Eräs karkaajista oli aatelisperheen 24-vuotias tytär Katharina von Bora. Hän oli viettänyt teini-ikänsä luostarissa opiskellen, rukoillen ja paastoten, kunnes mitta oli tullut täyteen.

Katharina,”Käthe”, oli saanut luostarissa käsiinsä hengellisen kapinaliikkeen päähahmo Martti Lutherin pamfletteja. Niiden pohjalta moni nunna oli päätynyt vakaumukseen, ettei luostarielämä sopinut heille.

Avioliitto yllätti ystävätkin

Martti Luther oli itsekin luostarin kasvatti, joka oli opettanut vuosikausia teologiaa professorina Wittenbergissä. Aluksi hän silmäili Ave von Schönfeldiä, mutta nuorempi mies ehti kosia Aven itselleen.

Käthe puolestaan alkoi heilastella ikätoverinsa, opiskelija Hieronymus Baumgartnerin kanssa, kunnes Hieronymus pakotettiin naimisiin varakkaamman perheen tyttären kanssa.

Pettynyt Käthe jakeli seuraaville kandidaateille rukkasia ja uhosi ”naivansa vain Martti Lutherin, jos ylipäänsä ketään”. Kesäkuussa 1525 julkistettu avioliitto oli jymyuutinen Euroopassa, ja se yllätti myös Lutherin ja Käthen ystävät.

Lapsen syntymä kuohutti

Pari avioitui akvaarioon. Uskonpuhdistuksen aloittaja oli suurjulkkis ja hänen elämänsä onnistuminen määritteli pitkälti reformaatioliikkeen tulevaisuuden. Moni toivoi pikaista ja näyttävää haaksirikkoa.

Häitä juhlittiin kaksi viikkoa, mutta sitten koitti arki. Luther oli lähes työnarkomaani, teologisissa maailmoissaan ja jatkuvasti reissussa. Käthe pyöritti kotia ja taloutta. Ilman hänen käytännöllisyyttään uskonpuhdistus olisi saattanut suistua raiteiltaan.

Ympäri Eurooppaa Lutherien kotona käyneet vieraat todistivat, mitä Lutherin saarnaamia teologisia hyveitä toteutettiin käytännössä.

Eräs kuohuttavimmista hetkistä oli, kun ex-luostarilaisten ensimmäinen lapsi syntyi. Vastustajat ennustivat sen tarkoittavan antikristuksen tuloa. Perhe karttui kuudella biologisella lapsella, seitsemällä serkulla sekä orpolapsilla. Käthe pyöritti suurtaloutta, maatilaa ja perhettä, mutta ennätti osallistua teologisiin keskusteluihin.

Aviomies kutsui rouvaansa ”kaikkeinpyhimmäksi”, ”herra tohtoriksi”, ”rakkaaksi oluenpanijakseni” ja ”omaksi puutarhurikseen”.

Tasaveroinen parisuhde herätti pilkkaa

Puolisot olivat täysin toistensa hullaannuttamat. Luther nosti aviovaimon roolin ”piispojen ja paavien” kanssa tasavertaiseen asemaan.

Käthen ei tarvinnut tehdä teologin töitä tunteakseen itsensä arvokkaaksi. Käthe ja Martti keskustelivat kaikesta, teologiasta, parisuhteesta ja arjesta.

Tasaveroinen parisuhde sai kriitikot liikkeelle. Käthellä kuiskittiin olevan liian paljon vaikutusvaltaa Marttiin. Lempinimet ”suulas”, ”vaikea”, ”penninvenyttäjä” ja ”dominoiva” olivat kevyimmät selkään lennelleet tikarit.

Käthe toi kaikupohjaa reformaatiolle

Kun 16 vuotta vanhempi aviomies kuoli, Käthe joutui riitaan oikeusoppineiden kanssa: Martti oli testamentannut kaiken omaisuutensa vaimolleen. Lakimiehille naisen laittaminen talonsa pääksi ei käynyt, ja he määräsivät holhoojaksi Lutherin työtoverin Philipp Melanchtonin. Tämä oli onneksi perhetuttu, eikä puuttunut Käthen autonomiaan.

Leski joutui kirjeissään vetoamaan edesmenneeseen mieheensä pyytäessään ruhtinailta, kuninkailta ja pankkiireilta avustuksia. ”Raamatussa sanotaan, että leskistä oli pidettävä huoli”, valisti Käthe suurmiehiä.

Reformaation merkkivuonna voikin pohtia, olisiko Lutherin hienoilla sanoilla ollut kaikupohjaa, jos Käthe ei olisi elänyt niitä elämässään ja perheensä parissa todeksi. Hän oli arjen kristitty, jolle Jumala, lähimmäinen ja ilman tekoja saatu armo olivat yli kaiken ja saivat hänet elämään rikasta, käytännöllistä elämää.

Ruttoa paennut Käthe kuoli Torgaussa 53-vuotiaana vuonna 1552. Kuolinvuoteella viimeiset sanat tulivat totutun kipakasti: ”Minä tartun Kristukseen kuin takiainen päällystakkiin!”.

Artikkeli Reformaation akvaariorakkautta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.