Siinä se nyt on! Uusi kastepuu loistaa Kuokkalan kirkon sivualttarilla. Mittojen mukaan toteutettu taideteos täyttää juuri sopivasti sille varatun tilan alttarikaapin pariovien takana.

– Tuntuu hyvältä, kun ollaan vihdoin tässä vaiheessa ja lopputulos on näin hieno! Ensimmäinen kolehti kastepuuta varten kerättiin jo joulun alla 2016, joten väliin on mahtunut monta vaihetta, Jyväskylän seurakunnan itäisen alueen johtava pappi Riku Bucht myhäilee.

Tekstiilitaiteilija Silja van der Meerillä on takanaan pitkä, intensiivinen ja opettavainen rupeama. On tullut työn luovuttamisen ja siitä luopumisen aika. Aherruksen keskellä on tarvittu luottamusta, että valmista tulee, vaikkakin pieteetillä ja hitaasti.

– Olo on tyytyväinen, mutta myös tyhjä ja haikea. Sisäinen visioni on nyt tässä, kun langanpäistä on kehittynyt pikkuhiljaa suunniteltu kokonaisuus, josta voin olla ylpeä.

Kastepuun aihe nousee raamatunlauseesta Minä olen viinipuu, te olette oksat. Kirjailtu puu muistuttaa elämänpuusta, ja sen eriväriset lehdet kertovat seurakunnan moninaisuudesta ja jokaisen seurakuntalaisen ainutlaatuisuudesta.

Puun oksisto on kirjottu ympyränmuotoisille levyille, ja ne kiinnittyvät toistensa lomiin runkoon. Muotokieli keskustelee luontevasti Pasi Karjulan toteuttaman näyttävän alttaritaiteen kanssa.

– Kuokkalan kirkosta löytyy ehdottomasti yksi Suomen vaikuttavimmista alttariteoksista, van der Meer kehuu.

On tärkeää, että uusi kastepuu istuu kokonaisuuteen.

Toteutuksen tekniikassa, väreissä ja materiaaleissa voi havaita yhteneväisyyksiä kirkon liturgisiin tekstiileihin, jotka ovat niin ikään van der Meerin kädenjälkeä. Ne valmistuivat uuteen kirkkoon 2010 aiheenaan Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi.

– Taiteilija on sama, ja on tärkeää, että uusi kastepuu istuu kokonaisuuteen, Bucht painottaa.

Van der Meer kertoo käyttäneensä työssä kahta eri tekniikkaa: tummanharmaa puunrunko syntyi pellavalangalla neuletekniikalla, ja ympyröiden oksisto on tehty kirjomalla. Lehvästöstä erottuu vaaleita vihreän sävyjä.

– Myös runko on monisävyinen, mutta se on vahva, tumma puu. Ympyräpohjat ovat valkoista silkkiä ja tein kirjailun harmaan eri sävyissä. Soinnutin värimaailman yleisilmeeltään vaaleaan kirkkoon, mutta täältäkin löytyy joitakin tummia sävyjä.

Vuoden kuluessa kastepuuhun ripustetaan jatkossa jokaiselle Kuokkalan lähikirkkoalueella kastetulle valkoinen kastekyyhky, ja vähitellen lisääntyvä lintuparvi kuvastaa seurakunnan elämää ja kasvua. Jokainen kastettu on nimeltä kutsuttu. Kerran vuodessa puu riisutaan ja kyyhkyset jaetaan muistoiksi kasteperheille.

Riku Bucht vakuuttaa, että kaikille kastettaville riittää oma kastekyyhkynen ja paikka kastepuussa.

– Seurakuntalaisten ei tarvitse sen vuoksi alkaa rajoittaa lapsimääräänsä, hän rauhoittelee.

Taiteilija toivoo, että kastepuu saisi Kuokkalan kirkossa puhutella katsojaa, herättää toivoa ja osaltaan syventää siellä kuultavaa sanomaa.

– Minusta ei tullut äitini tapaan pappia, mutta taiteellani ja kätteni työllä voin ammentaa osani seurakuntien hyväksi, hän summaa.

