Seinäjokelainen Leena Väisänen on toiminut Suomikerhon vetäjänä vuodesta 2020 lähtien, jolloin kerho perustettiin. Jäätyään eläkkeelle Seinäjoen liikenteenohjauksesta, hän hakeutui vapaaehtoistyön pariin. Väisänen toimi tukihenkilönä maahanmuuttajille Seinäjoella, kun mahdollisuus kerhon vetämiseen tuli kohdalle.

– Ajatus Suomikerhosta lähti liikkeelle Seinäjoen kaupungin Moni-infosta, joka on maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapiste. Kerholle etsittiin vetäjää ja satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tartuin tarjottuun tehtävään, sillä vapaaehtoistyö on minulle mieluisaa, Väisänen kertoo.

Alusta alkaen kerhon järjestämisen yhteistyökumppaneina ovat toimineet valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden kielen oppimista ja kotoutumista, sekä Seinäjoen seurakunta, joka järjestää kerholle kokoontumistilan ja lastenohjaajat.

Kielen harjoittelua monella eri tasolla

Kuluneiden kahden vuoden aikana kerho on vakiinnuttanut toimintansa. Alkuun pienimuotoisesti aloittaneessa ryhmässä on tällä hetkellä yli kaksikymmentä opiskelijaa, jotka ovat kotoisin Irakista, Kongosta, Syyriasta, Venäjältä, Kamerunista, Jemenistä, Kroatiasta ja Ukrainasta.

Suomikerhon lisäksi Leena Väisänen on pitänyt keväästä 2022 lisäoppitunteja Ukrainasta Seinäjoelle saapuneille maahanmuuttajille. Niissä korkeasti koulutettujen henkilöiden kielitaito on kasvanut nopeasti.

– Suomikerho kerran viikossa on hyvä tapa tutustua suomen kieleen ja kulttuuriin, mikä osaltaan auttaa kotoutumisessa. Kieli on kuitenkin haastavaa ja sen oppimiseen tarvitaan paljon aikaa ja työtä. Moni opiskelijoista toivoo löytävänsä koulutuspaikan tai työtä Suomesta, mikä lisää motivaatiota opiskeluun, Väisänen kuvailee.

Kerhossa käytetään oppimateriaalina Luetaan yhdessä -verkoston toimittamia oppikirjoja sekä muuta materiaalia. Opiskelu, kirjat ja muu materiaali ovat ilmaisia. Opiskelijat jaetaan kerhossa kielitaitotasonsa mukaan pienryhmiin, joilla kullakin toimii oma ohjaaja apunaan.

– Opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. Osalle suomen kieli voi olla ensimmäinen kieli, jota he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Haluamme opettaa kerhossa niin yksilöllisesti kuin mahdollista, Väisänen kertoo.

Väisäsen apuna Suomikerhossa toimii viidestä seitsemään vapaaehtoista ohjaajaa.

Kiinnostuitko vapaaehtoistyöstä Suomikerhossa?

• Suomikerho kaipaa jatkuvasti uusia vapaaehtoisia ohjaajikseen. Tämä ei vaadi mitään opettajataustaa. Kerho kokoontuu joka viikko maanantaisin kello 13.30–15.30 Kismuksella.
• Jos kiinnostuit vapaaehtoistyöstä suomen kielen opetuksen parissa, ota yhteyttä kerhon vetäjään Leena Väisäseen leena.vaisanen@netikka.fi tai Seinäjoen seurakunnan vapaaehtoistyöstä vastaavaan diakoniatyöntekijä Johanna Piuholaan johanna.piuhola@evl.fi.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 6/2022.

Artikkeli Kieltä, tukea ja ystävyyttä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Olen aina pitänyt lukemisesta ja kotimaisesta kaunokirjallisuudesta. Lempikirjailijoita ovat Veikko Huovinen ja Antti Tuuri. Luen jonkin verran myös ulkomaista kirjallisuutta, jota yritän lukea aina alkuperäiskielellä, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi. Kielitaitoa olen tarvinnut työelämässä, nyt pyrin lukemalla ylläpitämään sitä.

Työssä parasta ovat asiakkaat. Heidän kanssa jutellessa oppii uutta, ja välillä keskustelut kääntyvät syvällisiin aiheisiin. Vakioasiakkaita on jonkin verran. Heitä käy liikkeessä aina Inarista asti. Sadantuhannen kirjan valikoimamme on laajuudessaan ihan kärkeä Suomessa.
Olen elämäni aikana huomannut, kuinka tärkeä merkitys on kasvatuksella ja koulutuksella. Minua huolestuttaa uutiset niistä nuorista, jotka eivät lue lainkaan. Lukeminen on verraton etu jatkoa ajatellen ja vaikuttaa moniin asioihin, kuten luovuuteen.

En halua jämähtää paikoilleni. Haluan oppia uutta, joten en viitsi tehdä samoja asioita liian pitkään. Se tarkoittaa usein myös kiirettä. Sen vastapainoksi nautin nykyään myös nukkumisesta silloin, kun siihen on tilaisuus. Työn lisäksi perhe on minulle tärkeä. Omillaan asuvia lapsia on mukava nähdä viikonloppuisin.

Aika kuluu vuosi vuodelta nopeammin. Lapsuuden pitkä viikko vilistää nyt ohi päivässä. Havainto on antanut ryhtiä lukemiseen. Enää en lue mitä sattuu, vaan ajatuksella.
Odotan aikoja, jolloin pääsisimme vaimon kanssa taas matkustelemaan ja tutustumaan eri kulttuureihin. Yksi haave on myös oman hengittävän hirsitalon rakentaminen, jonka sijainti olisi tarkkaan harkittu.

Artikkeli Lukeminen avaa ovia luovuudelle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.