopivia yhteisöjä ja osallistumisen mahdollisuuksia seurakunnan sateenvarjon alla.

Globaalissa maailmassa ihmiset tarvitsevat vahvan paikallisen yhteisön. Luottamushenkilöiden moninaiselle osaamiselle pitää löytyä yhteisöissä tilaa. Läheisyysperiaate toimii parhaiten, kun päättäjät ovat mukana myös toiminnassa.

4. Kirkkoon ovat kaikki tervetulleita. Kaikkia rakastetaan. Kohtaamme ihmiset heidän omassa todellisuudessaan kirkon evankeliumista käsin. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samankaltaisuutta. Erilaisuudelle on oltava tilaa. Sitä on syytä sanoittaa ja osoittaa toiminnalla todeksi.

5. Viestinnän ammattilaisena minusta Seinäjoen seurakunta tuottaa jo nyt hienosti monipuolista sisältöä monikanavaisesti. Seurakunnan ihmisten – työntekijöiden ja seurakuntalaisten – on tärkeä tuottaa ja jakaa kiinnostavia ja ajankohtaisia sisältöjä eri kanavissa.

Pappina olen tehnyt podcast-sarjaa yritysjohtajien kanssa elämästä, arvoista ja uskosta. Jokin tällainen voisi olla minun juttuni myös kirkkoherrana. Meidän pitäisi olla läsnä myös muiden yhteisöjen medioissa.

6. Jokainen sukupolvi tulkitsee Raamatun ilosanomaa aina uudelleen oman aikansa kysymyksiä vasten. Jeesuksen tarjoama merkityksellinen elämä innostaa sukupolvesta toiseen.

Nuoret ovat tulevaisuusorientoituneita ja muun muassa ympäristökysymykset ovat keskeisiä. Niissä seurakunnan on kuunneltava ja tuettava nuoria konkreettisesti.

Mediasukupolven nuoret ovat yhteisöllisiä, joskin yhteydenpitotavat poikkeavat omasta nuoruudestani. Heillä on paljon annettavaa kirkon tapaan olla eri kanavissa.

7. Suorien avustusten lisäksi voitaisiin tarjota ihmisille mahdollisuuksia osallisuuteen. Se vahvistaa ihmisten omaa toimijuutta silloin, kun se on mahdollista. Suomessa on hienoja esimerkkejä syrjäytettyjen nuorten paluusta opiskelija- ja työelämään.

Diakonia luo kristillisille ja muille toimijoille mahdollisuuksia yhteistyöhön. Kukin osallistuu toki omista lähtökohdistaan. Yhdessä tekeminen luo yhteyttä ja tuo vipua resurssien käyttöön.

8. Odotukset messujen suhteen vaihtelevat. Ihmisiä tulee rohkaista yhdessä rakentamaan jumalanpalveluselämää. Me työntekijät tuemme siinä. Itse viihdyn sekä perinteisen mutta elävän liturgian keskellä että rennomman kaavan yhteisömessuissa.

