Kaikki kerholaiset valmistivat joko yhdessä tai yksin oman avaruusaluksensa. Äänestyksen parhaasta raketista voitti Sinnan tekemä ihana rakkausraketti.

Sinna tykkää siitä, että lähellä on paikkoja, mihin lajitellut roskat voi viedä. Tölkit, lasi, muovi ja paperi löytävät ekopisteessä kätevästi oman paikkansa. – Kierrätys tuntuu minusta hyvälle ja on sitä paitsi hyödyllistä.

Piitulle jätteiden lajittelu on niin ikään mieluista puuhaa. – Lajittelu on yleensä kivaa. Vaikeinta on tietää, mihin mikäkin jäte kuuluu.

Vincent on samoilla linjoilla ja on mielestään oppinut jo melko hyvin lajittelemaan jätteet oikein. – Hedelmien ja vihannesten kuoret sekä ruoan tähteet kuuluvat biojätteeseen.

Niklaksen mielestä kierrätys on uusiokäyttöä, missä poisheitettävät jätteet saavat uuden käyttötarkoituksen. Hän haluaa kannustaa omalla esimerkillään kaikkia tekemään samoin.

Lastenohjaaja Kirsi Vanhalakka katselee Eskolanmäen kerhotilassa ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden koulun jälkeistä iltapäivätoimintaa tyytyväisin mielin. Innostus yhteiseen kierrätykseen on ottanut tulta alkumetreistä lähtien. – Näytämme mallia ja opettelemme, mihin astiaan yksittäinen jäte kuuluu. Sitten viemme yhdessä jätteet viereiselle ekopisteelle – jokaiselle riittää jotakin vietävää.

Joillekin lapsille jätteiden lajittelu on täysin uusi asia, mutta ikäisilleen tyypillisesti he omaksuvat käytännöt nopeasti. Samalla lapsille kertyy tietoa myös kotiin vietäväksi. – Kierrätyksestä tulee perheille normaali jokapäiväinen rutiini, jonka järkevyydestä ei tarvitse käydä keskustelua.

Minkä pienenä oppii, sen kaiken ikäisenä taitaa, sopii siis ohjenuorana myös kierrätykseen.

Artikkeli Kierrätys tutuksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Havu kertoo aloittaneensa kierrättämisen heti kun se tuli mahdolliseksi, ja kierrätyspisteille ilmestyivät erilliset säiliöt muovipakkauksia varten.

– Petäjävedellä ei ole muovinkeräyspaikkaa. Jyväskylässä tulee töiden puolesta käytyä kolme kertaa viikossa, ja näillä reissuilla hoituvat niin kaupassakäynnit kuin kierrätys. Työ ja hyöty.

Havulle jätteiden lajittelu on tuttua touhua. Kompostori on ollut käytössä jo parikymmentä vuotta, ja kaikki muukin jäte erotellaan ja kierrätetään. Iso pussillinen muovia viedään kierrätykseen joka toinen viikko.

– Jätteiden määrä putosi varmaan yhteen kolmasosaan, kun kompostorin lisäksi aloimme kierrättää muovia. Muovipakkaukset vievät valtavasti tilaa.

Havun mielestä kierrätys on helppoa, koska kaikista pakkauksista löytyvät lajittelua koskevat merkinnät.

– Ainoastaan tiettyjä elintarvikkeita sisältävät pakkaukset on huuhdeltava, mutta sekin on pikku juttu.

Havu on huomannut, että lähes kaikki tuttavapiiriin kuuluvat nuoremmat ihmiset suhtautuvat erittäin myönteisesti kierrättämiseen. Silloin tällöin hän on ottanut kuljetettavakseen myös toisten jätteitä.

– Olen vienyt, jos heillä ei ole ollut tilaisuutta itse päästä tänne.