Uusi kastepuu otettiin käyttöön Kuokkalan kirkon messussa sunnuntaina 18. helmikuuta. 

Jyväskylän seurakunnan kirkoissa kastepuu on jo käytössä Keltinmäessä, Korpilahdella, Kortepohjassa, Palokassa ja Tikkakoskella. Jokainen niistä on oma taideteoksensa.

Artikkeli ”Minä olen viinipuu, te olette oksat” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Palokan kirkkoon on saatu uusi, kaunis symboli kasteen juhlistamiseen. Kirkon etuosassa, alttarin vieressä katse kiinnittyy näyttävään, lähes parimetriseen kastepuuhun, johon jokainen lähikirkon alueella asuva kastettu saa oman lehden. Lehtiin kirjoitetaan kastettujen etunimi ja kasteen päivämäärä.

Palokan alueen johtava pappi Teija Laine iloitsee uudesta taideteoksesta.

– Minua puhuttelee ajatuksena se, että kirkko on kuin puu, johon tulee jatkuvasti uusia lehtiä ja uutta elämää.

Kastepuu riisutaan lehdistä kerran vuodessa. Vuoden aikana kastetut lapset ja heidän läheisensä kutsutaan yhteiselle vauvaperhepiknikille, jossa perhe saa nimikoidun lehden mukaansa.

Jyväskylän seurakunnassa kastepuu on jo Tikkakosken, Keltinmäen ja Korpilahden kirkossa. Jokainen kastepuu on oma taide-teoksensa.

Palokan kastepuun runko ja oksat ovat mustaksi maalattua metallia ja oksiin ripustettavat lehdet lentokonevaneria. Myös kastepuun jalusta on puuverhoiltu.

Kastepuu on tilaustyö, jonka ovat suunnitelleet ja valmistaneet Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa opiskelevat Jenni Laitinen ja Henna Ristonmaa. Molemmat ovat puualan artesaaneja, jotka parhaillaan suorittavat metalliartesaanin osatutkintoa. Kastepuu oli yksi opintoihin liittyvistä näyttötöistä.

– Innostuimme tästä työstä heti, kun kuulimme siitä. Kastepuuta oli hauska tehdä yhdessä. Tässä tehtävässä pystyimme hyödyntämään molempien alojen osaamista, Laitinen ja Ristonmaa kertovat.

Kastepuun valmistamiseen kului aikaa pari kuukautta. Työ oli vaativaa, sillä metallin työstäminen ei ole kovin helppoa.

– Eniten aikaa kului suunnitteluun. Piti huolellisesti miettiä, miten oksat taipuvat, mihin kohtaan niitä kiinnitetään ja missä järjestyksessä oksat hitsataan, Laitinen ja Ristonmaa kertovat.

Metallin käsittelyyn tarvittiinkin raakaa voimaa.

– Halusimme taivuttaa kaikki metalliosat käsin, jotta puu näyttäisi mahdollisimman luonnolliselta. Eiväthän luonnossakaan puiden oksat ole symmetrisiä. Punttisalilla ei tarvinnut käydä, Laitinen ja Ristonmaa nauravat.

Kastepuu sointuu kauniisti osaksi Palokan kirkkosalia. Myös Laitisesta ja Ristonmaasta tuntuu hyvältä nähdä teos tilassa, johon se on alun perin suunniteltu.

– Työn ollessa kesken emme osanneet kuvitellakaan, miltä kastepuu näyttää valmiina. Valmis työ on riemuvoitto, he iloitsevat.

Puuntaimi on aineeton lahja kastetulle

Jyväskylän seurakunta lahjoittaa jokaiselle kastettavalle lapselle puuntaimen kasteen kunniaksi. Kastetodistuksen välissä jaetaan kastepuukortti, jossa kerrotaan lahjoituksesta.

Lahjataimet istutetaan kuivuudesta ja ilmastonmuutoksesta pahiten kärsiville alueille Afrikassa ja Aasiassa Suomen Lähetysseuran Ympäristöpankin kautta.
Puuntaimi on aineeton lahja kastettavalle, mutta konkreettinen lahja toiselle puolelle maailmaa.