Minna Lainimo

1. Haen kirkkoherraksi, koska minusta löytyy pappina, johtajana ja tulevaisuuteen suuntaavana kehittäjänä sitä, mitä Seinäjoen seurakunta tarvitsee kirkkoherraltaan. Tunnen seurakuntamme ja näen sen vahvan hengellisyyden, toimintaympäristön rikkauden, osaavan tekijäjoukkomme ja kehittymispotentiaalin. Olen kiitollisen ylpeä Suomen toiseksi suurimmasta seurakunnastamme ja haluan sydämestäni toimia sen parhaaksi. Paimenen tehtävä, työyhteisön johtaminen, verkostojen voima ja hyvä hallinto motivoivat minua. Seurakunnalla on yhdessä valmistettu strategia, jonka tavoitteisiin kirkkoherranakin sitoutuisin. 
2. Rohkea, positiivinen, reilu, innostava sekä suunnannäyttäjä ovat sanoja, joilla työntekijäni ovat minua kuvailleet. Johtamisarviointien mukaan olen strateginen, luova ja tulevaisuusorientoitunut johtaja, jolla on kykyä muutosjohtamiseen ja pitkäntähtäimen työskentelyyn. Olen aikaansaava, energinen ja yhteistyökykyinen. Olen kiinnostunut johtamisesta ja suunnannut koulutustani johtamiseen kauppakorkeakoulussa ja kirkon johtamisen erityiskoulutuksessa. 
3. Seurakunta on sen seurakuntalaiset. Kutsu on olla mukana ja palvella omilla lahjoilla, kuten Raamattu rohkaisee. Luottamushenkilöt tekevät hallinnon päätöksiä edustaen seurakuntalaisia. Läpinäkyvä ja keskusteleva hallinto on toimivan seurakunnan edellytys. Kirkkoherran tehtävässä näen osallistavan toimintatavan tärkeänä.
4. Kirkkoherran tulee varmistaa kunnioittavan keskustelun ilmapiiri. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava. Seurakunnassa ei sallita kiusaamista eikä syrjintää. Tarvitaan systemaattista työtä ja hereillä oloa, että seurakunta on turvallinen yhteisö jokaiselle. Kristillinen arvopohjamme selkeästi sanoittaa: jokainen on arvokas Luojan luoma yksilö.  
5. Tehtävämme on kertoa Jumalan armosta. Viestintäkanavat tulee valita herkällä korvalla ajassa eläen. Perinteisten lisäksi on somen mahdollisuuksia hyödynnettävä raikkaasti.  Olemme rohkeasti ihmisten rinnalla arjessa ja juhlassa – kohtaamisen kautta viestimme välittyy. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat fyysisesti ja mobiilissa sekä hautausmaa- ja toripappitoiminta ovat avauksia tähän suuntaan.
6. Nuorten seurakunta on heidän näköisensä. Kysymykseen osaavat parhaiten vastata he itse. Siksi heitä on kuunneltava ja uskallettava reagoida heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi rippikoulutyö tarjoaa upean kosketuspinnan nuorten elämään. Iloitsen Seinäjoen seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmästä, joka toiminnassa ja hallinnossa on edistämässä tulevaisuuden rakentumista. 
7. Tehtävämme on kohdata, palvella ja puolustaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia. Diakoniatyössä vapaaehtoisten vastuunkantajien rooli on merkittävä. Mielekkäitä palvelutehtäviä, koulutusta ja iloista yhteisöllisyyttä on entisestään vahvistettava. Diakonialle on iso tarve ympärillämme haastavana aikana ja auttamisen keinojen on oltava moninaiset. Tarvitaan konkreettista apua, ammattitaitoisia tekijöitä, verkostojen yhteistyötä ja yhteiskunnallista keskustelua kirkon äänellä.
8. Kutsussa on voimaa. On oltava tilaa erilaisille ajatuksille, elämäntilanteille ja myös epävarmalle, kyselevälle uskolle. Ehtoollinen, Jumalan sana, rukous ja yhteen kokoontuminen ovat elementtejä, joista jumalanpalvelus rakentuu. Toteutus voi olla muutakin kuin perinteinen. Ihmisten elämänrytmien monimuotoisuus on huomioitava. Monipuolinen musiikki, teemakirkot, verkko ja seurakuntalaisten aktiivinen rooli tuovat uutta. Myös luonto on oiva jumalanpalvelusympäristö.
9. Kun ympärillä voidaan hyvin, edistää se myös omaa työhyvinvointia. On pidettävä huolta laajan tekijäjoukkomme hyvinvoinnista. Armollista asennetta on hyvä viljellä. Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeä väylä tuulettaa ajatuksia ja keskustella Jumalan kanssa. Säännöllistä Sanan hoitoa tarvitsee pappikin.   

