Aika pian sen jälkeen, kun muutin lapsuudenkodista omilleni, otin vaarin tekemän pärekorin kauppareissuille. Eihän se siihen aikaan kovin tavallista ollut. Muovipusseja käytettiin melko surutta, ja puhe niiden ongelmallisuudesta yltyi vasta paljon, paljon myöhemmin.

Takavuosina tehtiin surutta monenlaista muutakin, mikä ei tätä nykyä kestä päivänvaloa. Kun pääosa jätteistä hävitettiin maaseudun kotitalouksissa polttamalla tai kompostoimalla, maalipurkit ja ruostuneet metallit olivat ongelmajätettä. Ne saatettiin kiikuttaa metsään tai pellonlaitaan. Pois silmistä, pois mielestä.

Sittemmin on tullut selväksi, että purukumien, muovipussien ja metalliromun lisäksi maailman harteilla on isompiakin ympäristömurheita. Kertakäyttökulttuuri ja jatkuvan kasvun tavoittelu ovat olleet niin kovassa huudossa, että niiden hinta on jäänyt taka-alalle.

Tuore ilmastoraportti on karua luettavaa. Ilmaston lämpeneminen on edennyt sellaisella vauhdilla, että kolkuttelemme pian olemassaolomme ovella. Merenpinta on noussut, sään ääri-ilmiöt lisääntyneet ja jäätiköt sulavat. Jos lämpeneminen jatkuu, jo puolella asteella on oleellinen ero. Nouseeko merenpinta enemmän vai vähemmän, vaikuttaa suoraan siihen, miten monella ihmisellä on elintilaa nykyisillä sijoillaan. Ellei ole, yhä useampi lähtee etsimään elämälleen edellytyksiä muista maista. Tähän asti nähdyt pakolaisvirrat ovat vasta alkusoittoa tuleville kansainvaelluksille.

Ilmastoraportti on kirvoittanut monenlaisia kommentteja. Valitettavasti niitäkin, joissa tosiasiat kielletään. Kenen mielestä kyse on valeuutisesta, kuka hakisi vastuunkantajia Kiinasta tai Yhdysvalloista. Maapallo on kuitenkin yhteinen, eikä ilmaston lämpeneminen noudattele valtioiden rajoja. Ylimielisyyteen saati tyhmyyteen ei enää ole varaa. Pienetkin teot ovat nyt tärkeitä.

Artikkeli Haittavaikutuksia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kodinkoneiden tekniikka on muuttunut täysin työurani aikana. Kaikkiin laitteisiin on tullut tietokone sisään. Ennen pienkoneitakin pystyi korjaamaan. Nyt vain isoja laitteita voi huoltaa samalla tavalla kuin ennen.
Urani alussa korjasin jopa hiustenkuivaimia, kakkuvatkaimia ja kahvinkeittimiä. Nykyään ne ovat kertakäyttölaitteita. Jos laite maksaa muutamia kymppejä, sitä ei pysty korjaamaan.

Kallis on pidemmän päälle edullisin

Kodinkoneista löytyy laadukkaita ja pitkäikäisiä laitteita – edullisille ei voi olettaakaan pitkää ikää. Toiset laitevalmistajat kertovat, millainen käyttöikä laitteelle on suunniteltu.

On todennäköisempää, että 1 300 euroa maksava pesukone on pidemmän päälle halvempi kuin 300 euron laite. Halpa kone uusitaan muutaman vuoden välein, ja hintaa tulee, kun se samalla asennetaan ja kuljetetaan. Osta mieluummin laadukas, on mielipiteeni. En kannata kertakäyttökulttuuria. Ei ympäristökään siitä tykkää.

Teollisuus on opettanut ostamaan meitä niin sanottua roskaa. Jos tehdään liian pitkään kestävä laite, niin se on huono tehtaalle.

Ihmissuhdetaitoja tarvitaan

Tykkään olla asiakkaiden kanssa, se on positiivinen mauste tähän hommaan. Suurin osa meidän työstä tehdään ihmisen kotona, yrityksessä tai laitoksessa.

Asiakkaat ovat yleensä tyytyväisiä. Jos on tyytymättömyyttä, niin onko asiakas hankala, vai olisiko niin, ettei tällä puolen tiskiä osata hoitaa tilannetta. Siinä tarvitaan ihmissuhdetaitoja.

Tyypillisin esimerkki tyytymättömyydestä on, ettemme saa hoidettua asiaa niin nopeasti kuin asiakas odottaa. Lapsiperheessä rikkinäinen pesukone on kova paikka. Tavallisia ihmisiä mekin olemme ja meillä on lapsia. Ymmärrämme tällaiset haasteet.

Tyytyväinen asiakas on yrityksen tärkein henkilö. Jos ei ole asiakkaita, niin ei ole yrityksiä.

Artikkeli En kannata kertakäyttökulttuuria julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.