Miten valo vaikuttaa ihmiseen?
Silmien verkkokalvon solut reagoivat valoon ja aloittavat viestinsiirron näköhermoja pitkin aivoihin. Aivojen talamuksen hermosolujen vaste nostaa välittömästi vireystasoa ja virkistää. Hypotalamuksen hermosoluissa valo saa sisäisen kellon joko edistämään tai jätättämään.

Mitä haittaa on, jos ei saa riittävästi valoa?
Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, mikä johtaa unirytmin viivästymiseen, univaikeuksiin ja väsymykseen sekä kaamosoireisiin.

Onko merkitystä sillä, lisääntyykö valon määrä aamulla vai illalla?
Mitä enemmän valoa on iltapäivän ja illan puolella, sitä enemmän ihmisen sisäinen kello jätättää ja unirytmi viivästyy. Se johtaa herkemmin univaikeuksiin ja väsymykseen.

Miten kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa?
Kesäaikaan siirtyminen häiritsee yöunta. Uni katkeilee ja kevenee eikä virkistä tavalliseen tapaan. Myös sydän ja verisuonet rasittuvat, joten äkillisiä sydäninfarkteja ja aivoverenkiertohäiriöitä ilmaantuu odotettua enemmän.

Pitäisikö siirtyä pysyvästi joko kesä- vai talviaikaan?
Suomalaisilta on kysytty tätä asiaa kolme kertaa. Kaikissa kolmessa selvityksessä pysyvä talviaika eli normaaliaika sai enemmän kannatusta kuin pysyvä kesäaika.

Miksi kevätaurinko on niin kirkas?
Keväällä vuorokauden valoisa aika pitenee nopeasti, joten valoa on runsaasti. Lisäksi maassa voi olla vielä lunta, joka heijastaa tehokkaasti valoa, eikä puissa ole vielä lehtiä estämässä valon kulkua.

Mikä on oma suosikkivuodenaikasi?
Kevät, koska keväinen auringonvalo luonnossa on kaunista ja auringonpaiste lämmittää lempeästi. Luonto toipuu jälleen talven jäljiltä.

Miksi kevät ja kasvava valon määrä ahdistavat joitakin ihmisiä?
Osalle ihmisistä silmiin tuleva voimakas valo ärsyttää tavallista enemmän talamuksen takaosan hermosoluja, mikä voi aiheuttaa jopa fyysisen kivun. Valon lisääntyminen voi nostaa vireystasoa niin, että se johtaa levottomaan, rauhattomaan tai ahdistuneeseen olotilaan. Lisäksi valo voi häiritä nukahtamista ja johtaa unettomuuteen.

Vaikuttaako valo tunteisiin?
Auringonpaiste voimistaa serotoniinin tuotantoa. Kun näin tapahtuu tietyillä aivoalueilla, esimerkiksi empatian tunteet vahvistuvat. Serotoniini on hermovälittäjäaine, jota aivot käyttävät hermosolujen väliseen kemialliseen viestinsiirtoon.

Voiko kevätmasennusta estää?
Kuntoliikunta, hyvä ruokavalio, riittävät yöunet sekä ihmissuhteet auttavat. Jos tämä ei riitä, on syytä hakea apua terveydenhuollon ammattilaisilta.
Vaikuttaako keinovalo samalla tavalla kuin luonnonvalo?
Yleisvalaistuksessa käytettävä keinovalo vaikuttaa samalla tavalla silmien kautta elimistöön kuin luonnonvalo.

Vinkkisi hyvään yöuneen?
Kiire olisi hyvä rauhoittaa illalla jo ajoissa ennen haluttua nukahtamisaikaa. Kiireisiä minuuttiaikatauluja ja liian iltapainotteisia menoja olisi hyvä välttää. Unen kannalta hyväksi koettuja iltarutiineja tai aktiivisia rentoutumiskeinoja voi käyttää apuna. Sen jälkeen, kun on mennyt vuoteeseensa nukkumista varten, ei tulisi enää virkistää itseään, vaan osata houkutella unta luokseen.