Havun omaan ostoskäyttäytymiseen muovipakkausjätteen lajittelu ei ole juurikaan vaikuttanut. Eniten pakkausjätettä hän on huomannut olevan pienkodinkoneiden paketeissa, mutta ei juurikaan elintarvikepuolella.

– Tietysti sitä katsoo, että jos on moneen kertaan pakattu tuote, niin mieluummin ottaa sen toisen, joka ei ole niin pakattu.

Muovipakkausten kierrätys käynnistyi kangerellen

Rinki-Ekopisteen aluepäällikkö Harri Patanan mukaan muovipakkausten kierrätys lähti hieman kangerrellen liikkeelle viime vuoden alussa. Aluksi keräystavoitteista jäätiin reilusti. Tahti on kuitenkin ollut kiihtyvä ja tänä vuonna ollaan jo lähellä tavoitetta.

Jyväskylässä on viisitoista muovipakkauksille tarkoitettua keräyspistettä, joista viisi on varustettu puristimella. Puristimella varustetut säiliöt on pyritty sijoittamaan hypermarkettien yhteyteen, koska kävijämäärät ovat siellä suuria.

– Se on paras tapa kerätä muovipakkauksia. Yhteen puristimeen saadaan kerättyä yli 4 000 kiloa jätettä, Harri Patana kertoo.

Patana peräänkuuluttaa, että keräyspisteelle ei saa toimittaa sinne kuulumatonta jätettä, kuten sekajätettä tai rakennustarvikkeita. Niiden paikka on jätekeskuksessa. Sama logiikka pätee muovipakkauksiin.

– Pulkka ei ole pakkaus. Me emme kerää muoveja, vaan muovipakkauksia.

Muovipakkausten keräykseen saa laittaa

• elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset
• muoviset pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot
• muovikassit, -pussit ja -kääreet
• muovipullot, -kanisterit ja -purkit, mieluiten litistettynä, korkit ja kannet erikseen
• pakkausten tulee olla tyhjiä, puhtaita ja kuivia.

Artikkeli Kierrätys hoituu kauppareissulla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sonja Aarnio on yksi Luotsin vakinaisista työntekijöistä ja toimii pukuvuokraamossa.

– Aloitin työni Luotsilla vuonna 2008 toimiessani projektipäällikkönä silloisessa kierrätys-, siivous- ja remonttihankkeessa. Luotsille töihin pääseminen oli minulle jonkinlainen päähänpinttymä, hän naurahtaa.

– Kierrätys kuuluu vahvasti omiin arvoihini, joten saan toimia niiden mukaisesti. Kierrätän kaiken: vaatteet, pahvit, paperit, rakennusmateriaalit… Pyrin viemään kaiken kierrätettävän oikeaan paikkaan, jotta niillä olisi jatkoa. Mielestäni kierrättäminen on helppoa ja sen tulisi jopa kansalaisvelvollisuus. Toivon, että ihmiset arvostaisivat kierrätettyjä vaatteita. Niiden joukosta löytyy esimerkiksi sellaisia kankaita tai malleja, joita ei tänä päivänä kaupoista löydy. Ja ainahan vaatteet ovat muokattavissa sopiviksi, Aarnio vinkkaa.

Luotsin pukuvuokraamossa kierrättäminen ja ekologisuus kuuluvat myös työntekijöiden Aino Lehtisen ja Krista eli Kikka Tammisen arvoihin.

– Vastustan kulutusta. Kierrätys on kannattavampaa. Suurin osa vaatteistani on kirppareilta. On kiehtovaa, että ikinä kirpparille lähtiessään ei voi tietää, mitä löytää. Voi löytää sellaista, mitä kenelläkään muulla ei ole. Se tekee pukeutumisesta uniikkia, sanoo Lehtinen.

– Minulle kierrätys on osa elämäntyyliä. Kierrätän vaatteitani tasaisin väliajoin tarjoamalla niitä tutuille tai viemällä UFF:lle tai Fidalle.  Yritän pitää yllä samaa hyvää, jota itse saan ostaessani käytettyjä vaatteita ja tavaroita. Näen käytetyn vaatteen arvokkaana, sanoo Tamminen.