Sanna-Leena Lavanti

1. Motivaationi hakea Seinäjoen seurakunnan kirkkoherraksi on kutsumus. Iso seurakunta antaa haasteita. Sen kehitykseen, kasvuun ja toimintaan tuon osaamistani ja näkemystäni. Näen tärkeimmiksi tavoitteiksi yhtenäisyyden ja yhteishengen edistämisen, hengellisen kasvun uudistumisen ja toiminnan kehittämisen. Näin voimme vastata seurakuntalaisten tarpeisiin.
2. Olen johtajana valmentaja, päämäärätietoinen, avoin ja rehellinen. Johdan työyhteisöä edestäpäin. Uskon avoimeen viestintään, hyvään yhteistyöhön ja luottamuksen rakentamiseen. Avoimena ja keskustelevana kuuntelen ja arvostan työntekijöiden, luottamushenkilöiden sekä seurakuntalaisten mielipiteitä ja ajatuksia. Johtajana haluan mahdollistaa työntekijöille hyvän työyhteisön.
3. Seurakunta on hengellinen yhteisö, joka koostuu jäsenistään. Heidän osallisuutensa sen toiminnassa on kaiken A ja O. Jokaisen tulee tuntea olevansa tarpeellinen osa seurakuntaa. Ilman seurakuntalaisia seurakuntaa ei ole. Tarvitaan aktiivisia jäseniä, jotka omalla persoonallaan palvelevat Jumalaa ja lähimmäistä.
4. Seurakunnassa tulisi laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Minusta tulisi kehittää tasa-arvoa ajavia rakenteita. Yhdenvertaisuuden edistäminen on tietoisuutta siitä, kuinka erilaiset ihmiset kokevat syrjintää tai epätasa-arvoa. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulee mahdollistaa osallistuminen koulutuksiin. Vuoropuhelun ja kohtaamisen kautta lisätään ymmärrystä erilaisten ihmisten kanssa. On tärkeää tunnistaa omat ennakkoluulot. Epäasialliseen käytökseen ja syrjintään tulee puuttua heti. Kirkkoherran tulee olla esimerkkinä ja edistää omalla toiminnallaan yhdenvertaisuutta.
5. Olen itse aktiivinen some-käyttäjä (FB, Tiktok, Instagram). Erilaiset keskusteluryhmät ja viestikanavat ovat nyt jo tärkeä osa työtäni. Nykyään on tärkeää Jumalan sanan julistaminen mahdollisimman monikanavaisesti, koska ihmiset saavat tietoa monista eri kanavista. Seinäjoen seurakunnalla isona työyhteisönä on mahdollisuus kehittää tätä työmuotoa edelleen.
6. Tulevaisuudessa nuorten seurakunta on monimuotoisempi. Nuoret ovat tietoisia moninaisuudesta ja arvostavat sitä. Seurakunnan tulisi vastata tarpeeseen luomalla tilaa ja resursseja erilaisille toiminnoille. Teknologialla on suuri rooli nuorille. He ovat kiinnostuneita yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Niinpä meidän tulee antaa tilaa vaikuttaa ja toimia yhteiskunnan hyväksi. Tulevaisuuden nuorten seurakunta voisi olla osa ekumeenista liikettä, joka yhdistäisi erilaisia kristillisiä ryhmiä ja yhteisöjä.
7. Diakoniatyö auttaa ja tukee ihmisiä eri elämäntilanteissa sekä tarjoaa henkistä ja hengellistä tukea. Ennaltaehkäisevää työtä tulisi lisätä. Verkostotyötä yhdessä seurakunnan toimijoiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa tulisi lisätä. Tällä saadaan aikaan monipuoliset palvelut ja tuet niitä tarvitseville. Diakoniatyöntekijöille tulee mahdollistaa koulutusta ja tukea työhyvinvoinnin edistämiseksi.
8. Jumalanpalvelusten monimuotoisuuden lisääminen on tätä päivää. Se voisi olla erilaisten musiikkityylien, rukousten, saarnojen ja kulttuurien esille tuomista. Kirkolta odotetaan aktiivisuutta ja kannanottamista yhteiskunnallisten asioissa. Jumalanpalveluksissa voisi tuoda esille yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jumalanpalveluksen vuorovaikutuksellisuus antaa osallisuuden kokemuksen. Ihmisiä tulisi rohkaista jakamaan omia kokemuksia ja ajatuksia jumalanpalveluksen aikana. Jumalanpalvelus voisi vielä paremmin kohdata ihmisten elämäntilanteet. Striimaus lisää mahdollisuuksia osallistua jumalanpalveluselämään olematta fyysisesti paikan päällä.
9. Tavallinen arki on parasta, hyvä terveellinen ruoka, liikunta ja lepo. Ihmissuhteet ovat minulle tärkeitä. Hengellisen elämän hoitaminen, kuten osallistuminen jumalanpalveluselämään, rukous ja hiljaisuus.