Suositteletko päiväunia?
Kyllä, jos päiväunet ovat lyhyet (10–20 minuuttia) ja nukutaan riittävän aikaisin (kello 12–15), jotta unet eivät häiritse seuraavan yön nukkumista. Toistuviin univaikeuksiin en suosittele päiväunia.

Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 31.3. Kellonaikaa siirretään eteenpäin yhdellä tunnilla klo 03:00.

Artikkeli Valo vaikuttaa uneen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

EU-komissio esittää kesäaikadirektiivin kumoamista. Käytännössä siis vuosittaisesta kellojen siirrosta tunnilla keväisin ja syksyisin luovuttaisiin koko EU-alueella.

Meitä on ollut parikymmentä aktiivista meppiä eri jäsenmaista ajamassa asiaa, ja lopulta se etenikin yllättävän nopeasti. Vielä keväällä näytti siltä, että olemme näkemyksemme kanssa vähemmistössä, mutta kun komission kesällä toteuttama kansalaiskuuleminen osoitti myös kansan kannattavan tätä voimakkaasti, asia alkoi edetä.

Esitys menee vielä EU-parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi. Miten asia tästä etenee?

Direktiiviesitys on virallisesti nyt annettu ja käsittely alkaa EU-parlamentin valiokunnissa lähipäivinä. EU-parlamentissa päävaliokuntana toimii liikennevaliokunta, johon itsekin kuulun. Jäsenmaiden kanta asiaan puolestaan ratkaistaan ministerineuvoston puolella. Suomi on yksi niistä jäsenmaista, joka on jo etukäteen kannattanut kellon siirrosta luopumista, mutta monilla mailla kanta voi olla toinen. Nopeimmillaan päätös voisi kuitenkin syntyä kevään aikana.

Uskotko, että esitys toteutuu?

Uskon. Vaikkakin joitakin mutkia on vielä matkassa. Etelä-Euroopassa kellonsiirtelylle on vahva kannatus, ja toisaalta monet maat myös epäröivät ottaisivatko pysyvästi käyttöön kesä- vai talviajan. Esimerkiksi Benelux-maat, eli Luxemburg, Belgia ja Alankomaat, järjestävät yhteisen kansanäänestyksen tulevasta aikavyöhykkeestä.

Miksi kellonaikaa on alun perin ollut tarpeen siirtää?

Alun perin tavoitteena oli energiansäästö. Nyt energiatehokkuus on kehittynyt niin paljon, ettei luonnonvalon määrällä ole valaistuksessa samanlaista merkitystä.

Talviaika, kesäaika – vai jotakin muuta? Mitä mieltä itse olet?

Talviaika on Suomen oikea aika. Kesäaikaan siirtyminen on poikkeus tästä normaaliajasta. Liikenneministeriön toteuttaman kyselyn perusteella hiukan yli puolet kansalaisista valitsisi talviajan pysyvästi, mutta myös kesäajalla oli vankka kannatus.

On selvää, että tästä täytyy tehdä kunnollinen vaikutusten arviointi. Suomi on suuri maa, ja valon määrä pohjoisessa ja etelässä on eri vuodenaikoina hyvin erilainen.

Miten uusi käytäntö tulisi vaikuttamaan koko Euroopan tasolla?

Jokainen maa pohtii parhaillaan ottaako käyttöön kesä- vai talviajan. Tätä pitää suunnitella myös yhdessä naapureiden kanssa, etteivät aikavyöhykkeet mene ihan sekaisin. Tällä hetkellä manner-Euroopan maat kuuluvat kolmeen eri aikavyöhykkeeseen. Britanniaan ja Portugaliin Suomella on kahden tunnin aikaero.

Miten kellojen siirtely keväisin ja syksyisin vaikuttaa omaan elämääsi?

Ei kovinkaan paljon, koska sähköiset kellot siirtyvät automaattisesti. Silti se on aika turha toimenpide, joka aiheuttaa paljon lisätyötä monilla sektoreilla, kuten juna-, bussi- ja lentoliikenteessä sekä maataloudessa.

Anna jokin selviytymisvinkki syksyn pimeisiin aamuihin!

Kannattaa mennä illalla ajoissa nukkumaan, eikä enää juuri ennen nukkumaanmenoa räplätä kännykkää tai tietokonetta. Aamu lähtee parhaiten käyntiin pienellä lenkillä, kahvilla ja terveellisellä aamupalalla.