-Hämeenlinnassa on hyvä kattaus kirpputoreja ja niitä tulee koko ajan lisää, sanoo Lehtinen.

Lehtinen ja Tamminen kiirehtivät takaisin takahuoneeseen, sillä heillä on työ kesken. He ovat stailanneet lukiolaiset Reeta Vaahteran ja Emma Ilosen pukuvuokraamon kierrätysvaatteilla sekä arki- että juhlalookiin. Viimeisen silauksen antavat silmälasit, joita Tamminen valitsee erivärisiä ja muotoisia rillejä täynnä olevasta laatikosta.

Naiset ihastelevat löytöjä, ja mieleen heillä juolahtaa välittömästi myös muita tapoja yhdistää vaatekappaleita. Erityisesti juhla-asut olivat nuorten naisten mieleen.

-Näistä on saatu tosi kivoja kokonaisuuksia, sanoo Vaahtera.

Kierrätys on kuulunut myös malliemme elämään jo pienestä pitäen.

-Pienenä sain ihan hirveästi leluja tutuilta. Yksi suosikeistani oli pienenä löytämäni suosikkinukkesarjani nukke, Ilonen naurahtaa muistolle.

– Viime aikoina olen tehnyt hyviä nuottilöytöjä.

-Minun parhaita kirppislöytöjäni on ollut lukion historian kirja eurolla – eurolla! iloitsee Vaahtera.

Naisten kierrätystottumukset eivät rajoitukaan vain tekstiileihin vaan kierrättäminen ulottuu roskista lukiokirjoihin ja astioista huonekaluihin.

-Kierrättäminen on eritoten helppoa, kun siitä muodostuu tapa. Muuten se voi vaatia vähän panostusta, sanoo Ilonen.

-Se on helppoa, kun ottaa kierrätysmahdollisuuksista selvää, Vaahtera lisää.

Kierrättämisen taustalla naisten motivaattoreina toimivat luonto ja ekologisuus. Materiaalien loppuun asti käyttäminen ja uusiokäyttö vähentävät ympäristön kuormitusta. Heikolta ja haperolta näyttävä tekstiilituote saa uuden elämän esimerkiksi Texvexin kaltaisessa poistotekstiilipankissa, jossa materiaalit erotellaan toisistaan kierrätysompelijoille tai revintään. Lopussa luonto ja ihmiskunta kiittävät.

-Kierrättämisestä tulee hyvä fiilis, koska tietää mitä tekee ja mitä suojelee, sanoo Ilonen.

-Ja lahjoittamalla voi tehdä toisenkin iloiseksi, päättää Vaahtera.

Onnen matematiikan mukaanhan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Kuinka paljon iloa tuottaakaan monta kertaa kierrätetty vaate?

Kuinka kierrätän vaatteita?

Vie käyttämättömäksi tai pieneksi jääneet vaatteet lahjoituksena tai myyntiin kirppareille, kierrätyskeskuksiin tai lahjoita kaverille.

Käyttökelvottomat vaatteet voi viedä Hämeenlinnassa Brahenkadulla Palvelukeskus Sampolassa sijaitsevaan Texvex-poistotekstiilipankkiin, jossa vaatteiden eri osat eritellään kierrätystä varten.

Toimituksen vinkit:

1. Tutustu nettikirppiksiin. Uudet omistajat voivat löytyä hetkessä ja kierrätettävät vaatteesi voidaan halutessasi noutaa vaikka kotiovelta!

2. Järjestä vaatteidenvaihtotapahtuma tai kotikirppis lähipiirillesi. Vanhojen vaatteittesi uusi omistaja voi löytyä lähempää kuin arvaatkaan ja samalla järjestät iloisen sosiaalisen tapahtuman.

Artikkeli Häikäise ja häikäisty kierrättämällä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.