– Uusia sukkapareja syntyy tuon tuosta, niitä on tekeillä koko ajan. Näiden sukkien junamalli on helppo, ja tuttu meille jo entuudestaan, Kokko sanoo.

– Yhdet sukat saa aikaan melko rivakastikin vireystilasta riippuen. Sukkapari päivässä on ihan hyvä tahti, Rutanen ajattelee.

Villasukkia neuloessa käsityöharrastajat kertovat ajattelevansa vauvoja, joiden jalkoja sukat lopulta pääsevät lämmittämään.

– Toivomme sukkien omistajalle hyvää elämää, Rutanen toteaa.

– Rukouksin ja vauvaa ajatellen me näitä teemme, Hynninen painottaa.

Kastesukat valmistetaan junasukkien ohjeella. Sukkien syntytarina kantaa kauas aina sotavuosiin saakka.

– Junalla sotaa paenneet äiti ja hänen kahden kuukauden ikäinen vauvansa saivat villasukat eläköityneeltä käsityönopettajalta, joka oli neulonut sukat junamatkalla purkamastaan villatakista, suntio Leena Mäki kertaa.

– Tämä äiti sitten neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla. Varren malli on sellainen, että sukka pysyy hyvin pienen ihmisen jalassa, Mäki jatkaa.

Nyt tehtävät kastesukat ovat väriltään valkoisia ja beigejä.

– Olemme pysytelleet neutraaleissa väreissä, jotta kaikki sukat sopisivat kaikille. Seurakunta kustantaa villalangat tekijöille, mikä on hienoa, Mäki avaa.

– Meillä on ollut valtavan ahkeria tekijöitä, joiden panoksesta olen kiitollinen. Sukkia on ollut ilo antaa kasapäin papeille mukaan kastetoimituksiin, Leena Mäki iloitsee.

Leena Mäki koordinoi Kässäiltaa Vaajakosken Wessissä yhdessä lastenohjaaja Johanna Leedin kanssa. Kässäiltaa on pidetty aiemmin Vaajakosken kirkolla, mutta nyt se toimii väistötiloissa. Toiminta jatkuu kirkolla jälleen syksyllä.

– Meitä kokoontuu maanantai-iltaisin aika lailla vakioporukka, joka on noin kymmenhenkinen. Illan aikana saa toteuttaa omia projektejaan tai ottaa osaa juuri tähän kastesukkahankkeeseen, Mäki luettelee.

Leila Hynninen, Pirjo Kokko ja Marja-Liisa Rutanen ovat Kässäillan vakio-osallistujia.

– Kässäilloissa käyminen tekee hyvää mielelle. Se on tapa viettää aikaa ja rentoutua, Rutanen summaa.

– Seurustelu sujuu hienosti käsitöiden tekemisen lomassa, Kokko mainitsee.

Kastesukkia tehtaileva kolmikko on viihtynyt käsityöharrastuksen parissa jo pitkään.

Kutsumme kaikki mukaan sukkatalkoisiin.

– Ison perheen kasvattina käsitöiden tekeminen oli tapa saada vanhemman huomio kiinnittymään itseen. Käsitöitä tekevän äidin viereen oli helppo istahtaa tekemään itsekin jotain käsillään, Rutanen muistelee.

– Käsitöitä syntyy tarpeeseen ja on hienoa, kuinka niitä tehdessä näkee heti työnsä tuloksia, Hynninen pohtii.

Leila Hynninen, Pirjo Kokko ja Marja-Liisa Rutanen muistelevat viime aikoina tehneensä kastesukkien lisäksi muun muassa koruja, timanttitöitä, ryijyjä ja pääsiäiskoristeita.

– Kastesukkien teko jatkuu, sillä uusia tarvitsijoita syntyy maailmaan koko ajan lisää. Kutsumme kaikki mukaan sukkatalkoisiin, Rutanen päättää.

Artikkeli Hyvää elämää sukkien omistajille! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kutitteleeko sinuakin neuloosi? Tervetuloa mukaan kastesukkatalkoisiin! Kysy omasta seurakunnastasi, minne ja miten sukat voi toimittaa.

Kuusi faktaa kasteesta

1. Kastejuhla on lapsen ensimmäinen juhla. Ristiäisissä lapsen lähimmäiset ihmiset kokoontuvat yhteen pyytämään pienelle elämän alulle Korkeimman suojaa ja juhlistamaan hänen syntymäänsä. Lapsikaste on tavallisin tapa liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon, mutta kirkko kastaa kaikenikäisiä.
2. Ristiäiset voivat olla luovasti perheen näköiset. Kasteen voi järjestää omassa kodissa, oman kodin puutarhassa tai vaikka leirinuotiolla. Seurakunnilta voi vuokrata juhlatiloja perhejuhlia varten, jolloin huolen kodin siisteydestä ja puunaamisesta juhlakuntoon voi unohtaa ja keskittyä itse juhlaan.
3. Kasteen käytännönjärjestelyissä kannattaa lähteä liikkeelle ottamalla yhteyttä Kouvolan seurakuntien keskusrekisteriin. Iitissä käytännön järjestelyt hoituvat kirkkoherranviraston kautta. Kastetilaisuuden yksityiskohdista sovitaan kastekeskustelussa, joka käydään pienokaisen kastavan papin kanssa ennen tilaisuutta. Juhlaan liittyvistä toiveista kannattaa keskustella papin kanssa.
4. Kasteessa lapsi puetaan valkoiseen kastemekkoon, joka symboloi pyhyyttä ja puhtautta. Kastemekon voi ostaa, tehdä itse tai lainata seurakunnasta. Joissain suvuissa on perintömekkoja, johon puettuna on kastettu kaikki suvun lapset jo vuosikymmenien ajan. Mekon lisäksi juhlia varten varataan kastemalja, jossa on lämmintä vettä, pieni pyyhe lapsen pään kuivaamista varten sekä yksi palava kynttilä ja Raamattu.
5. Kastepäivänä lapsen elämään liitetään erityisiä aikuisia, kummeja, joiden tehtävä on huolehtia, vanhempien kanssa, lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Lapselle tulisi valita vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
6. Kasteen jälkeen pappi antaa lapsen vanhemmille kastetodistuksen ja kummeille kummitodistukset. Vanhemmat voivat tuoda mukanaan perheraamatun, jonka alkulehdille pappi voi kirjoittaa lapsen kastejuhlan ajankohdan. Kastejuhlan yhteydessä voidaan myös toimittaa kodin siunaaminen tai avioliittoon vihkiminen.

Artikkeli Villasukkabuumi seurakunnissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.