– Haluamme tukea lähimmäisiä niin lähellä kuin kaukana. Puuntaimi symboloi hyvin kastetta ja kasvua kristittynä. Puuntaimi on myös ekologinen lahja, joka muistuttaa luomakunnan tärkeydestä, varhaiskasvatuksen asiantuntija Ritva Parkkali kertoo.

Artikkeli Kastepuu syntyi käsityönä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Puussa on tilaa kaikille vuoden aikana alueellamme kastetuille. Kerran vuodessa puun lehdet riisutaan ja annetaan perheille lahjaksi. Lehdestä saa kehystettynä vaikkapa taulun tai sitä voi käyttää koruna, aluekappalainen Antti Koivisto kertoo.

Kastepuu on näkyvä osoitus siitä, että kotiseurakunta toivottaa uuden seurakuntalaisen tervetulleeksi. Se on myös kaunis tapa luoda kasteen ympärille uusia perinteitä ja kertoa kasteen merkityksestä. Kasteessa Jumala kutsuu kastettavan nimeltä omakseen, ihmisestä tulee Jumalan lapsi ja osa seurakuntaa.

On tärkeää, että kastepuu kestää aikaa ja sopii hyvin arvokkaaseen ympäristöönsä.

Jyväskylässä on tällä hetkellä kolmessa kirkossa keskenään hyvin erilaiset kastepuut. Tikkakosken kirkon kastepuu on kokonaan messinkiä, itse puu on sijoitettu pyöreän kehän sisään ja messinkiset lehdet ripustetaan puun koukkuihin. Keltinmäen kirkossa kastettavan etunimet kiinnitetään puiseen tähteen, ja tähti saa paikkansa kastepuussa muiden joukossa.

Korpilahden kirkon peruskorjauksessa kirkon ulkonäkö ja sisätilat palautettiin mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti, ja oli luontevaa liittää kastepuu uusittuun tilaan. Teoksen toteuttajaksi valikoitui kuvanveistäjä Samuli Alonen.

– Kastepuun suunnittelu ja toteutus oli harvinainen, haastava ja mielenkiintoinen prosessi ja oli kunnia päästä Aallon kanssa samalle alttarille. On tärkeää, että kastepuu kestää aikaa ja sopii hyvin arvokkaaseen ympäristöönsä, Alonen sanoo.

Valmiin teoksen värimaailma on soinnutettu kirkkotilaan. Sen pinnan muodoista voi löytää elämän polkuja ja luonnon moninaisuutta, onhan puu kasvun ja elinvoiman merkki. Puun yläpuolella kullattu kyyhkynen levittää siipensä suojaamaan pienten kastettujen elämän alkua. Kuvanveistäjä antoi teokselleen osuvan nimen Siivillä. Kyyhkynen kertoo luottamuksesta isompaan turvaan ja siihen, että siivet kantavat.

Symboliikan lisäksi suunnittelussa painoi käytettävyys. Kastepuu seisoo omilla jaloillaan ja sitä voi tarpeen tullen siirtää. Alonen toivoo, että teos herättäisi mielenkiintoa ja ajatuksia.

– Kastepuuta voi käydä tutkimassa lähempääkin, ja jokainen voi löytää siihen oman tulkintansa. Samalla voi miettiä omia elämänpolkuja, pohtia tulevia valintojaan ja kokea Jumalan suojelusta, hän sanoo.

Kastepuu otettiin käyttöön toukokuun lopussa. Kasteen jälkeisessä sunnuntain messussa lapsen puolesta rukoillaan, ja perhe voi tulla vaikkapa yhdessä lisäämään oman lehtensä kastepuuhun. Lehden voi asetella myös joku muu läheinen, kummi tai suntio.