Kellot siirretään talviaikaan eli tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 28.10. kello 04.00.

Artikkeli Takaisin talviaikaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hyvä jos tästä kaikesta päästään vihdoin eroon. Samalla kun jämähdetään pysyvään aikaan, päästään eroon muutamasta kinkkisestä ongelmasta.

Keväällä ongelmana on ollut puuttuva tunti. Jos työskentelen yövuorossa, teen siirtoyönä tuntia lyhyemmän vuoron. Päivävuorolaisena minulta taas vietäisiin tunti pois kesken makoisimpien unien.

Onko tämä reilua ja kohteleeko se ihmisiä tasapuolisesti? Jos hyväksymme puuttuvan tunnin, pitäisikö samalla hyväksyä episodinen aikakäsitys? Sen mukaan aikaa ei voi mitata, sen voi vain kokea. Aika ei lopu, siksi ei ole mitään kiirettä.

Syksyisen ongelman voisi nimetä kahden tunnin dilemmaksi. Sama tunti eletään kahdesti peräkkäin. Kumpi niistä on se oikea? Muutama käytännön esimerkki.

Tilaan taksin ennen viisareiden siirtoa, pyydän pirssiä saapumaan klo 03.45. Olenko huomaamattani tilannut samalla kaksi taksia, jotka saapuvat tunnin välein?

Äiti on synnytyslaitoksella ja synnyttää kaksoset. Ensimmäinen syntyy ennen siirtoa klo 03.50 ja toinen putkahtaa siirron jälkeen, mutta saa syntymäajakseen klo 03.10. Silloinhan tilastoissa nuorempi näyttäisi näistä vanhemmalta.

Jos tämä synnyttäjä sattuisi vielä olemaan kuninkaallinen, voisiko siitä seurata juridisia ongelmia vallan perimyksen suhteen?

Lopuksi onnittelen kaikkia tulevana lauantaina häitäään viettäviä pareja. Teillä on tuntia pidempi hääyö.

Artikkeli Tuntia pidempi hääyö julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kouluun saavuin suoraan mökiltä. Kesäaika/talviaika-vaihdos havahdutti toimintaan. Laitoin polyrottinkikalusteet varastoon ja haravoin puiden lehdet. Pyydä ja päästä -kalastus, valaistu saunakiulu -villitys ja nurmikko mökillä valtaavat naapurustoa kuin hirvikärpäset.

Autoa ajaessa merisää radiossa ja turhat julkkisuutiset ärsyttivät kuin Cheekin keikka. Ohitin Salon iltatorin ja kiertoliittymän jälkeen navigaattori opasti moottoritielle. Nastarenkaat, sadan tonnin puurekat ja hämärässä erottuva tunnelin loppu -liikennemerkki. Ei mikään sunnuntaiajelu.

Tienvarsien valomainostaulut ja bensamittarin kännykkäsovellus saivat poikkeamaan Shellille. Aasialaisruokaintoilu ja huoltoasemaravintolan äänetön televisio pistivät silmään. Join Ekströmin vanhanajan mustaherukkamehun. Miestenhuoneessa oli vessapaperi, johon oli painettu kahdella kielellä lauseita rakkaudesta.

Matkaevääksi tarttui pakattu kolmioleipä sekä Take away -kahvi. Olisiko pitänyt sittenkin kohdata markettien ylisuuret elintarvikevalinnat tai valita pikaruokalan autokaista.

Nyt digikoulussa ihmettelen Windowsin vianmääritys -ilmoitusta. Langaton näppäimistö ei toimi. Käyn kuumana, kun vierustoveri kysyy lainaksi kannettavan tietokoneen jäähdytysalustaa.

Huh helpotus! Herään painajaisesta. Se on ärsyttävän pullollaan asioita (tekstissä kursivoituna), jotka linkittyvät viime vuosien turhake-ehdotuksiin. Suomen Luonto -lehden toimitus valitsee Vuoden turhakkeen joulukuun puolessa välissä.

Artikkeli Digikouluun ilman nettiyhteyttä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.