Artikkeli Seinäjoen seurakuntaan uusi kirkkoherra julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Marjo Kujala
Kirkkoherra, Pyhtään seurakunta
1. vaalisija, vaalinäyte 13.1.2019

1. Haluan toimia kirkkoherrana niin, että erilaiset hengelliset painotukset voivat elää rinnakkain. Kannustan ja rohkaisen seurakuntalaisia löytämään oman paikkansa toimia ja vaikuttaa seurakunnan elämään. Haluan tukea työntekijöitä kehittämään omaa osaamistaan ja työyhteisössä pitää voida puhua vaikeistakin asioista avoimesti ja myötätuntoisesti. Arvostan hyvää hallintotapaa ja yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.
2. Sitoudun toimintasuunnitelmassa kirjattuihin strategian mukaisiin toiminnan tavoitteisiin. Vapaaehtoistyön lisääminen sekä avoin ja rohkea toiminnan arviointi voi avata aivan uudenlaisia toimintatapoja. Seurakunnan sosiaalisen median näkyvyyttä voisi tulla lisää, tämän voisi toteuttaa esim. some-tehtäviä kierrättämällä.
3. Nuoruus Kouvolan seurakunnassa, opiskelu ja elämänkokemus ovat muovanneet minulle vahvan seurakuntaidentiteetin. Kirkko on hengellinen kotini. Siellä on läsnä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneisyydessä edesmenneet rukoilevat sukupolvet, nykyisyydessä Jumalan Sana, armo ja anteeksianto ehtoollispöydässä ja kastemalja, joka viestittää minulle tehtävästä mikä minullakin on: kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja rukoilla myös tulevien sukupolvien puolesta.

Arto Helle
Seurakuntapastori, Keski-Lahden seurakunta
2. vaalisija, vaalinäyte 20.1.2019

1. Uskon yhteistyöhön ja kannustamiseen. Muutoksiin tulee reagoida suunta, luottamus, elävä perinne, ilo sekä toivo säilyttäen. Kirkkoherrana tahdon olla kuin paimen, joka kulkee laumansa edellä valaisten tietä, sen keskellä rinnalla kulkien ja jäljessä huolehtien, ettei kukaan jää joukosta.
2. Kirkon tehtävä on rakentaa siltoja ihmisen ja Jumalan kohtaamiselle. Monipuoliset messut tavoittavat eri elämäntilanteissa olevia, mutta on myös kohdattava ihmisiä heidän arjessaan. On tärkeää tukea osallisuutta, huomioida lapset, nuoret ja ikäihmiset, antaa tilaa monimuotoiselle hengellisyydelle, panostaa viestintään sekä rakentaa yhteyksiä valkealalaisiin yhteisöihin.
3. Lappalanjärvi on sielunmaisemaani. Kodin perintönä olen saanut körttihenkisen, avaran uskon. Seurakuntanuorissa koin lämmintä yhteisöllisyyttä. Opiskeluaikoina syvennyin Lutherin uskon ja rakkauden teologian maailmaan. Nämä ovat kasvattaneet minusta Sanan palvelijan, yhteiseen etsimiseen ja rukoukseen luottavan papin ja perheenisän.

Pauli Heinola
Kappalainen, Kuusankosken seurakunta
3. vaalisija, vaalinäyte 27.1.2019

1. Johtaisin Valkealan seurakuntaa kuunnellen, keskustellen ja myös suuntaa näyttäen pitäytyen Jumalan sanaan. Johtamisessa haluan kuunnella työntekijöitä ja seurakuntalaisia sekä rohkaista heitä työssään seurakunnan rakentumiseksi. Tahdon olla johtamassa ja ohjaamassa ihmisiä Hyvän paimenen laumaan ja ruokkia heitä elämän leivällä.
2. Valkealan seurakunnan toiminnassa tulisi keskittyä seurakunnan perustehtävään eli evankeliumin esillä pitämiseen sanoin ja teoin, jotta seurakunta voisi olla reilusti välittävä ja rohkeasti hengellinen. Enemmän tulee panostaa toimintaan kuin seiniin. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteen hiileen puhaltaminen ja ulospäinsuuntautuminen ovat mielestäni keskeisiä asioita.
3. Lapsuudenkodissani Nuijamaalla pidettiin pyhäkoulua, lähetyspiiriä ja seuroja. Hengellinen kotini on lähinnä viidesläisyydessä, olen ollut Kylväjän lähettinä kaksi vuotta Etiopiassa. Minulla on ollut yhteyksiä kaikkiin herätysliikkeisiin ja useaan järjestöön. Näen herätysliikkeet rikkautena, olen osallistunut usean herätysliikkeen kesäjuhliin.

Artikkeli Ehdokkaat esittelyssä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.