Artikkeli ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Luukkonen on koulutukseltaan asentaja. Hän ehti työskennellä pitkään tehtaissa ja korjaamoilla, ennen kuin kaksikymmentä vuotta sitten vuorotteluvapaalla syntyi päätös ryhtyä päätoimiseksi taiteilijaksi.
Taidetöitä hän oli ehtinyt harrastaa työnsä ohessa jo vuosia.

– En ole koskaan katunut valintaani. Vaikka se romahdutti tulotason, se nosti elämisen tasoa aivan hirveästi.

Veistäminen on Luukkosen ominta aluetta, olipa materiaali sitten puuta tai metallia. Sen ohella hän maalaa, lähinnä omaksi ilokseen. Veistoksia työstäessään hän käyttää perinteisiä välineitä, sähkötyökalut saavat jäädä muille.

– Teroitettu taltta pureutuu puuhun hyvin ja sitä on helppo hallita. Se ei pidä ääntä eikä synnytä pölyä, työkin sujuu yhtä nopeasti kuin koneilla.

Kastepuu heijastaa valoa ja kirkkautta

Luukkosen tuoreimpia projekteja on Tikkakosken kirkkoon valmistunut kastepuu. Teos on kokonaan messinkiä ja itse puu on sijoitettu pyöreän kehän sisään. Kehän korkeus on kahdeksankymmentä senttiä.

Alun perin tilausteoksen piti olla takoraudasta, mutta siihen Luukkonen ei suostunut. Hän halusi kastepuuhun ehdottomasti valoa ja kirkkautta.

– Messingin pystyin kiillottamaan juuri sellaiseksi kuin itse näen Jumalan kirkkauden. Hän antaa valonsa loistaa ihan kaikille, niin ulkopuolisille kuin sisällä olijoille.

Kun kehä edustaa valoa ja kirkkautta, puu puolestaan on saanut tummempiakin sävyjä. Tällä Luukkonen haluaa kuvata sekä ihmistä että seurakuntaa.

– Siinä on rosoisuutta. Minun ei tarvitse kuin katsoa peiliin, niin tiedän miltä seurakuntalainen näyttää. Jos olisin tehnyt puusta kirkkaan, olisin valehdellut itselleni.

Luukkonen kertoo, että uutta teosta luonnostellessa alku on aina rönsyilevää, mutta tekovaiheessa idea pelkistyy ja yksinkertaistuu.

– Sieltä löytyy pikkuhiljaa se työn luonne ja sanoma, jonka haluan nousevan esiin.

Kastepuun lopullinen idea toteutuu, kun puuhun puhkeavat lehdet. Kirkkaat messinkiset lehdet kiinnitetään koukulla puun oksiin samassa yhteydessä, kun kirkossa luetaan kastettujen nimet.

Jos perhe ei halua, että lapsen nimi luetaan kirkollisissa ilmoituksissa, ei lehteä myöskään ripusteta puuhun. Kastetun etunimi ja kastepäivä kaiverretaan lehteen vasta siinä vaiheessa, kun puu tyhjennetään ja lehdet luovutetaan vanhemmille. Tyhjennys tapahtuu kerran vuodessa kasteen sunnuntaina tammikuun alussa.

– Kyllä elämä aina turmelee ihmistä. Lehdellä ja sen kirkkaudella halusin esiin sen eron, että lapsi on puhdas, aito ja ainutkertainen.

Kaulakoru täydentää kokonaisuuden

Viimeinen vaihe kokonaisuudessa käynnistyy piakkoin, kun Luukkonen pääsee viimeistelemään kastepuuaiheista pronssista kaulakorua. Vaikka malli on sama, se vaatii pieniä muutoksia soveltuakseen koruksi.
Koru valetaan tyhjiömuottiin, jossa metalli saadaan alipaineella tunkeutumaan jopa alle millimetrin paksuisiin oksiin.

– Kaikki esineet eivät työstöstä huolimatta taivu koruksi, eikä joka työstä tule monumenttia, vaikka haluaisikin.

Kaulakorusta saatava mahdollinen myyntituotto käytetään Tikkakosken diakoniatyöhön.

Artikkeli Kastepuu peilaa valoa ja varjoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.